Kerro sinäkin oman koirasi tarina!
Tessan emo on lhasa apso ja isä mopsi. Amerikassa sekoitus on nimeltään pughasa.
Tessan emo on lhasa apso ja isä mopsi. Amerikassa sekoitus on nimeltään pughasa.

Tessa on emännälleen Ninalle ainoa lapsi. Sen paras ominaisuus on lohduttaminen.
”Ilman Tessaa olisin varmaankin edelleen todella masentunut. Tessa on ollut minulle parasta toimintaterapiaa ikinä”, Nina kertoo koiransa tarinassa.

Lähetä sinäkin meille oman koirasi tarina!
Tai tunnetko jonkun muun sankarikoiran, joka auttaa ihmisiä, toimii vaikkapa pelastustehtävissä tai jonka tarina muuten ansaitsee tulla julkaistuksi?

Tässä Tessan synttärien sekä juuri olleen koiranpäivän kunniaksi:

Tessan tarina

”Tessa syntyi 26.4.2012. Eli nyt vietämme 2-vuotissynttäreitä. Sen emo on tuhkanharmaa lhasa apso ja isä musta mopsi. Silti siitä tuli tällainen kullanvaalea.

Tessa on minulle lapsettomalle ainoa 'lapsi'. Sen paras ominaisuus on lohduttaminen. Sen se osaa todella hyvin. Pienikin alavireisyys katoaa, kun tämä karvainen terapeutti katsoo hellästi. Kuten kuvassa.

Toimintaterapiaa ja selkeät rajat

Hankin koiran, jotta se veisi minut ulos. Ilman sitä olisin varmaankin edelleen todella masentunut. Tessa on ollut minulle parasta toimintaterapiaa ikinä. Sen kautta olen saanut otetta elämääni ja opetellut rajojen vetoa. Tämä koira kyllä ottaa pomon paikan, jos sen sille antaa.

Ulkona se viihtyisi kaiket päivät, etenkin kesällä. Pennusta asti se on kirmannut kangasmetsässä ja siksi se nauttii siitä yli kaiken.

Vesisateessa se ei viihdy. Jos tassu kastuu lätäkössä, se nostaa katseensa inhoten. Mutta sitten järvestä se ei tulisi pois kuin tuoksuvan lihapalan houkuttelemana.

Kuin ballerina

Hauska erityispiirre Tessalla on se, että se vetää vasemman takajalan taakse aivan suoraksi aina, kun joku toinen koira haistelee sitä mahan alta.

Vaaleanpunaisen valjaan kanssa se muistuttaa ihan ballerinaa. Reaktio lienee jokin hermostollinen, koska se syntyi sterilisaatioleikkauksen jälkeen. Saan itsekin tuon reaktion aikaiseksi rapsuttamalla sitä nivusista.

Tämä koira ei hauku, ja koiralelut ovat liian helppoja

Tessa ei turhia hauku. Se murisee kyllä, kun joku liikkuu rapussa. Naapurin koirien haukunta ei ole saanut sitä haukkumaan mukana.

Sen sijaan sillä on mielenkiintoinen keskusteluäänien skaala. Kimakoita kiljahduksia, uikutus, murahtelua ja huokaisuja.

Hiljalleen olen oppinut tietämään, mitä se milloinkin haluaa. Se ilmoittaa jopa sen, milloin vietän liikaa aikaa netissä :D.

Koiratehtailu on väärin

Eniten kuultu kommentti Tessasta on: 'Onpa söpö. Mistä tuommoisia saa?'

Valitettavasti tämä koira on saatu aikaan tehtailemalla. Asia selvisi minulle vasta jälkikäteen. Siksi toivoisinkin, että tästä sekoituksesta tehtäisiin ihan virallinen rotu. Amerikassa tämä sekoitus on nimeltään pughasa.”

Nina Vitikainen

Kerro sinäkin oman koirasi tarina. Tai tunnetko jonkun muun koiran, joka tekee esimerkiksi jotain tärkeää työtä?
Ohjeet löydät tästä linkistä.

Lue myös valloittavan Tikon tarina.

Ja täältä löydät Oivan tarinan.

Ajattelen kauhulla sitä, kun äidistä aika jättää ja minä joudun käymään läpi kaikki hänen kaappinsa ja komeronsa.

Äitini kerää tavaraa ja varsinkin astioita. Hän rakastaa huutokauppoja ja kirpputoreja ja on hamstrannut astioita vuosikymmenien ajan.

Nyt äiti sanoi, että täytyy ostaa uusi kaappi, kun astiat eivät mahdu enää vanhoihin. Totesin, että jos eivät omakotitalon komerot ja kaapit riitä, sitten on syytä karsia tavaroita, ei ostaa lisää kaappeja. Hän ei ottanut kuuleviin korviinsa.

Sanoin äidille, että myy nuo tavarasi, saat hyvä rahat ja voit käyttää ne vaikka matkustamiseen. Seitsemänkymppisenä hän vielä pystyisi matkustelemaan. Kaapeissa on muun muassa Arabian astioita, joista saa nyt hyvät rahat. Mutta äiti ei raaski luopua mistään.

Itse en kerää mitään ylimääräistä. Jos ostan jotain uutta, laitan vanhan menemään. Ajattelen kauhulla sitä, kun äidistä aika jättää ja minä joudun käymään läpi kaikki hänen tavaransa. Eikö olisi parempi, että hän setvisi kaappinsa itse?

Miialiia

Vierailija

Lukijan kirje: Äiti hamstraa tavaroita

Äläpä viitsi halveksia äitisi harrastuksia. Todella vastenmielinen kirjoitus. Päätä jo nyt, että tilaat jonkun ulkopuolisen siivoojan kuolinpesän varoilla suorittamaan tyhjennys, niin ei tarvitse äitisi elinaikana tuollaisella asialla häntä vaivata. Eivät kaikki halua matkustella, ja äitisi saanee tehdä rahoillaan ja kaapeillaan niitä asioita, joista itse tykkää. Keräily ja sisustus on harrastus siinä missä matkustelukin. Jos itse tykkäät matkustella niin matkusta, mutta anna äitisi olla kuka...
Lue kommentti
Pientå rajaa

Lukijan kirje: Äiti hamstraa tavaroita

Olen samaa mieltä edellisen vierailijan kanssa, että äidin kasvattaminen (varsinkaan enää tuossa vaiheessa) ei kuulu lapsen tehtäviin. Ymmärrän toki pointtisi yleisemmällä tasolla. Mutta jos äitisi ei pyydä sinua maksamaan keräilyjensä kuluja, ei sinulla pitäisi olla nokan koputtamista hänen harrastuksiinsa. Jos oma lapsesi tekisi saman, tuskin pitäisit neuvoista, toruista ja opastuksesta. Jätä vain pesä sitten joskus ammattilaisten siivottavaksi.
Lue kommentti

Minulla on takana kymmenen vuotta epäonnistumista, enkä osaa enää unelmoida mistään.

Sitä alkaa elämässä pikkuhiljaa katkeroitua, kun elämä tuntuu aina ottavan enemmän kun antavan. Mietin, miksi edes yritän yhtään mitään, kun unelmani murskautuu heti alkumetreillä. Minulla on takana kymmenen vuotta epäonnistumista.

En osaa enää unelmoida. Olen täydellisen uupunut. Olen kyllästynyt siihen, että olen vain taakkana kaikille, sillä en kelpaa edes töihin. Nykyään mielenterveytenikin on jo niin huono, etten töihin edes pystyisi. Mietin, miksi pitää lyödä lyötyä?

Lopen uupunut

Stemppiä

Lukijan kirje: En elä elämääni, olen vain olemassa

Joskus käy niin, että itse torppaa unelmansa omilla tiedostamattomilla ajatusmalleilla. En sano että nyt olisi niin, mutta sekin on aina pohdinnan paikka. Olenko tehnyt aidosti kaikkeni saavuttaakseni tyytyväisyyden? Vai olenko pyrkinyt oikotietä onneen, niitä kun ei ole kuin saduissa. Olenko todella ollut valmis näkemään unelmani todellisuudessa, vai vain epämääräisinä muuttuvina ajatuksina jostakin paremmasta? Unelmia pitää tavoitella, tehdä suunnitelma, uskoa niihin ja ottaa pieni askel...
Lue kommentti