Olohuoneen sisustusta hallitsee seinällinen äänilevyjä. Keskilattialla on tilaa lasten pelejä ja leikkejä varten.
Olohuoneen sisustusta hallitsee seinällinen äänilevyjä. Keskilattialla on tilaa lasten pelejä ja leikkejä varten.

Kaksio vanhassa puutalossa venyi nelihenkisen perheen kodiksi. Vaikka koti tuntuu joskus ahtaalta, alueen avara ilmapiiri korvaa paljon.

Vanhat puutalot nautiskelevat natisten syyspäivän lämmöstä Helsingin Puu-Vallilassa. Mukulakivikadulla on hiljaista, sillä koulut ja työt ovat alkaneet. Värikkäät lauta-aidat houkuttelevat kurkistamaan pihoihin.

Historian havina yltää myös nelihenkisen Jalkasen perheen kotiin. Kaksikerroksinen asunto 1900-luvun alussa rakennetussa puutalossa on nähnyt vuosien varrella monta lapsikatrasta ja erilaista elämänvaihetta. Jalkasten hallussa se oli ensin sinkkumiehen kämppä, sitten pariskunnan pesä ja nyt lapsiperheen koti.

Pienessä eteisessä jokainen neliö on hyödynnetty. Avonaulakko vie vähiten tilaa ja saa huoneen näyttämään mahdollisimman avaralta. Koreissa ovat huivit sekä hanskat, ja hatuille on naulat seinällä.
Pienessä eteisessä jokainen neliö on hyödynnetty. Avonaulakko vie vähiten tilaa ja saa huoneen näyttämään mahdollisimman avaralta. Koreissa ovat huivit sekä hanskat, ja hatuille on naulat seinällä.

Tämä syksy on viimeinen, jonka perhe viettää rakkaassa kaksiossaan, sillä he ovat iskeneet silmänsä isompaan asuntoon. Muuttoaikeita onkin soudettu ja huovattu vuosia, sillä 70 neliötä tuntuivat väistämättä ahtailta nelihenkiselle perheelle.

”Valitettava tosiasia on se, että tarvitsemme lisää tilaa tai järkevämmät neliöt. Lähtö Puu-Vallilasta tuntuu silti vaikealta, sillä paikka on rakas. Ei vain talo tai asunto, vaan koko Vallilan kylähenki merkitsee meille paljon”, sanoo Pia Jalkanen.

Sisääntuloa koristaa Pian ja Jarin sukukuvista koottu kollaasi. Samanväriset kehykset hillitsevät kuvien kirjoa. Timanttikuvio on tehty teipillä.
Sisääntuloa koristaa Pian ja Jarin sukukuvista koottu kollaasi. Samanväriset kehykset hillitsevät kuvien kirjoa. Timanttikuvio on tehty teipillä.

Pinkit yksityiskohdat luovat Iida-Elviiran soppeen tyttömäisen tunnelman. Componibili-säilytin jemmaa pikku koululaisen salaisuudet.
Pinkit yksityiskohdat luovat Iida-Elviiran soppeen tyttömäisen tunnelman. Componibili-säilytin jemmaa pikku koululaisen salaisuudet.

Jokainen uusi perheenjäsen on vaikuttanut kodin sisustukseen, ja varsinkin lasten myötä tavaramäärä on kasvanut. Kaksion alakerrassa ovat pieni eteinen, keittiö sekä suuri olohuone.

"Eniten vietämme aikaa keittiönpöydän ääressä."

Yläkerran ison makuuhuoneen jakaa koko perhe. 7-vuotiaan Iida-Elviiran oma nurkkaus on rajattu kirjahyllyillä. 4-vuotias Olavi sopii vielä vanhempien huoneeseen.

”Koska asuntomme on melko pieni, olemme tiiviisti yhdessä. Lelut valtaavat usein olohuoneen lattian, mutta kodista saa tietysti näkyä, että siellä asuu lapsia. Eniten vietämme aikaa keittiönpöydän ääressä syömässä, töitä tekemässä ja askartelemassa.”

Vanhassa vara parempi

Koska koti on vuokrattu, sitä on remontoitu lähinnä maalaamalla. Aiemmin kodin värimaailma oli kirjavampi, mistä muistona on punaisia huonekaluja siellä täällä. Sittemmin värit ovat muuttuneet rauhallisemmiksi, sillä lasten tavarat ja lelut tuovat riittämiin värejä.

"Vanhojen huonekalujen muotoilu on kaunista."

Pia ja Jari eivät juuri hanki uusia huonekaluja. Huonekaluja on löytynyt niin antikvariaateista, kirpputoreilta kuin roskalavoiltakin.

”Ostamme mielellämme vanhoja kalusteita, sillä ne on tehty paremmin kuin nykyiset. Niiden muotoilu on ajatonta ja kaunista.”

Vanhassa talossa kaikki on hieman vinksin vonksin. Vuosien saatossa perustukset ovat painuneet, joten lattia viettää.
Vanhassa talossa kaikki on hieman vinksin vonksin. Vuosien saatossa perustukset ovat painuneet, joten lattia viettää.

Pian mielestä kodin parhaita paloja ovat puiset portaat, narisevat lattiat sekä alkuperäiset kakluunit. Puiden sijasta kakluuneissa pitää nykyään polttaa vain kynttilöitä, mutta silti tärkein toteutuu: Elävä tuli luo tunnelmaa syksyn hämärtyviin päiviin ja talvi-iltoihin.

Pian kodinlaittoinnostus kulkee aaltoina. On aikoja, jolloin kiinnostavat aivan muut asiat, mutta syksyn tullen sisustamisen palo tuntuu taas nousevan.

Sen lisäksi, että kaupat on juuri tehty uudesta kodista, Pia aloitti sisustussuunnittelun opinnot ja Iida-Elviira ensimmäisen luokan koulussa.

”Odotan jo kovasti, että pääsen suunnittelemaan Olaville leikkipaikkaa ja Iida-Elviiralle koulutytön huonetta.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 19/2015.

 

KETKÄ JA MISSÄ:

KOTI: Kaksio Helsingin Puu-Vallilassa 1900-luvun alussa rakennetussa puutalossa.

ASUKKAAT: Pia ja Jari Jalkanen sekä lapset Iida-Elviira, 7, ja Olavi, 4.

Jo remonttivaiheessa talkooväki pääsi nauttimaan maittavista illallisista Mirkan keittiössä.

Ensin Mirkan koti paljastui homepommiksi, sitten hän menetti puolisonsa. Remontti ja lapset pitivät kiinni elämässä.

Syksyllä 2003 Mirkka Torikalla oli koossa kaikki, mistä hän oli haaveillut: avioliitto, unelmatyö päätoimittajana, koira, uusi koti, kesämökki, esikoinen tulossa.

Kymmenen vuotta myöhemmin, helmikuussa 2013, Mirkka seisoi homepommiksi paljastuneen kotinsa olohuoneessa ja yritti käsittää, että hänen miehensä oli juuri kuollut. 35-vuotiaana Mirkasta oli tullut leski ja kahden lapsen yksinhuoltaja.

”Muistan ajatelleeni, että pahin oli tapahtunut. Sitten aloin toimia kuin robotti.”

Mirkan, Elsin ja Vilhon mielestä talosta tuli remontin jälkeen kuin uusi. Cane-linen tuoli käy myös ulkokalusteeksi.
Mirkan, Elsin ja Vilhon mielestä talosta tuli remontin jälkeen kuin uusi. Cane-linen tuoli käy myös ulkokalusteeksi.

Unelmat murskaksi

Aviomiehen kuolema tuli yllättäen mutta ei yllätyksenä. Perheen arki oli ollut pitkään taistelua puolison kaksisuuntaista mielialahäiriötä vastaan. Mirkka oli tottunut sinnittelemään päivästä toiseen ja pitämään perhettä ja kotia pystyssä.

”Ydinperhe oli vahva ihanteeni, josta halusin pitää kiinni.”

Tuore äiti oli tiukilla, sillä perhe asui vasta ostamassaan talossa uudessa paikassa vailla vertaistukea.

”Äitiys oli samaan aikaan sekä upeaa että haastavaa. Vilho syntyi keskosena ja huusi siitä aiheutuvan koliikin vuoksi joka yö. Puolisoni oli yötöissä, joten emme nukkuneet juuri ollenkaan.”

”Muistan ajatelleeni, että pahin oli tapahtunut. Sitten aloin toimia kuin robotti.”

Vaikka arki oli rankkaa, Mirkka ylistää entistä puolisoaan isänä. "Kun hän leikki, hän oli sataprosenttisesti läsnä. Vilho ja Elsi saavat aina muistaa isänsä maailman parhaana."

Eteisen Toj-vaaterekkiin Mirkka asetti kauneimmat vaatteensa. Matto oli edullinen löytö K-Raudasta.
Eteisen Toj-vaaterekkiin Mirkka asetti kauneimmat vaatteensa. Matto oli edullinen löytö K-Raudasta.

Äidistä tuli remonttireiska

Kodin homeongelmat paljastuivat vähän ennen Mirkan miehen kuolemaa, loppuvuodesta 2012. Perhe vietti yhteisen joulun kotona ja muutti sitten remonttievakkoon kerrostaloon. Kuukausi muuton jälkeen Mirkka joutui kertomaan lapsille isän kuolemasta.

”Heti perään vakuutin heille, että selviämme. Lapset kestävät uskomattoman urheasti vaikeita asioita, kunhan tuntevat olevansa turvassa.”

Mirkka päätti, että talo oli pakko saada kuntoon. Remontti ja lapset pitivät hänet elämässä kiinni. Tekemisestä tuli terapiaa.

”Lapset olivat menettäneet isänsä. He eivät todellakaan menettäisi kotiaan! Mieheni ystävät ottivat kunnia-asiakseen tulla apuun. En olisi selvinnyt ilman heitä.”

Ruokailutilaan Mirkka valitsi tapetin, joka näyttää tiiliseinältä. Se löytyi ConcreteWall-mallistosta.
Ruokailutilaan Mirkka valitsi tapetin, joka näyttää tiiliseinältä. Se löytyi ConcreteWall-mallistosta.

Puustellin keittiön kivitasot ovat helppohoitoiset. Saarekkeen ansiosta kokki voi puuhatessaan rupatella vieraiden kanssa.
Puustellin keittiön kivitasot ovat helppohoitoiset. Saarekkeen ansiosta kokki voi puuhatessaan rupatella vieraiden kanssa.

Olohuoneen päätyseinä tehtiin osb-lastulevyistä, jotka jätettiin tarkoituksella pinnoittamatta. Johdot piilotettiin levyjen sisään.
Olohuoneen päätyseinä tehtiin osb-lastulevyistä, jotka jätettiin tarkoituksella pinnoittamatta. Johdot piilotettiin levyjen sisään.

Järjetön projekti

Talon lattiat ja seinät purettiin betonipintoihin asti. Eristevillat vaihdettiin, pesutilat ja keittiö uusittiin, samoin yläkerta, vaikka siihen ei korjaussuunnitelma velvoittanutkaan. Kolminkertainen alapohjan eristys oli kuulemma hätävarjelun liioittelua, mutta Mirkka vaati sitä. Piha myllättiin niin, että maa viettää nyt poispäin talosta.

Koko vanha irtaimisto joutui roskalavalle valokuvia lukuun ottamatta.

”Oli hurjaa heittää kaikki menemään. Projekti oli järjetön, mutta tiesin, että selviän.”

Keskeltä remonttikaaosta Mirkka muistaa, miten oudolta tuntui hallita kaikkea. Ikävä oli kova, mutta puolison sairauden tuomaa pelkoa elämän arvaamattomuudesta ei enää ollut.

Syksyllä Mirkka, Elsi ja Vilho pääsivät viimein muuttamaan takaisin kotiin.

”Kun laskin muuttolaatikot käsistäni, ajattelin, että vaikka meille tulee nyt erilainen elämä, se voi olla oikein hyvä elämä.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 17/2016.

KOTI 5 huonetta ja keittiö vuonna 1982 rakennetussa omakotitalossa Jyväskylässä, 160 m2.

ASUKKAAT Yhteisöpedagogi ja toimittaja Mirkka Torikka sekä lapset Vilho ja Elsi.

Tervetuloa taiteilijan taloon, toivottavat Milla Koivunen ja hänen ystävänsä Saija Seppälä. Lolita-mekkoon pukeutuminen on Saijan harrastus, jota Millakin halusi kokeilla.

Sisustaminen on Milla Koivuselle hauskaa leikkiä. Vanhan talon remontti tosin käy välillä työstä.

Valkoiset aidat ja Alastaron hautausmaa ympäröivät vaaleanpunaista taloa, jossa asuu ja työskentelee kuvittaja-graafikko Milla Koivunen. Kun hän viitisen vuotta sitten etsi uutta asuinpaikkaa, suurin toive oli saada saman katon alle koti, tilat taiteen tekemiselle ja pieni puoti.

Tuolloin Milla asui Ylöjärvellä 70 neliön talossa yhdessä ystävänsä Teijan kanssa. Vaikka kimppakämppä oli turhan pieni, siitä luopuminen tuntui haikealta, sillä naiset olivat remontoineet talon lattiasta kattoon. Toisaalta remonttikokemus rohkaisi Millaa ryhtymään samaan uudelleen.

”Haaveilimme vanhoista kouluista, pappiloista ja meijereistä, jopa kirkoista. Katsastimme myös kommuuniasumisen vaihtoehtoja”, kertoo Koivunen.

Vain silloin, kun ystäviä tulee kylään, Milla raivaa taiteilijantarvikkeensa ruokailutilasta kaappiin.
Vain silloin, kun ystäviä tulee kylään, Milla raivaa taiteilijantarvikkeensa ruokailutilasta kaappiin.

Milla ja Teija kävivät katsomassa useaa vanhaa taloa noin 50 kilometrin säteellä Tampereelta. Oikean löytäminen ei ollut vaikeaa: he tykästyivät enemmän tai vähemmän jokaiseen. Naiset tekivät muutaman ostotarjouksen, joita ei kuitenkaan hyväksytty. Kun oma talo sitten laitettiin myytiin, se meni kaupaksi melkein heti.

Millan nykyisen kodin, Villa Bohemian, myynti-ilmoitus oli ollut netissä pitkään.

”Kuvien perusteella talo ei miellyttänyt, ja sijaintikin oli kaukainen. Pikkuinen Alastaron kylä oli meille vieras.”

”Niinhän siinä sitten kävi, että ihastuin.”

Koska uuden kodin löytämisellä oli jo kiire, naiset ajelivat 100 kilometrin matkan katsomaan taloa ulkoa, vaikka esittelyaikaa ei saman tien saatukaan sovittua.

”Niinhän siinä sitten kävi, että ihastuin.”

Olohuoneen ja ruokailutilan ovella on Tellu-koiran lepopaikka, vanha matkalaukku. Seinäkello on Millan maalaama.
Olohuoneen ja ruokailutilan ovella on Tellu-koiran lepopaikka, vanha matkalaukku. Seinäkello on Millan maalaama.

Millan siskolla on antiikkiliike Ruotsissa, ja olohuoneen plyysisohva on hänen löytönsä. Kristallikruunu on muisto lapsuudenkodista.
Millan siskolla on antiikkiliike Ruotsissa, ja olohuoneen plyysisohva on hänen löytönsä. Kristallikruunu on muisto lapsuudenkodista.

Röyhelöissä tai maalarin haalareissa

Milla Koivunen esittelee kotiaan vaaleanpunaiseen röyhelömekkoon pukeutuneena. Nykyisin hän jakaa talon vain koiriensa Bellan ja Tellun kanssa Teijan muutettua töihin Japaniin. Nukkemainen Lolita-asu on lainassa Saija-ystävältä, eikä se ole Millan tyypillinen kotiasu. Tavallisesti vaatteet ovat maaliroiskeiden peitossa.

Puulattia narisee jalkojen alla. Punavalkoinen raitatapetti tuo mieleen Marianne-karkit. Tuttavilta saadut ja kirpputoreilta löydetyt huonekalut ovat tyyliltään erilaisia, mutta luovat keskenään yllättävän harmonian. Kodin laittaminen on Millalle leikkiä siinä missä pukeutuminenkin.

”Tyyliäni kuvaa parhaiten suloinen sekamelska. Pidän sekä boheemista itämaisuudesta että valkoisesta minimalismista, mutta harvoin kotia tulee muutettua, kun tavarat ovat kerran päätyneet paikoilleen.”

Vanhat pönttöuunit tuovat lämmön taloon. Koiria varten rakennettu portti on päällystetty samalla tapetilla kuin seinät.
Vanhat pönttöuunit tuovat lämmön taloon. Koiria varten rakennettu portti on päällystetty samalla tapetilla kuin seinät.

Vanhassa talossa ei tekeminen lopu. Urakka alkoi pintaremontista ja jatkui putkirikon jälkien korjaamiseen ja ulkomaalaukseen. Seuraavana listalla ovat wc-remontti, lattian uusiminen ja katon maalaus.

”Pihapiiriä olen laittanut vain sen verran, kuin ehdin ja jaksan. Kaikki ajallaan!”

Milla arvostaa romantiikkaa ja rohkeita värivalintoja. Makuuhuoneen ikkunoista näkyy Alastaron kirkolle ja hautausmaalle.
Milla arvostaa romantiikkaa ja rohkeita värivalintoja. Makuuhuoneen ikkunoista näkyy Alastaron kirkolle ja hautausmaalle.

Koti on Millalle kaikki kaikessa, sillä siellä hän toteuttaa itseään maalaamalla eläinaiheisia töitään. Remontointi ja takkapuiden tekeminen ovat vain hyvää vastapainoa.

”Olen koti-ihminen henkeen ja vereen, mutta erakko en ole. Vaikka elän ja työskentelen yksin, onneksi voin aina kutsua ystäviä kylään.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 12/2016.

  • KOTI: Vuonna 1928 rakennettu omakotitalo Alastarossa, 160 m2
  • ASUKKAAT: Kuvittaja Milla Koivunen, 42, sekä koirat Bella ja Tellu.