Tarja Leponiemi, alaskan­malamuutti Juri ja länsigöötanmaan­pystykorva Helmi nauttivat talvesta.
Tarja Leponiemi, alaskan­malamuutti Juri ja länsigöötanmaan­pystykorva Helmi nauttivat talvesta.

Tarja ja Riku Leponiemi päättivät muuttaa kuvankauniisiin maalais­maisemiin, koska se sopi heidän koirilleen. Jykevästä hirsitalosta tulikin koko pesueen unelmapaikka.

Idyllisen hirsitalon pihaan vie jyrkkä, luminen mäki, joka on vähällä näännyttää liian hiljaa lähestyvän auton. Vieraiden hivuttautuessa ylos havahtuu talonvahti, malamuutti Juri. Se haukahtaa ja heiluttaa häntää.

Kun terassin ovi napsahtaa kiinni, paksuturkkinen koira työntää kuononsa tiiviisti ikkunaan. Se tykkäisi tehdä lähempää tuttavuutta mutta tyytyy käpertymään lumikieppiin.

Hirsitalon ikkunoista levittäytyvät avara peltomaisema ja valkoisen kuorrutteen saanut metsä. Leponiemen perheellä on korkealla mäellään aivan oma rauha. Silti Riihimäelle ajaa kymmenessä minuutissa ja Helsinki on vain 60 kilometrin päässä. Kuvankaunis tontti löytyi sattumalta netti-ilmoituksesta.

"Asuimme Riihimäellä rintamamiestalossa, kunnes se alkoi vaatia isoa remonttia. Päätimme rakentaa mieluummin uuden. Tärkein toiveemme oli saada koirille tarpeeksi tilaa ja tarpeeksi rauhallinen ympäristö", Tarja Leponiemi kertoo.

Tarjan ja Rikun hirsitalo valmistui vuonna 2010 korkealle mäen päälle.
Tarjan ja Rikun hirsitalo valmistui vuonna 2010 korkealle mäen päälle.

”Sanottiinhan meille, että olemme pöhköjä, kun rakennamme näin kor­kealle. Luotimme kuitenkin kaivurikuskiin, joka kävi ennen ostopäätöstä tutkimassa tilannetta ja vakuutti, että kyllä tähän tie saadaan.”

Tie kohti korkeuksia raivattiin päivässä. Runsas puoli vuotta kului, kun tien päähän nousi hirsistä kaksikerroksinen omakotitalo. Silloin elettiin vuotta 2010.

Perhe päätyi hirsitaloon, sillä se sopi metsäiseen maisemaan täydellisesti. 

”Jos Suomessa haluaa rakentaa talon ilman muovia, on valittava materiaaliksi hirsi.”

Tuolien jalat kirskuivat laattalattiaa vasten, joten Tarja virkkasi tuoleille ja pöydälle harmaat villasukat. "Emme halua erkkeriin tai muuallekaan ala­kertaan verhoja. On ihanaa, että luonto näkyy sisään.”
Tuolien jalat kirskuivat laattalattiaa vasten, joten Tarja virkkasi tuoleille ja pöydälle harmaat villasukat. "Emme halua erkkeriin tai muuallekaan ala­kertaan verhoja. On ihanaa, että luonto näkyy sisään.”

Ei mikään kesämökki

Sillä välin kun perheen pienin, Topi, on päiväunilla, Tarja ehtii puuhailla kolmevuotiaan Riian sekä Juri- ja Helmi-koirien kanssa. Koirat näyttävät mielellään emäntänsä opastuksella tärkeimmät temppunsa.

Kun taloa rakennettiin, Tarja vasta odotti Riiaa. Hyvä niin, hän väittää.Muuten hän olisi sekaantunut rakennustöihin liikaakin. Sen sijaan tuleva äiti keskittyi sisustussuunnitteluun ja rakentajien ruokkimiseen.

Talon yläkertaan tulivat makuuhuoneet ja alakertaan avaraa oleskelutilaa.

Olohuoneen lepakkotuoli on Tarjan lempipaikka. Hän maalasi edellisen talon kellarista löytyneen kirkkaanpunaisen patakaapin uuden kodin sävyihin sopivaksi. Paikallinen metsästäjä lahjoitti peuransarvet.
Olohuoneen lepakkotuoli on Tarjan lempipaikka. Hän maalasi edellisen talon kellarista löytyneen kirkkaanpunaisen patakaapin uuden kodin sävyihin sopivaksi. Paikallinen metsästäjä lahjoitti peuransarvet.

Alun perin hirsitalot toivat Tarjan mieleen kesämökit, eikä hän halunnut muuttaa sellaiseen. Siksi hirsiseinät vahattiin valkoisiksi, ja sisäkatot on maalattu jo neljään kertaan. 

Kattoa ei voitu maalata heti, sillä hirren pitää antaa asettua rauhassa. Se vaatii sisustajalta kärsivällisyyttä.

”Vihdoin koti alkaa näyttää siltä kuin alusta asti toivoin”, Tarja sanoo.

Seesteisen vaalea sisustus syntyi vanhoista talonpoikaiskalusteista ja ripauk­sesta trendikästä etnisyyttä. Tarja ostaa kalusteet mieluiten käytettyinä. Moneen löytöön liittyy tarinoita, joita on mukava kertoa. Lähes joka kalustetta hän on myös muokannut maalaamalla ja vetimiä vaihtamalla. 

Viihtyisyys merkitsee perheelle hyvää järjestystä ja riittävästi tilaa. 

”Jos tavaroilla ei ole paikkoja, kotia ei saa näppärästi siistiksi ja viihtyisäksi. Tärkeintä on keksiä leluille paikat.”

Tarja osti Riian talonpoikaispöydän antiikkikaupasta puoliksi salaa Rikulta, joka ei niin perusta vanhasta. Pöytä on joskus ollut koiraperheessä, sillä yksi jalka oli purtu melkein poikki. ”Onneksi koiramme eivät ole viimeistelleet tihutyötä.”
Tarja osti Riian talonpoikaispöydän antiikkikaupasta puoliksi salaa Rikulta, joka ei niin perusta vanhasta. Pöytä on joskus ollut koiraperheessä, sillä yksi jalka oli purtu melkein poikki. ”Onneksi koiramme eivät ole viimeistelleet tihutyötä.”

Liikkujien paratiisi

Tarjan päivät kuluvat toistaiseksi kotona lasten ja koirien kanssa. Perheenäiti kirjoittaa seitsemättä vuotta sisustusblogia Tarja's Snowland. Blogiharrastus vie hänet välillä tilaisuuksiin ja innostaa ottamaan haasteita vastaan. Niissä voi olla kyse sisustuksesta tai vaikka kuntoilusta. Blogi tuo hyvää vastapainoa arjelle. 

Kun molemmat vanhemmat ovat kotona, Tarja ja Riku käyvät vuorotellen pitkillä lenkeillä. Juri-koira rakastaa monien kilometrien juoksu- ja metsälenkkejä. Kotia ympäröivät maastot sopivat tähän mahtavasti, sillä takapihalta lähtee useita metsäreittejä. 

”Liikumme paljon luonnossa yhdessä. Elämä painottuu tänne kotiin.”

Iltapäivän hämärtyessä Helmi ja Juri pääsevät ulkoilulle aidattuun pihaan. Molemmista näkyy vain vilaus hännänpäästä niiden juostessa vapaana ympäri taloa. Taivaalta leijailee jääpölyä. 

Joulupukki on monessa perheessä joulun odotetuin vieras. Vuoden kiireisimpänä aikana hän tarvitsee vähän apulaisia.
Joulupukki on monessa perheessä joulun odotetuin vieras. Vuoden kiireisimpänä aikana hän tarvitsee vähän apulaisia.

Sataviisikymmentä punaista jouluomenaa, seitsemän kattokruunua, kolme joulukuusta ja satoja pipareita. Niiden keskellä asuu joulupukki. (Tai no, hänen ahkera apulaisensa.)

Mikko Kivimaa muistaa lapsuutensa pisimmän jouluaaton.

"Koko perhe oli käynyt saunassa ja vanhemmat olivat vielä navetassa, kun istuin tuvassa kerrastossani. Tuskastuin, kun pukkia ei kuulunut. Ovelasti kävin kääntämässä kellon viisareita eteenpäin ja oletin pukin kohta kolkuttavan", Mikko muistaa. 

"Eihän hän tullut enkä voinut ymmärtää, miksei kikka toiminut. Odotus oli piinallisen pitkä."

Aikuisena Mikko on keksinyt keinon pistää aattoihin vauhtia.

"Joulupukki tarvitsee vuoden kiireisimpänä päivänä apua, joten Serafian ollessa pieni päätin pukeutua hänen ilokseen pukin apulaiseksi."

”Koristeltuja pipareita teimme ensin huviksemme, sitten leivoimme niitä myyjäisiin ja nykyään niitä syntyy useita satoja.”
”Koristeltuja pipareita teimme ensin huviksemme, sitten leivoimme niitä myyjäisiin ja nykyään niitä syntyy useita satoja.”

Kun tamineet kerran oli puettu, Mikko teki palveluksen muutamalle tuttavallekin.

"Meillä tahtovat välillä karata jouluvalmistelut lapasesta, joten pukkihommakin vähän laajeni."

Nykyisin oviin kolkuttaa koko Kivimaan joulupukkiperhe. Lahjoja jaetaan kodeissa aattoiltaan asti.

"Mikko on hauska pukki, sillä hän osaa nostattaa jännitystä ja hulluttelee jo pihalla ikkunasta kurkkiville lapsille. Hän liukuu pulkalla pihaan tai koputtelee ikkunaan lyhty kädessään", Piritta Kivimaa kehuu.

Makuuhuoneen pöytäkuusessa on vanhoja lasikoristeita. Verhoiksi Piritta löysi antiikkimessuilta vanhat ranskalaiset morsiuslakanat.
Makuuhuoneen pöytäkuusessa on vanhoja lasikoristeita. Verhoiksi Piritta löysi antiikkimessuilta vanhat ranskalaiset morsiuslakanat.

Tule joulu kultainen! Makuuhuone aukeaa olohuoneeseen. Etualan tuolin Piritta sai syntymäpäivälahjaksi Mikolta. ”Kun ehdin istahtaa, otan esiin neuleen ja kuuntelen Ylen puheohjelmaa radiosta."
Tule joulu kultainen! Makuuhuone aukeaa olohuoneeseen. Etualan tuolin Piritta sai syntymäpäivälahjaksi Mikolta. ”Kun ehdin istahtaa, otan esiin neuleen ja kuuntelen Ylen puheohjelmaa radiosta."

Mikon lapsuuden joulupuussa oli samanlainen enkeli. ”Vuosien aikana siltä katosivat hiukset, siivet ja pää. Lopulta jäljellä oli pelkkä mekko, mutta silti se oli rakkain.”
Mikon lapsuuden joulupuussa oli samanlainen enkeli. ”Vuosien aikana siltä katosivat hiukset, siivet ja pää. Lopulta jäljellä oli pelkkä mekko, mutta silti se oli rakkain.”

Keittiön persoonallinen kasettikatto on asunnon edellisen asukkaan ootraama.
Keittiön persoonallinen kasettikatto on asunnon edellisen asukkaan ootraama.

Sisustuksessa vedetään jouluöverit

Piritta, Mikko ja Serafia Kivimaan koti on harvinainen näky nykydesignin ja Ikean valtakaudella. On kuin astuisi sisään Fanny ja Alexander -elokuvaan. Joulun ohella Kivimaat rakastavat antiikkia. On peilejä, sivupöytiä, verhojen paikalla vanhat ranskalaiset morsiuslakanat, upea vuodekatos, seitsemän kristallikruunua ja kahdeksas varastossa.

"On hauskaa hörhöillä rauhassa, levittää tonttu-ukot ja kynttilät esiin." - Mikko

"Runsaus on ihanaa, ja mikä parasta, jouluna on lupa revitellä. Vedämme sisustuksen jouluöverit. On hauskaa hörhöillä rauhassa, levittää tonttu-ukot ja kynttilät esiin. Kuusia pitää olla kolme, koska koristeita on niin paljon", kertoo Mikko.

Lankatonttujen tekoon Mikko sai idean luettuaan vanhanaikaisista joulukoristeista.
Lankatonttujen tekoon Mikko sai idean luettuaan vanhanaikaisista joulukoristeista.

Makuuhuoneessa on levollisen herraskainen tunnelma. Mikko teki itse sängynpäädyn ja vaihtoi elegantin vuodekatoksen kankaat.
Makuuhuoneessa on levollisen herraskainen tunnelma. Mikko teki itse sängynpäädyn ja vaihtoi elegantin vuodekatoksen kankaat.

Antiikkiharrastus sai vauhtia pariskunnan muutettua Pohjanmaalta Turkuun 2000-luvun alussa. Asuntonäytöllä vanhan kivitalon leveät ikkunalaudat ja ootratut ovet saivat Mikossa ja Piritassa heti aikaan vahvan tunteen. Laminaattien alta remontissa löytyneet puulattiat tuntuivat lottovoitolta. Mikko hurahti vanhojen huonekalujen tarjonnasta, joka oli Turussa entistä asuinpaikkaa runsaampaa.

Joskus perhe ei voi vastustaa hankintoja, vaikka tarvetta tai tilaakaan ei olisi. Siitä todistaa makuuhuoneen seinään nojaava upea peili. Molempien puolisoiden mielestä ympäristön kauneus tekee hyvää mielelle. Kotona sielun pitää levätä.

Villasukissa hipsuttelu kuuluu joululomaan.
Villasukissa hipsuttelu kuuluu joululomaan.

Kirpputorilta löytynyt astiakaappi on täynnä vanhoja astiaaarteita.
Kirpputorilta löytynyt astiakaappi on täynnä vanhoja astiaaarteita.

"Menemme estetiikka edellä. Käytännöllisyys ja toimivuus tulevat perässä", Piritta tunnustaa.

"Viihtymiseen vaikuttavat myös ihanat naapurimme. Täällä naapurin perään katsotaan, eikä se ole kyttäystä vaan huolenpitoa."

Maalarinvalkoinen ei ole Kivimaiden väri. Olohuoneesta tuli kullankeltainen ja makuuhuoneesta viileän sinertävä. Serafian punasävyinen huone on keittiön vieressä. Mikolla on Piritan mielestä hyvä värisilmä ja taito yhdistellä tyylisuuntia.

"Mikko mööbleeraa, nikkaroi ja askartelee. Meillä on hyvä työnjako, sillä Mikko siivoaa, ja minä hoidan keittiön", Piritta selittää.

Joulupukki suukon sai!
Joulupukki suukon sai!

Joulussa heistä on parasta syöminen kynttilöiden valossa sekä ilon jakaminen ystävien ja läheisten kanssa. Yksi hyvä lahja ja jotain pientä lisäksi riittää kaikille. Aikuiset toivovat usein vanhaa esinettä, eivät koskaan krääsää.

"Olimme vielä köyhiä opiskelijoita, kun annoin Mikolle lahjaksi silkkipaperiin käärityn, ranskalaisen 1800-luvun Parian-nuken. Nukella oli käsin tehdyt vaatteet, posliinipää sekä jalat. Sellaista oli vaikea löytää, mutta yllättäen sainkin pukin paketista itselleni samanlaisen!" Piritta muistelee.

Koska aatto kuluu joulupukin töissä, osa juhlinnasta on aikaistettu. Jo aatonaattona perhe syö jouluillallista pitkään ja hartaasti. Myöhään aattoiltana he istuvat alas, kuuntelevat musiikkia ja availevat paketit.

"Keitämme hyvät kahvit ja nautimme snapsit. Jos jaksamme, saatamme käydä jouluyön konsertissa Turun Tuomiokirkossa."

Serafian joulukalenteri on pieni kuusi, johon Piritta askarteli numeroidut tuutit. Tuutteihin ilmestyy tarpeellista pikkutavaraa.
Serafian joulukalenteri on pieni kuusi, johon Piritta askarteli numeroidut tuutit. Tuutteihin ilmestyy tarpeellista pikkutavaraa.

Reilut sataviisikymmentä koristeomenaa ja kultalame koristavat Metsäylioppilaiden luomukuusta.
Reilut sataviisikymmentä koristeomenaa ja kultalame koristavat Metsäylioppilaiden luomukuusta.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2015.

Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”
Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”

Käsityöläisen kodissa joulutunnelma syntyy suvun vanhoista perinteistä ja valkoisista kukista.

Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.
Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.

Siniharmaa talo kohoaa jykevänä vanhojen puiden suojissa. Lumipeitteinen näkymä on kuin postikortista. Kirkkonummen Luoman kylässä sijaitseva talo on seissyt paikallaan yli sata vuotta.

Varhaisin tieto Ingvastin tilasta on jo vuodelta 1697. Alkuperäinen talo tuhoutui tulipalossa elokuussa 1863, ja nykyinen nousi pian sen tilalle.

Sisällä tuoksuvat joulukuusi ja hyasintit. Kaukana ovat päivät, jolloin pannuhuoneesta löytyi lattiasientä ja katosta tihkui vesi läpi.

Sellaisena parikymppinen Annina Pudas osti talon vanhemmiltaan.

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt."

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt. Alkukuukaudet jopa kannoin vedet naapurista", kertoo Pudas.

Työ tekijäänsä neuvoi, ja 1970-luvun kovalevyjen ja kiiltävien maalikerrosten alta paljastuivat hiljalleen peiliovet ja lattialankut. Vanhan talon kunnostamisesta, rakentamisesta ja käsityöstä tuli Anninan ja Sakari-puolison elämäntapa. Annina tekee verhoilijan työtään verstaassaan ja pienessä sisustusliikkeessään kodin naapurissa vanhassa navetassa.

Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.
Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.

Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.
Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.

Joulu saapuu vanhaan taloon

Kodin sisustuksessa yhdistyvät käsityö, laadukkaat materiaalit ja ajan patina. Kalusteet ovat Anninan isovanhempien ja muun suvun perintöä, lahjaksi saatuja, talosta löytyneitä ja vanhojen tavaroiden liikkeistä hankittuja. Vanhat esineet luovat kodikkaan ja hienostuneen tunnelman.

"Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa."

"Vanhoissa kalusteissa on sitä jotain, sillä ne on tehty käsityönä laadukkaista materiaaleista. Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa. Kankaaseen kannattaa siis panostaa ja vanhaa vaalia", Annina neuvoo.

Käsityöläisen kekseliäitä sisustusideoita näkyy kodissa siellä täällä. Pilkahdus leikkisyyttä rentouttaa vanhan talon tunnelmaa.

Yrittäjälle ja käsityöläiselle joulunalus on kiireistä aikaa. Jouluihmisenä Annina osaa kuitenkin nauttia jouluvalmistelujeista. Kynttilät ja glögi siivittävät puuhia ja piristävät pimeää vuodenaikaa.

Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.
Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.

Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.
Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.

"Lahjavalvojaiset pidän aina aivan itsekseni. On ihanaa paketoida ja kuunnella joululauluja kaikessa rauhassa muiden nukkuessa."

Vihreä ja valkoinen ovat Anninan jouluvärit. Punaista hän ei kaipaa.

"Ostan valkoisia hyasintteja jo hyvissä ajoin ennen joulua. Laitan lyhtyjä ulos, askartelen havuista kransseja ja -köynnöksiä. Joskus olen jopa kaivanut pihalta kielojuurakon ja saanut sen kukkimaan jouluksi."

Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.
Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.

Joulukuuset noudetaan Anninan äidin metsästä. Suuri kuusi koristellaan saliin aivan joulun alla. Kuistia, eteistä ja keittiötä somistavat pienet pöytäkuuset. Perheen lempikoristeet ovat matkamuistoja, keveitä lasipalloja ja itse askarreltuja paperikoristeita.

Anninalle oikea joulu syntyy perinteistä ja perheestä. Jouluaattoaamuna Annina, Sakke ja perheen pojat Elias ja Noa suuntaavat mummin luo joulupuurolle. Sitä Annina ei ole jättänyt väliin kertaakaan elämänsä aikana. Joulukirkon jälkeen perhe ajaa kotiin nauttimaan välipalaksi pasteijat ja glögit ja valmistelemaan illallista.

Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.
Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.

Tunnelma on korkeimmillaan aattona, kun perhe ja lähimmät sukulaiset kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen. Jokainen tuo tullessaan jotain: imellettyä perunalaatikkoa, hämäläistä pitoleipää tai joulukalkkunaa. Kaikkien mielestä parasta joulupöydässä ovat alkupalana nautittavat kalaherkut.

"Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

"Parhaimmillaan joulupöydässämme on ollut 21 syöjää. Saliin emme silloin mahtuneet, mutta järjestelimme navetalle kaikille paikat yhden pitkän pöydän ääreen. Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.
 

Koti: Toistasataa vuotta vanha hirsitalo Kirkkonummella, 280 m².

Asukkaat: Verhoilijamestari Annina Pudas ja IT-konsultti Sakari Pudas sekä Elias, 22, ja Noa, 12.