Lukijan kirje: ”Kun jäimme eläkkeelle, vaimoni kyllästyi minuun ja lähti sanomatta sanaakaan”

”Olimme vaimoni kanssa yhdessä melkein 34 vuotta.

Kun jäimme eläkkeelle ja aloimme olla yhdessä jatkuvasti, meille alkoi tulla pikkuhiljaa erimielisyyksiä ja riitoja monista pienistä yksinkertaisista asioista. Yhden riidan päätteeksi nukuimme yömme erillämme, ja aamulla hän lähti menemään ilmoittamatta minulle sanallakaan.

Tavaroita hakiessaan hän heitti minulle avaimet ja sanoi, että se oli tässä.

Heti samana päivänä hän kävi tekemässä avioerohakemuksen. En kuullut hänestä mitään pariin viikkoon, sitten hän kävi hakemassa jotain tavaroitaan sekä astioita ja petivaatteita. Tavaroita hakiessaan hän heitti minulle avaimet ja sanoi, että se oli tässä.

Yritin koettaa sovitella tekstareilla, mutta ei niistä ollut mitään hyötyä.

Pikkulinnut ovat laulaneet, että exäni olisi myöhemmin katunut tuittupäistä päätöstään, mutta liitto on ohi.

Se oli helvetin kova paikka. Siinä tuli sitten ryypättyä jonkin aikaa, kunnes eräs ystäväni sanoi, että ei tuon naisen takia kannata itseään juoda hengiltä. Että en ole ensimmäinen enkä viimeinen mies, jonka vaimo jättää. Läksin talveksi ulkomaille selvittelemään päätä ja asioita. Tuntui, että maailma pysähtyy. Keväällä olo oli ehkä hiukan parempi. Myin asuntoni ja muutin toiselle paikkakunnalle. Pikkuhiljaa jotenkin asiat alkoi paranemaan, vaikka en siihen ollut uskonutkaan.

Nyt erosta on kohta neljä vuotta ja on tässä kuitenkin selvitty. Ei sitä tule enää kovasti mietittyä. Pikkulinnut ovat laulaneet, että exäni olisi myöhemmin katunut tuittupäistä päätöstään, mutta liitto on ohi. Ehkä minä siitä kuitenkin kunnialla selvisin.

Ystävät olivat isona apuna, kaikki kiitos heille."

Tästäkin selvittiin

Millaisia ajatuksia kirje herätti? Keskustele alla kommenttikentässä tai lähetä sähköpostia ihmisten.kesken@sanoma.com. Sähköpostiin voit lähettää myös kirjeen omasta aiheestasi. Lehdessämme julkaistujen kirjeiden lähettäjien kesken arvomme uutuuskirjoja.