Elämässä tulee hetkiä, jolloin tajuaa, että jostakin on päästettävä irti. Kirjoita meille omasta kokemuksestasi. Teemme juttua.

Oletko joutunut jättämään taaksesi jotakin, minkä kerran koit tärkeäksi? Vaikean ihmissuhteen? Kodin tai kesämökin, jonka hoitamisessa oli liikaa haastetta? Uran, joka vei kaikki voimat?

Mistä tajusit, että nyt on luopumisen aika? Millaisia tunteita se herätti – haikeutta, mutta ehkä myös helpotusta ja iloa?

Kerro meille lyhyesti sähköpostilla luopumisen ilosta ja surusta.

Lähetä meili osoitteeseen sanna.kajander-ruuth@sanoma.com .

Muista liittää mukaan myös nimesi, ikäsi ja yhteystietosi. Valitsemme vastanneiden joukosta haastateltavia Kodin Kuvalehden eri kanaviin. Kaikkien yhteystietonsa lähettäneiden kesken arvomme Taina Koivusen kauniin Puutarhurin käsikirjan (Gummerus).  

Tänä syksynä on puhuttu paljon ”kuolinsiivouksesta”. Sen ideana on miettiä ajoissa, mitä haluat jättää jälkeesi ja perillisesi raivattavaksi.

Kuolinsiivouksella ei tarkoiteta sitä urakkaa, jossa jälkeläiset käyvät läpi perimiään tavaroita. Sen tekee ihminen, joka tietää kuolevansa. Jokainen meistä tietää.

Siksi kuolinsiivousta tehdäkseen ei tarvitse olla kuolemansairas – voi vain haluta olla itse se, joka vähentää tavaramääräänsä, keventää elämäänsä ja päästää ehkä myös jälkeläisensä helpommalla.

Japanilaisen Marie Kondon ”marittamisessa” kysytään jokaisen esineen kohdalla, tuottaako se itselle iloa ja saako se siksi jäädä omaan kotiin. Kuolinsiivouksen esitellyt ruotsalainen Margareta Magnusson kehottaa hänkin kysymään omien tavaroiden äärellä, tarvitseeko tai rakastaako niitä. Kerran tehtävän raivauksen sijasta kyse on koko elämäntavan muutoksesta, jatkuvasta prosessista.

Magnusson on 82-vuotias taiteilija, jonka mukaan kuolinsiivous kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen vanhuuden päiviä. Varautumisen voi aloittaa vaikka heti, oli minkä ikäinen tahansa.

Magnussonin tuoreesta kirjasta Döstädning – ingen sorglig historia on tullut menestys monissa maissa. Suomeksi se julkaistaan tammikuussa nimellä Mitä jälkeen jää (Tammi).

Osallistu kyselyyn!

Vastaa allla olevaan kyselyymme ja kerro, miten suhtaudut kuolinsiivouksen käsitteeseen ja ajatukseen. Teemme aiheesta juttua KK:n nettisivuille.

Kaikkien tiistaihin 24.10. mennessä kyselyyn osallistuneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme Michael Zadoorianin kirjan Viimeinen loma.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Samalla tavoin nykyisin heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla.

Kauhistelemme viime vuosisadan huutolaisten kohtelua ja ihmettelemme, miten sellaista on voinut olla. Samalla emme huomaa, että kohtelemme oman aikamme vähäosaisia samalla tavalla. Etenkin vanhukset ja vammaiset ovat altavastaajan asemassa, kun kaikki lasketaan vain rahassa.

Yksi suurimpia syitä on kilpailutus. Viime vuosisadalla huutolaiset sijoitettiin vähiten maksua ottavaan taloon. Nykyinen kilpailutus johtaa siihen, että heikoimmassa asemassa olevat saa hoitaakseen se, joka tekee homman halvimmalla. Ne, jotka eivät pysty itseään puolustamaan, saavat tyytyä siihen, mitä annetaan.

EU:n kilpailutussäännökset vaativat kilpailun järjestämistä, jos hanke ylittää raja-arvot. Kaikki EU-maat eivät kuitenkaan anna perustoimintojaan kansainvälisille kauppiaille. Miten se onnistuu muualla, mutta ei meillä ”pohjolan mallimaassa”?

Turhautunut