Serafina Eljaala käy lukiota ja asuu kahden koiransa kanssa palvelutalo Rudolfissa Helsingissä.
Serafina Eljaala käy lukiota ja asuu kahden koiransa kanssa palvelutalo Rudolfissa Helsingissä.

Jokaisen nuoren kannattaisi hankkia iäkkäämpi ystävä, sanoo lukiolainen Serafina Eljaala. "Vanhusten ansiosta olen oppinut arvostamaan nuoruutta."

Kaveruus ei katso ikää.

"Puoli vuotta sitten muutin vanhusten palvelutaloon. Asun omassa yksiössäni ja elän oikeastaan aika samanlaista elämää kuin muutkin ikäiseni. Ero on siinä, että nyt minulla on myös vanhoja ystäviä. Talossa asumiseen kuuluu, että me nuoret pidämme seuraa vanhuksille muutaman tunnin viikossa.

Leivomme pullaa ja käymme ulkoilemassa. Se on kivaa ja vähentää minunkin yksinäisyyttäni. Asun nyt ensimmäistä kertaa poissa kotoa.

"Tyynestä on tullut yksi parhaista kavereistani."

Samanikäisten ystävieni kanssa vitsailemme paljon, mutta vanhojen kavereitteni kanssa käymme enemmän vakavia keskusteluja. Palvelutaloon muutettuani opin, että samanmielisyys ja yhteiset kiinnostuksen kohteet tuovat ihmisiä yhteen iästä riippumatta.

Minulla on kaksi koiraa, jotka asuvat palvelutalossa kanssani. Koirien avulla olen tutustunut Tyyneen, josta on tullut yksi parhaista kavereistani täällä. Hän tulee aina iloiseksi nähdessään koirani. Löydämme lemmikeistä aina yhteistä keskusteltavaa."

Tunnen olevani tärkeä.

"Moni vanhus on sanonut, miten kiva heistä on, että asun heidän kanssaan. Osa vanhuksista on kertonut myös luottamuksellisia asioitaan minulle. Tiedän, että jos minusta tuntuu siltä, voin puhua luottamuksellisia asioitani heille.

Joka kerta, kun teemme asukkaiden kesken jotain yhdessä, näen, että läsnäolollani on väliä.

Kerran lähdimme käymään kirkossa. Vaikka en ole uskovainen, kokemus on jäänyt mieleeni. Erityisen siitä teki eräs mummo, joka toivoi minun osallistuvan ehtoolliselle hänen kanssaan. Se oli hänelle tärkeää. Kokemus oli minullekin merkittävä. Tuntui hyvältä, että hän halusi juuri minut mukaansa."

Positiivinen asenne kantaa.

"Palvelutalossa asuvilla vanhuksilla on monenlaisia terveysongelmia. Osaa heistä tilanne masentaa. Sitten on heitä, jotka kaikesta huolimatta jaksavat nähdä asiat myönteisesti. Se on ihailtavaa.

Kaverini Esko on yksi talon positiivisimmista ihmisistä. Hänen asenteestaan opin, että elämästä tulee helpompaa, kun jaksaa nähdä asioiden valoisan puolen. Hänen hyvä mielensä tarttuu minuunkin.

"Vanhuksilla on vähemmän ennakkoluuloja kuin nuorilla."

Vanhuksiin tutustuminen on tehnyt minusta rohkeamman. En ole enää niin ujo vaan uskallan tutustua ihmisiin paremmin kuin aiemmin. Ennen palvelutaloon muuttamista asuin 17 vuotta samassa kerrostalossa, jossa tunsin vain muutaman naapureistani. Palvelutalossa tunnen kaikki saman talon asukkaat.

Nuoret muodostavat helposti ennakkoluuloja toisistaan. Aina kun tutustun uuteen nuoreen, minusta tuntuu, että hänellä on jo oletus siitä, millainen olen. Vanhuksilla ei näitä ennakkoluuloja ole. Täällä minut on otettu vastaan avoimesti ja hyväksytty sellaisena kuin olen."

Nyt arvostan nuoruuttani.

"Vanhusten kanssa ymmärtää sen tosiasian, että jokainen meistä vanhenee. Heidän ansiostaan olen oppinut arvostamaan nuoruuttani.

En ennen tiennyt muistisairauksista mitään, mutta nyt olen tutustunut muistisairaisiin vanhuksiin. Heistä on tullut minulle tärkeitä. Kaverisuhteemme on monimutkainen, sillä he eivät muista minua. Vaikka tutustumme aina uudestaan, kohtaaminen on ilo molemmille."

Serafina Eljaala

19-vuotias lukiolainen asuu palvelutalo Rudolfissa Helsingissä kahden koiransa kanssa. Serafinan poikaystävä laulaa hänelle joka ilta tuutulaulun, vaikka ääniviestillä.

SUORAT SANAT. Ikävöi kumppaniasi, se tekee parisuhteelle hyvää, seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen muistuttaa.

Intohimon voi saada kestämään.

On vaikea haluta sitä, mitä jo on. Paluuta suhteen kiihkeään alkuhuumaan ei 15 vuoden yhdessäolon jälkeen tule, mutta intohimoa voi silti kokea.

Seksuaalinen halu syntyy kumppaneiden välisestä jännitteestä. Alussa sitä luo uutuudenviehätys. Pitkässä suhteessa jännite pysyy, kun kumppanit pystyvät olemaan sekä lähekkäin että erillään toisistaan.

Jännite ei tarkoita jännitystä tai kriiseilyä.

Jännite ei tarkoita jännitystä tai kriiseilyä. Vääntäessä syntyy kyllä draamaa, ja sitten harrastetaan sovintoseksiä. Sitä ei pidä sekoittaa intohimoon.

Parempaan seksiin kannattaa pyrkiä.

Ennen vanhaan ajateltiin, että jos puoliso ei lyö, juo tai petä, ei saa valittaa. Uutta on, että on lupa haluta ja tarvita enemmän. Meillä on vahva kaipuu kokea sekä rakkautta että himoa.

Seksi lisää tutkitusti hyvinvointia. Tarpeiden tyydytykseen toimii hyvin itsetyydytyskin, mutta se, että tuntee itsensä halutuksi, on jotain ainutlaatuista. Siihen kannattaa pyrkiä.

Läheisyyttä voi olla liikaa.

Ajattelemme usein näin: parisuhde on hyvä, kun puhumme tauotta, halaamme jatkuvasti, kosketamme, vietämme paljon aikaa yhdessä.

Tiiviissäkin suhteessa yhteys voi kadota ja pusun antamisesta tulla vain mekaaninen rutiini.

Mutta voikin käydä niin, että liika läheisyys kostautuu seksielämän hyytymisellä. Meistä voi tulla toistemme jatkeita emmekä enää tiedä, keitä olemme tai mitä haluamme. Vaikka ollaan sinänsä tiiviisti, yhteys katoaa, pusun antamisesta tulee mekaaninen rutiini ja keskusteluja käydään ilman, että ollaan läsnä. Ei ihme, jos nuokin tavat alkavat sitten hiipua.

Seksielämälle tekee hyvää ikävöidä.

Jos elää elämäänsä autopilotilla, aistit kaipaavat herättelyä. Ajanpuute ja stressi eivät myöskään auta intohimon vaalimista.

Sen sijaan, että hakisimme lisää läheisyyttä, voimme välillä kokeilla sitä, että menemme toiseen suuntaan. Tarvitsemme tilaa, jotta voimme tutkia, missä kumpikin menee ja mistä kiinnostuu.

Itsekseen ollessaan voi oivaltaa, miten kiinnostava kumppani on.

Tekee hyvää ikävöidä kumppania. Vaikka olisi fyysisesti kaukana, henkisesti voi olla todella lähellä – ja päinvastoin. Itsekseen ollessaan voi oivaltaa, miten kiinnostava kumppani on.

Kiinnostu itsestäsi.

On vaikea olla kiinnostava, jos ei itse pidä it­seään kiinnostavana ja arvokkaana. Mieti, mitkä ovat motiivisi lähteä vaikka lenkille. Ovatko itsekriittiset ajatukset saaneet vallan ja uskot, että keho kaipaa kuritusta? Vai haluatko antaa ainutlaatuiselle kehollesi sen kaipaamaa liikettä?Se, että saa yhteyden itseensä ja kehoonsa, voi auttaa saamaan paremmin kiinni myös siitä, mitä haluaa seksiltä.

Hanki myös oma elämä.

Toimiva parisuhde antaa sopivasti hyvää erillisyyttä. Erillisyyttä voi kokea vaikka toisen kainalossa, mutta usein tarvitsemme myös konkreettista etäisyyttä: sitä, että molemmilla on yhteisen elämän lisäksi oma elämänsä.

Ero voi olla oikea ratkaisu, jos yrittämisestä huolimatta tuntuu pahalta mennä kotiin.

Etäisyydenotto voi joskus olla ainoa tapa pysyä yhdessä. Toisaalta joskus käy niin, että etsiessään erillisyyttä ihmiset eroavat. Vaikeat vaiheet ovat normaaleja ja niistä selviää, mutta erokin voi olla oikea ratkaisu, jos yrittämisestä huolimatta tuntuu pahalta mennä kotiin – tai jos huomaat, että lopulta voit paremmin itseksesi.

Vaikka erillään olo voi tuntua haastavalta, siihen kannattaa totutella. Erillisyys edellyttää tietysti luottamusta. Turvallisuuden kokemusta ei kannata järkyttää tahallaan: vaikka olemme sinä ja minä, olemme myös me.

"Kyllä se siitä" on turhinta, mitä unettomuudesta kärsivälle voi sanoa, toteaa lähihoitaja Tytti Peltonen.

Lääkkeet eivät aina auta.

"Moni kuvittelee, että kyllä unetonkin nukkuu, kunhan löytää sopivan lääkityksen. Ei se niin mene. Minä en ole nukkunut kunnolla lähes 20 vuoteen.

Nukkumisvaikeuteni alkoivat, kun esikoinen syntyi. Lapsi kasvoi, mutta univaikeudet eivät kadonneet.

Makailin sängyssä ja odotin unta tuntikausia. Aamuyöstä heräsin taas. En miettinyt erityisiä murheita, uni ei vain tullut. Nukuin maksimissaan viisi tuntia yössä. Illat alkoivat pelottaa jo aamulla.

Unettomuus ei ole sama asia kuin esimerkiksi masennus.

Kun palasin hoitovapailta töihin assistentiksi, aloin laukata työterveyslääkärillä. Välillä siellä otettiin vakavasti, välillä ei. Sain diagnooseja: uupumus, stressihäiriö... Erilaisia lääkkeitä kokeiltiin turhaan. Eivät ne kaikille tepsi.

Joskus lääkäri määräsi pari viikkoa sairauslomaa ja sanoi, että no lepää nyt. Eihän tilanne sellaisesta miksikään muutu!"

Kaiken takana ei ole trauma.

"Minulle on tarjottu terapiaa ja kaiveltu lapsuuteni kokemuksia. Mitään traumoja ei ole löydetty. Unihäiriöt niputetaan usein muiden diagnoosien alle, mutta unettomuus ei ole sama asia kuin esimerkiksi masennus.

Nukkumisvaikeudet voivat kohdata kenet tahansa ja koska tahansa. Yhteistä tapaamilleni unettomille on ollut se, että he ovat olleet aika pohdiskelevia ihmisiä."

Uneton voi menettää paljon.

"Parisuhde ja työpaikka ovat vaarassa, kun aivot eivät toimi kunnolla väsymyksen takia. Aika moni tuttu on menettänyt molemmat.

Minun oli pakko löytää uusi ammatti. Jos joudun istumaan pitkään tietokoneen ääressä, pää alkaa nuokkua.

Hautasin urahaaveet ja luin lähihoitajaksi. Nyt saan liikkua työssäni ja olla ulkona. Mutta ei tämä vapaaehtoinen valinta ollut.

Parisuhde ja työpaikka ovat vaarassa, kun aivot eivät toimi kunnolla väsymyksen takia. Aika moni tuttu on menettänyt molemmat.

Unettoman läheinen tarvitsee niin suurta kärsivällisyyttä, että sitä on harvalla. Uneton ei halua kuulla hyväunisen ihmettelyä, että mikä siinä nukkumisessa voi olla hankalaa. Tapailemieni miesten on ollut vaikea ymmärtää tätä.

Onnistunut parisuhde vaatii sen, että molemmat osapuolet hyväksyvät tilanteen. Ei elämä hössöttämällä parane."

Väsynyt voi olla puuhakas.

"Minulle on sanottu, etten voi olla väsynyt, koska harrastan niin paljon liikuntaa. Kyllä voin. Unettomuuden vaikutukset ovat yksilöllisiä. Jotkut toimivat väsyneinä kuin hidastetussa filmissä, toiset käyvät kierroksilla.

Myötätunto lohduttaa, neuvot eivät.

Nukut kyllä sitten, kun olet tarpeeksi väsynyt. Minäkin nukuin viime yönä huonosti. Meditoi. Juo yrttiteetä.

Ihmisten kommentit ärsyttävät, vaikka ne olisi sanottu hyvää tarkoittaen. Uniongelmat ovat tehneet minusta aika kärsimättömän.

Yrttitee ei paljon auta, jos yksikin pimennysverhon sivusta pilkistävä valonsäde herättää.

Unettomuutta ei saisi vähätellä. Parasta on aito myötätunto. Ystävä voi sanoa: sinulla on varmasti tosi rankkaa. Ystävän ei sen sijaan kannata sanoa: voi voi, näytät tosi väsyneeltä."

Uskoin aika monta vuotta, että unettomuus on vaihe elämässä ja että voin parantua, kunhan keino löytyy. Nyt olen hyväksynyt, että jään tällaiseksi.

Hyväksy tilanne.

"Uskoin aika monta vuotta, että unettomuus on vaihe elämässä ja että voin parantua, kunhan keino löytyy. Nyt olen hyväksynyt, että jään tällaiseksi. Nukkumisongelmat ovat osa minua.

Itsehoito on helpottanut arkeani. Iltaa kohden rauhoitun tietoisesti, luen kirjoja. Kun en saa unta, makoilen sängyssä ja mietin, että lepään edes niin.

Ajattelen, että unettomuus on sairaus kuten diabetes. Sen kanssa pärjää. Elämä voi olla ihan hyvää. Se on vain erilaista kuin muilla."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 13/2017.