Joka kymmenes suomalainen on lopettanut leivän syömisen kokonaan. Kyse on karppaamisesta eli vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, jossa vähennetään leivän, perunan, pastan ja riisin syömistä.

Ilmiö näkyy tilastoissa. Vuonna 2008 jokainen suomalainen söi leipää keskimäärin 47 kiloa. Viime vuonna määrä oli enää 42 kiloa, viisi kiloa vähemmän. Esimerkiksi tummaa ruokaleipää myytiin viime marraskuussa 64 miljoonaa kiloa, yli kuusi miljonaa kiloa vähemmän kuin pari vuotta aikaisemmin.

Osa pudotuksesta selittyy tosin taloustaantumalla: leipomoteollisuuden mukaan leipä syödään tiukkoina aikoina tarkemmin eikä sitä mene haaskuun niin paljon kuin noususuhdanteessa.

Hiilihydraatit lihottavat

Karppaaminen on silti lyönyt Suomessa läpi. Termi on johdettu hiilihydraatteja tarkoittavasta englannin sanasta carbohydrate

Tunnetuin karppausruokavalio on ns. Atkinsin dieetti. Karppaamisen perusajatus on, että hiilihydraatit lihottavat. Hiilihydraatit kuten leipä nostavat verensokeria, minkä vuoksi haima alkaa erittää insuliinia. Insuliini saa aikaan sen, että veren glukoosi muuttuu maksassa triglyseridirasvoiksi, jotka joutuvat vereen, josta ne varastoidaan rasvasoluihimme. Lihomme.

Teorian mukaan rasvojen tai proteiinin syöminen ei kohota verensokeria eikä lisää insuliinin eritystä. Verensokeri pysyy alhaisena, ja rasva ja proteiini pitävät ihmisen kylläisenä vähemmällä syömisellä. Energiaa puretaan rasvasoluistamme vereen. Laihdumme.

Mieluummin tummaa suklaata

- Suomessa syödään liikaa leipää, ja varsinkin välipalaksi se sopii huonosti. Leipä pitää nälän huonosti, joten leivän syöminen on huonoa nälänhallintaa. Valkuaisaineet pitäisivät nälän paremmin loitolla. Leipä ei edes ole ravitsemuksellisesti kovin hyvää syötävää eikä kovin vitamiinipitoista, sanoo Christer Sundqvist.

Sundqvist on filosofian tohtori ja ex-maratoonari, jonka Veteraaniurheilija-blogi on arvioitu Suomen suosituimmaksi terveysblogiksi. 

- Esimerkiksi lapsille suosittelisin mieluummin välipalaksi pähkinöitä, vihanneksia, juureksia. Jopa tumma suklaa olisi parempaa syötävää kuin leipä. Suklaassa on antioksidantteja, magnesiumia, rautaa, sinkkiä. Siitä saa energiaa, ja nälän tunne johtuu juuri liian vähästä energiasta, Sundqvist selittää.

Loistava täysjyväleipä

Jaakko Kolmonen, suomalaisen ravitsemusneuvonnan grand old man, on leivän syönnistä tyystin eri mieltä kuin Sundqvist. 

- Leivänsyönnin vähentyminen on kansanterveydelle erittäin paha isku. Hiilihdyraateista puhutaan paljon potaskaa ja levitetään väärää tietoa. Täysjyväleipä on peruselintarvike niin terveyden, työnteon kuin energiansaannin kannalta. Täysjyväviljassa on runsas valikoima hivenaineita, vitamiineja, kuitua, mutta ei mitään haitallista, Kolmonen suorastaan jyrähtelee.

- Jos tietäisin yhdenkin vähähiilihdyraattisella ruokavaliolla laihtuneen ihmisen, joka on vielä viiden vuoden kuluttua samoissa mitoissa! Rasva- ja proteeinipitoisen ruokavalion kilot tulevat takaisin.
Hiilihydraateissa on eroja, Kolmonen muistuttaa. Hyvä hiilari on täysjyvää, mutta huono hiilari on puhdistetusta vehnästä tehtyä pastaa, pullaa ja sokeria, noin yksinkertaistetusti.

- Vältä sokeria, vältä sokeria, vältä sokeria! Kolmonen kehottaa.

- Suomalainen syö vuodessa keskimäärin 39 kiloa rasvaa ja 34 kiloa sokeria ja juo 11-12 litraa puhdasta alkoholia päälle. Näistä tulee yhteensä 564 000 kilokaloria vuodessa eli 376 vuorokauden energiantarve. Siis yli vuoden energiat eikä ole vielä tarvinnut syödä mitään terveellistä, Kolmonen laskee.

- Tällä ruokavaliolla emme oikein voi olla muuta kuin sairaita. Valtion budjetti vielä kaatuu tämmöisen syömisen aiheuttamiin sairauksiin. 

Karppaus toi hyvän olon

Henna-Riikka Koistisella, 34, on puolestaan loistavat kokemukset leivättömästä elämästä. Hän vähensi hiilihydraattien syömistä alkuvuodesta ja jätti reilut pari kuukautta sitten leivän kokonaan pois. Paino on pudonnut 10 kiloa. Turvotus ja närästys sekä ylipainosta johtuneet selkävaivat helpottivat. Allergiaoireet ja astma vähentyivät ja olo on virkeämpi.

- Nälässä ei ole tarvinnut olla, saa syödä niin paljon kuin haluaa ja makuakin saa ruuassa olla, Koistinen sanoo.
Hän alkoi alun perin etsiä syitä refluksioireisiin ja närästykseen, kun päällä oli kolme lääkekuuria niiden takia.

- Ruisleipähän on pyhä ruoka meidän ruokakulttuurissamme. Leipää on syöty aamu-, ilta-, väli- ja jokapalaksi, ja olen aina itse pitänyt leivästä. Refluksioireet loppuivat kuitenkin kolmessa päivässä, kun jätin leivän pois. Leivättömyyteen myös tottui helposti, kertoo Pohjois-Karjalan Kontiolahdessa asuva Koistinen.

Turvotuksen syykin löytyi.
- Jos syö pari kolme päivää hiilihydraattipitoista ruokaa, niin olo on kuin raskaana olisi.

 

Lisää aiheesta:

Karppaus.info

Leipätiedotus