Keväinen metsä on ihana! Siellä voi tavata rakkaita vanhoja tuttuja.
Keväinen metsä on ihana! Siellä voi tavata rakkaita vanhoja tuttuja.

Luonto on tehokas lääke masennukseen ja stressiin. Jo 20 minuuttia metsässä vaikuttaa aivoihisi ja saa sinut paremmalle tuulelle.

Näin luonto hoitaa: 

  • muutama minuutti metsässä: verenpaineesi laskee.

  • 20 minuuttia metsässä: tunnet, miten mielialasi kohenee.

  • 1 tunti metsässä: tarkkaavaisuutesi paranee.

  • 2 tuntia metsässä: elimistösi puolustuskyky paranee.

  • 60 prosenttia elinympäristöstäsi pitäisi olla luontoa, jotta voisit hyvin.

  • 300 metriä on pisin kävelymatka, joka hyvässä asuinympäristössä on lähimpään metsään tai puistoon.

  • 96 prosenttia suomalaisista määrittelee itsensä luontoihmisiksi.

Metsässä samoilu on tehokasta terapiaa. Luonto parantaa mielialaasi jo muutamassa minuutissa ja hoitaa aivojasi yhtä konkreettisesti kuin mielialalääke.

”Luonnon vaikutusta mielenterveyteen vähätellään. Sitkeästi uskotaan, että vain ihmisten välinen vuorovaikutus hoivaa mieltä, vaikka tosiasiassa myös ympäristöllä on syvällisiä terapeuttisia vaikutuksia”, ekopsykologi Kirsi Salonen sanoo.

Nujerra ahdistus, laske verenpainetta

Metsässä oleskelu vaikuttaa elimistöön jo muutamassa minuutissa: verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee.

Japanilaistutkimuksen mukaan myös valkosolujen tuotanto lisääntyy, eli puolustuskyky bakteereja ja tulehduksia vastaan kasvaa. Japanilaislääkärit ovatkin alkaneet kirjoittaa potilailleen reseptejä, joissa hoidoksi määrätään metsäkylpyjä eli shinrin-yokuja.

Jos haluat tuntea myös psyykkisiä vaikutuksia, sinun on samoiltava tai kellittävä mättäällä vähintään 20 minuuttia. Siinä ajassa alat huomata, että mielialasi nousee. Jos olet pahasti stressaantunut, tarvitaan kahden tunnin metsäannostus, ennen kuin olosi helpottuu.

Metsässä hengailu on tehokas täsmähoito ahdistukseen, stressiin ja masennukseen. Luonnossa leikkimisen on todettu lieventävän myös lasten tarkkaavaisuushäiriöitä.

Käkkyrämänty lohduttaa

Metsä parantaa, vaikka et edes viihtyisi siellä. Riittää, kun pidät silmäsi auki. Mielialasi kohoaa jo pelkästä katselemisesta: vihreän sävyistä, tempoilevista aalloista, sinne tänne sojottavista oksista.

”Vanha käkkyrämänty on lohdullinen, koska se on niin epätäydellinen ja silti urheasti pystyssä. Se on elänyt tässä jo sata vuotta minua ennen, ja se elää tässä vielä sata vuotta minun jälkeeni. Luonnon rosoisuus ja ajattomuus suhteuttaa murheemme”, Kirsi Salonen sanoo.

Vahvimmin mielenterveyttämme hoitaa maisema, joka tarjoaa sekä suojan että tilan tunteen. Tällaisia keitaita ovat metsä, ranta ja peltoaukea.

Vaikka suljet metsässä silmäsi, metsä jatkaa terapoimistasi. Silloin sen hoitokeinona on hiljaisuus. Tai oikeastaan äänet, joita et pidä ääninä. Tutkimusten mukaan miellämme nimittäin lintujen viserryksen, veden solinan ja tuulen huminan hiljaisuudeksi, toisin kuin vaikkapa moottoripyörän pärinän.

Irti ihmissuhteista

Moni painuu metsään siksi, että saa olla hetken hiljaa ja yksin. Luonto ei vaadi mitään, ei varsinkaan sanoja.

”Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä, mutta ne myös rajoittavat ja ohjaavat käytöstämme. Täytämme mielellämme muiden odotuksia. Metsä on paikka, jossa moni muistaa pitkästä aikaa, miltä tuntuu hengittää vapaasti. Kun sen muistikuvan saa palautettua aivoihinsa, uupunut mieli alkaa taas toimia”, Kirsi Salonen sanoo.

Luonto synnyttää meissä osittain tiedostamattomia, myönteisiä tunteita. Samalla tavalla aivoihimme vaikuttaa esimerkiksi musiikin kuuntelu.

Testaa metsäterapiaa!

Metsäterapiansa voi aloittaa pienellä samoilutreenillä. Ekopsykologi kutsuu tätä ”mielipaikkaharjoitukseksi”:

  1. Sulje kännykkäsi. Lähde metsään, rannalle tai puistoon. Voit ottaa mukaan kaverisi, mutta muistakaa, että teillä ei ole lupa puhua mitään. Jos et pysty pitämään suutasi kiinni, puhu puille.

  2. Yritä löytää metsästä paikka, jossa sinun on mahdollisimman hyvä olla. Älä järkeile, että ”ai niin, mähän olen aina tykännyt kallioista, menenpä kalliolle”, vaan seuraa vain aistejasi. Katsele, kuuntele, haistele. Tunnustele käsilläsi maata ja kasveja. Pötkötä pusikossa, jos siltä tuntuu. Keskity vain havainnoimaan ympäristöäsi.

  3. Jatka harjoitustasi vähintään 20 minuuttia. Kun löydät paikan, jossa viihdyt, mieti miksi pidät siitä. Millainen olosi on, kun sinusta tuntuu hyvältä? Mitä voisit elämässäsi muuttaa, jotta tuntisit olosi näin hyväksi useamminkin?