Meissä on voimaa! Korsolaiset nuoret rohkaisevat ikätovereitaan puhumaan liiallisesta alkoholinkäytöstä kotona.
Meissä on voimaa! Korsolaiset nuoret rohkaisevat ikätovereitaan puhumaan liiallisesta alkoholinkäytöstä kotona.

Jos vanhemmat juovat, se ei ole asia, josta pitäisi olla hiljaa, sanovat aiheesta videon tehneet vantaalaisnuoret. Gutsy Go -liikkeen kautta yläkouluikäiset saavat mahdollisuuden auttaa ja vaikuttaa.

Vanhempien liiallista alkoholinkäyttöä ei tarvitse hävetä. Etkä ole asian kanssa yksin, muistuttaa joukko korsolaisnuoria Gutsy Go -liikkeen videoprojektissa. Videon näet tästä linkistä.

Videota varten nuoret haastattelivat ikätovereitaan nimettömänä ja keräsivät tarinoita. Niitä riittää: 

”Jos joku oli meillä yötä oli kauheeta, kun oma isä tuli aina kännissä kotiin.” – Tyttö, 14 v.

”Sisarusta monesti jouduin hoitamaan ja tekemään kaikki kotihommat koulun ohella. Koulussa sen takia arvosanat laski. En puhunut siitä tilanteesta kenellekään.” –Tyttö, 14 v.

Joka viides lapsi kärsii vanhempiensa juomisesta.

Kahdeksasluokkalaiset valitsivat teeman videoonsa itse. Joka viides lapsi kärsii vanhempiensa juomisesta, eikä asiasta puhuta tarpeeksi.

”Videon ideana on tukea niitä lapsia ja nuoria, joiden elämää alkoholinkäyttö kotona haittaa”, sanoo sanoo Gutsy Go -liikkeen tuottaja Ilona Malinen.

”Nuoret halusivat muistuttaa, että vanhemman juominen ei koskaan ole nuoren häpeä.”

Jokainen voi vaikuttaa

Rohkeiden rauhantekojen Gutsy Go sai alkunsa pari vuotta sitten. Pedagogiaa ja mediaa uudella tavalla yhdistävä menetelmä antaa nuorille välittömän kokemuksen siitä, että he voivat yhdessä vaikuttaa yhteisöönsä.

Gutsy Go -viikkojen aikana yläkoululaiset ideoivat ja toteuttavat projekteja, jotka auttavat muita ihmisiä. Nuorten tukena on media-ammattilaisten ja Gutsy Go -valmentajien tiimi.

Projekteissa on ollut mukana jo satoja nuoria Vantaalta, Forssasta, Sipoosta ja Kotkasta.

”Tulevina vuosina osallistujia on tuhansia”, Ilona Malinen uskoo.

Nuoret kuvaavat projektinsa ja ne editoidaan videoiksi, jotka jaetaan sosiaalisessa mediassa. Tarkoitus on kerätä nuorten luoma rohkeiden tekojen ”digitaalinen pankki”, josta kuka tahansa voi saada inspiraatiota ja tarttua toimeen samalla tavalla.

”Tehdään eikä vain suunnitella”

Nuorten kehittämiä ratkaisuja löytyy jo nyt kymmeniä vanhusten yksinäisyyttä helpottavista konsepteista ystävyyttä luovaan frendisandaali-ideaan ja yksinhuoltajien apupalveluun. Vanhempien alkoholinkäytön nuoret nostivat esille, jotta ikätoverit rohkaistuisivat puhumaan asiasta esimerkiksi tutulle aikuiselle tai koulun terveydenhoitajalle.

”Idea on se, että tehdään eikä vain suunnitella. Nuorilla on raikkaita näkökulmia ja he ottavat puheeksi asioita, joita vanhemmat eivät aina uskalla.”

”Kun nuoret saavat tehdä itse, innostus on käsinkosketeltavaa.”

Ilona Malinen näkee, että osallisuuden tunne on nuorille tärkeä.

”Kun nuoret saavat tehdä itse, innostus on käsinkosketeltavaa.”

Gutsy Go on Suomen suurimman ideakilpailun, Vuosisadan rakentajien, voittaja viime vuodelta. Se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

”Meillä Suomessa osataan koulutus ja rauhantyö. Miksi ei yhdistetä näitä kahta ja kouluteta kaikista Suomen nuorista rauhantekijöitä.”

Vertaistukea ja tietoa tarjoavat mm. Varjomaailma sekä Lasinen lapsuus.

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.