Kansallispuistoissa voi ihailla suomalaista perinnemaisemaa ja tutustua entisaikojen maatilaelämään. Ja ennen kaikkea nauttia luonnosta niin, että hapenpuute katoaa pitkiksi ajoiksi! Valitse näistä sinulle sopiva retkikohde.

1. Liesjärven kansallispuisto, Kanta-Häme

Nähtävää: Hämäläinen kulttuurimaisema, kolopesijät, Korteniemen perinnetila.

Liesjärven kansallispuisto on oiva päiväretkikohde esimerkiksi lapsiperheelle. Perinnetilalla voi tehdä aikamatkan suomalaiseen 1910-lukulaiseen maatilaelämään ja nähdä suomalaisten alkuperäisrotujen kotieläimiä. 

Reittivinkit: Korteniemen tilalta lähtee eripituisia rengasreittejä, joista lyhin on vain 1,5 kilometriä pitkä ja pisin 5,5 kilometriä.

2. Linnansaari, Etelä-Savo

Nähtävää: Saimaannorppa, valkoselkätikka, kaskikulttuurin perintönä syntyneet niityt ja metsälaitumet.

Linnansaaren kansallispuisto antaa hyvän mahdollisuuden tutustua Saimaaseen. Veneitä ja kanootteja voi vuokrata useasta paikasta. Kansallispuiston pääsaarelle kulkee myös reittivene.

Reittivinkit: Patikointireittejä on muutamasta kilometristä eteenpäin. Kahdeksan kilometrin reitti on kulkemisen arvoinen, sillä sen varrella pääsee tutustumaan Linnavuoreen. Korkealta kalliolta aukeaa upea näköala suomalaiseen järvimaisemaan.

3. Koli, Pohjois-Karjala

Nähtävää: Miljardien vuosien ikäiset vaarat ja avarat näkymät, kaskiperinteen muovaamat niityt ja vanhat pihapiirit.

Kolin kansallispuistossa voi ihailla jääkauden jättämiä merkkejä. Karjalaisesta maisemasta ovat hakeneet inspiraatiota monet suomalaiset taiteilijat, kuten Juhani Aho, Eero Järnefelt ja Jean Sibelius.

Reittivinkit: Kolilla on useita reittejä päiväretkeilylle. Puiston ehdoton nähtävyys on Ukko-Kolin huippu, jonka näköalatasanteelta aukeavat huikeat maisemat. Pääsy näköalapaikalle on esteetön, joten reissuun voi lähteä myös pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa. 

4. Seitseminen, Pirkanmaa

Nähtävää: Vanha aarniometsä, suot ja harjut, Koveron perinnetila.

Seitsemisen luontokeskuksessa voi kartuttaa luontotietoaan ja Koveron perinnetilalla tutustua entisaikojen maatilaelämään. Luontokeskus ja muutamat kansallispuiston reiteistä ovat esteettömiä.

Reittivinkit: Monet reitit sopivat päiväretkeilyyn. Esimerkiksi parin kilometrin mittaisella Runokankaan luontopolulla voi tarkastella graniittipaasiin kaiverrettuja runoja.

Lisätietoja retkikohteista: luontoon.fi

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 13/2017.

Jos olet odottanut australialaisen Kotiin takaisin -sarjan paluuta televisioon, tänään on onnenpäiväsi. Jos taas et ole vielä sarjaa huomannut, nyt pääset alusta asti mukaan.

Elizabeth Bligh, Sarah Adams, Jack Duncan… Pelkät nimetkin lämmittävät Kotiin takaisin -sarjan rakastajia! 1950-luvulle sijoittuva draamasarja on saanut valtavan suosion maailmalla ja myös meillä.

Uusia jatkoja odotellessa voi nyt palata lämmittämään muistoja vanhojen äärellä. Sarjan kaikki neljä ensimmäistä tuotantokautta, jotka on jo nähty kertaaseen Suomessa, ovat tänä aamuna ilmestyneet Yle Areenaan.

Lisäksi Yle TV1:ssä alkaa tänään kello 12.30 uusintana kolmas tuotantokausi maanantaista perjantaihin, jonka jälkeen sen perään nähdään myös neljäs tuotantokausi arkisin kello 12.30.

Ja nyt ihana tieto sarjan ystäville: aivan uusia jaksoja eli viides tuotantokausi alkaa TV1:llä suoraan neljännen kauden uusinnan jälkeen! Tärkeä päivämäärä on 5. tammikuuta 2018.

Jos et vielä ole ehtinyt kyytiin, KK suosittelee hyppäämään upeiden miljöiden, jännittävien käänteiden ja hyvien roolihahmojen seuraan. Erinomaista viihdettä marras-joulukuun hämäriin päiviin tai pimeisiin iltoihin!

Tuntuuko sinustakin, että jouluvalojen määrä on lisääntynyt ja ripustelu aikaistunut? Enemmistö KK:n lukijoista kertoi ilahtuvansa kovasti jo aikaisistakin kaamos- tai jouluvaloista.

Kodin Kuvalehden lukijat ovat perinteisten jouluvalojen ystäviä ja ilahtuvat jo aikaisinkin ripustetuista valontuojista. 82 prosenttia eli neljä viidestä sanoo, että on vain kivaa, jos joku sattuu ripustamaan omaan maisemaan jouluvaloja kovin aikaisin.

KK:n kyselyyn vastanneista itsekin 17 prosenttia eli noin joka kuudes alkaa valaista maisemaa jo lokakuussa, kun lehdet alkavat pudota ja maisema muuttuu tylsäksi.

Pimeys - se on kuitenkin tärkein kriteeri hetkelle, jolloin valoja useimmiten kaivetaan esiin. Puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että jouluvalot on hyvä ripustella marraskuussa, kun päivät ovat jo lyhyitä ja illat pimeitä.

Joka viides alkaa virittelyn mieluiten hieman myöhemmin eli itsenäisyyspäivän nurkilla, kun joulumieli alkaa herätä. Harvemmat ehtivät asialle vasta joulukuun puolenvälin jälkeen tai pitää valot ripustettuna ympäri vuoden.

Jouluvalojen laittamisen hetkestä päättävät kyselyyn vastanneet enimmäkseen itse. Paljon harvempi päättää yhdessä puolisonsa kanssa.

Vain melko harvassa perheessä lapsetkin saavat vaikuttaa aikaan, jolloin pimeän valaisu aloitetaan.

Joulutunnelmaa luodessa lähinnä mielikuvitus on rajana.
Joulutunnelmaa luodessa lähinnä mielikuvitus on rajana.

Luonnonvalo korvaa jouluvalot

Valoista myös nautitaan enimmäkseen vain vuoden pimeimpinä hetkinä. Useimmat kerivät jouluvalot pois tammi-helmikuun vaihteessa tai viimeistään helmi-maaliskuussa, kun kevätaurinko alkaa paistaa.

Muutama kertoi säästyvänsä pois kerimisen vaivalta, koska pitää jouluvalot ripustettuina ympäri vuoden.

Värillisiä tai vilkkuvia valoja vieroksutaan.

Ja millaista valoa suositaan? Perinteistä valkoista valoketjua ja ikkunaan ripustettavia tähtiä, ne ovat KK:n lukijoiden kaksi selvää suosikkia. Jalansijaa ovat saaneet myös pikkuruiset, kirkkaat led-valot. Värillisiä valoketjuja tai vilkkuvia valoja harrastaa vain pieni osa joulukoristelijoista.

Sängynpäätyyn ja amppeliin

Tavallisimpia paikkoja jouluvaloille ovat parvekekaiteet, pihapuut ja pensaat. Ikkunoita, ulko-ovia ja leikkimökkejä kehystetään valonauhoilla, joku on ripustanut valot myös katolle vieviin tikapuihin. Ulkona roikkuvan lyhdyn sisäänkin mahtuu pieni valoketju.

Eräs vastaajista kertoo valojen tuovan turvallisuuden tuntua, koska "täällä maalla on niin pimeää".

Sisälläkin valojen ripustelun paikoissa vain mielikuvitus on rajana. Lukijat kertovat valojen päätyneen takan reunustalle, verhonipsuihin, maljakkoihin, minikuuseen, lasikippoihin, amppeliin, sängynpäätyyn ja kylpyhuoneen peiliä reunustamaan.

Kyselyyn vastasi Kodin Kuvalehden nettisivuilla marraskuussa 2017 kaikkiaan 296 ihmistä.