Peiliksi asettuminen voi olla ystävyyden loppu - tai sitten ei.

Negatiivisuus on ennen kaikkea tapa. Vanha sanonta sanoo, että niin makaa kuin petaa. Jos lähtee valituksen tielle, ei loppua tule.

Joillakin ihmisillä on tietysti kovia kohtaloita. Jotkut joutuvat kärsimään niin paljon elämässään, että valituksen ymmärtäisi. Mutta useimmiten pahimpia valittajia eivät ole ne, joilla siihen olisi todellista syytä. Suurin osa tuntemistani valittajista on herkkähipiäisiä prinsessa ja herne -tyyppejä, joiden elämän käyntivoima tuntuu olevan valituksessa.

Ihminen ei usein huomaa omaa valitustaan, koska siitä tulee hänelle olemisen normaalitila. Silloin tarvitaan peiliä, toista ihmistä, joka ystävällisesti sanoo toisen olevan vakiovalittaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos valittaja tiedostaa oman tilansa, siitä lähtee parhaassa tapauksessa liikkeellekasvuprosessi, ja valitusloppuu tai ainakin vähenee. Olen nähnyt sen tapahtuvan. Useimmiten valittaja ei kuitenkaan myönnä omaa tilaansa vaan loukkaantuu. Pahimmassa tapauksessa peiliksi asettuminen on ystävyyden loppu. Mutta eihän siinä suurta vahinkoa tule, jos valittavaa ystävää on joka tapauksessa vaikea kestää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sosiaalinen media on nykyisin täynnä kaikenlaisia positiivisuuskampanjoita. Samanlaista meininkiä tarvittaisiin arkeen. Positiivisuushaasteen voi tehdä itselleen joka aamu.

Peili kertoo totuuden

Huom. Kun kommentoit kirjettä, laitathan itsellesi nimimerkin, kiitos!

Sisältö jatkuu mainoksen alla