Sata vuotta sitten Asemansillan asuinkasarmin pihalla vilisi rautatieläisten lapsia. Nyt väkeä on vähemmän mutta talon charmi ennallaan. Kyläilimme kolmessa kodissa.

VR:n asuinkasarmi rakennettiin 1890-luvulla Keravan aseman liepeille arkkitehti Bruno Granholmin piirustuksista. Siinä oli kodit kahdeksalle rautatieläisperheelle. Nyt talossa on kuusi huoneistoa. Kauniisti koristeltu puurivitalo on hieno esimerkki perinteisistä rautatieläisten taloista. 

Tässä jutussa kolme huoneistojen asukasta kertoo kodeistaan.

 

Sirkusta, safaria ja ripaus kultaa

Asukkaat: Maalariyrittäjä Paula Rautiainen, 27, ja insinööriopiskelija Kalle Turtiainen, 28. 
Koti: Yksiö, 45 m².

Sekarotuinen Urmas ja mäyräkoira Meikku kertovat reippaasti haukkuen, että kotiin on tullut vieras. Eteiseen pujahtavat vielä kissat Taavi ja Topi nuuhkimaan ja kiehnäämään.

Paula Rautiaisen ja Kalle Turtiaisen eläinperhe asuu reilunkokoisessa yksiössä. Asuntoon mahtuu monta erilaista tyyliä ja tunnelmaa.

Paula nauttii kodin laittamisesta kauniiksi.

”Pidän sekä runsaasta rokokoosta että fiftarityylistä”, Paula kertoo.

Niinpä seinille on ripustettu Paulan isältä saatu purkkapakettitaulu ja vintage-liikkeestä ostettu safarihattu. 1950-luvun kalusteilla sisustettua keittiötä piristävät Amerikasta tuodut Star Wars -juomalasit. 

Turkoosi makuuhuone on tyyliltään runsaan romanttinen. Kylpyhuonekin hehkuu: kullanvärinen, koristeltu peilinkehys ja kaksikupuinen 1950-luvun lamppu ovat löytöjä vanhantavaran liikkeistä.

Makuuhuoneessa nähdään nyt turkooseja unia. Seinän koristelistat mukailevat tyyliä, joka talon rakennusaikana oli yleinen porvariskodeissa.

Paula ja Kalle sisustavat kotiaan leikkimielisesti ja vanhaa arvostaen. Kotia koristavat muun muassa kehystetyt tivolin mainosjulisteet, jotka muistuttavat pariskunnan tapaamisesta yhdeksän vuotta sitten. Molemmat olivat tuolloin kesätöissä Kallen suvun perustamassa Tivoli Sariolassa.

Värikylläistä tyyliä Paula suosii myös pukeutuessaan. Eteisen kaapin päällä on paljon kenkälaatikkoja, ja Paula paljastuu kenkäsuunnittelija Minna Parikan faniksi.

Paula on ammatiltaan maalari. Hän on toteuttanut kodin remontit itse. 

Makuuhuoneen verhojen Toile de Jouy -kuviot vievät Ranskan maaseudulle. 

”Minulla on tapana palkita itseni isosta maalausurakasta. Kun saan homman valmiiksi,annan itselleni luvan ostaa jonkin sisustustavaran, jota olen toivonut pitkään. Yksi sellainen oli kirjailtu flamingotaulu.”

Se sopi hyvin kotiin, josta löytyi jo täytettyjä lintuja, nukkekodin kalusteita, Staffordshiren posliinikoiria sekä lasisen kellokuvun alla asuva hiiri.

 

Maalaisromantiikkaa ja pari kaunista kolhua

Asukkaat: Tekstiilihuoltaja Päivi Lehtonen, 55, ja auton­kuljettaja Keijo Lehtonen, 55.
Koti: Kaksio, 68,5 m².

Lapsena Keijo Lehtonen ajoi usein pyörällä puisen rivitalon ohi. Silloin hän ei osannut aavistaa, että asuisi vielä joskus itse VR:n työntekijöiden vanhassa asuintalossa.

Myös Keijon vaimo Päivi Lehtonen oli ihaillut taloa lapsesta asti. Kun asunnot tulivat pari vuotta sitten perusteellisen remontin jälkeen myyntiin, hän halusi ehdottomasti nähdä sisälle.

Päiviä viehättää sisustaminen vanhoilla maalaisromanttisilla huonekaluilla. 

Lehtosten paritalo Keravan Saviolla oli jäänyt turhan tilavaksi lasten aikuistuttua. Keijo ei ollut aluksi innostunut vanhaan taloon muuttamisesta, mutta päätös oli selvä pian sen jälkeen, kun hän oli astunut kak­sion kynnyksen yli.

”Sanoin, että me muutetaan tähän”, Keijo muistelee.

”Ihastuin valkoisiin seiniin, korkeisiin huoneisiin ja valoon, jota tulvi ikkunoista. Ja piharakennuksen saunaan.”

Kun Päivi ja Keijo ostivat asunnon, sen remontti oli jo valmis. 

Olohuoneen pönttöuunissa rätisee tuli monta kertaa viikossa.

 

”Lattioiden ja kynnysten kulumia ei onneksi ole pyrittykään peittämään. On kiva, että eletty elämä näkyy”, sanoo Päivi.

Hän myöntää alkuun vierastaneensa modernia keittiötä, jossa on kiiltävänvalkoiset kaapinovet, kapeat metallivetimet ja mustat mosaiikkikaakelit. Nyt silmä on jo tottunut niihin.

Lehtosten kotiin tullaan kylmästä eteisestä, joka on seinänaapurin kanssa yhteinen. Olohuone ja makuuhuone sijaitsevat taloyhtiön sisäpihan puolella.

Asunnossa aistii hauskasti menneen ajan tunnelmaa. Keittiössä on levitettävä puusohva ja räsymatto. Seinää koristavat Keijon äidiltä perityt Arabian kukkalautaset ja puinen jauholokerikko. 

Makuuhuoneen virkattu päiväpeitto, keltainen nalle ja henkarissa roikkuva valkoinen alushame ovat muistoja Päivin lapsuudesta. 

Keittiön ikkunassa roikkuu hopealusikoita, jotka ovat Keijon isän ja isoisän juoksukilpailuista saamia palkintoja.

Koska Päivi nauttii sisustamisesta, koti ei tule koskaan valmiiksi. 

Päivin mielestä on mukava kutoa villasukkia olohuoneen uunin lämmössä. Makuuhuoneen uunissa poltetaan vain kynttilöitä, koska uuni loimottaisi huoneen liian lämpimäksi nukkumiseen.

Pariskunta iloitsee vilskeestä, jota lasten ja lastenlasten vierailut tuovat. Silloin tunnelma lienee melkein yhtä tiivis kuin sata vuotta sitten. 

”Toissa jouluna täällä oli 14 ihmistä ja kaksi koiraa. Hyvin mahduttiin”, Päivi hymyilee.

 

Kierrätystä ja saunailtoja

Asukkaat: Yrittäjä Laura Pelho, 49, ja opiskelija Carla Pelho, 17.
Koti: Kolmio, 82,5 m².

Kun äiti ja tytär ovat molemmat innokkaita sisustajia, kotona tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Uuteen kotiin muutto antoi siihen Laura ja Carla Pelholle yhä lisää mahdollisuuksia.

Asemansillassa myynnissä ollut asunto hurmasi Laura Pelhon keväällä 2012. Korkeat huoneet, lankkulattiat ja pönttöuuni tekivät vaikutuksen. Paritalokoti pantiin myyntiin, ja Laura muutti Carlan kanssa rivitaloon.

Lauran lukiota käyvän tyttären Carlan mielestä asunnossa parasta on sijainti lähellä koulua ja asemaa. 

Kolmen huoneen, keittiön ja kylpyhuoneen asunnossa on mukavasti tilaa. Sisäänkäynnin puolella ovat Carlan huone ja keittiö, pihan puolella olohuone ja Lauran makuuhuone.

Asunnossa ei ollut valmiita komeroita tai kaappeja, joten säilytystilat piti saada kuntoon heti alussa. Äidin makuuhuoneeseen rakennettiin seinän kokoinen kaapisto Ikean Bestå-kaapeista.

Valkoiseksi maalatut pariovet Lauran makuuhuoneeseen teetettiin Carlan isän yrityksessä Tsekissä. Carla maalasi myös eteisen siivouskaapin valkoiseksi.

Lauran ja Carlan kodissa on paljon vanhoja, puisia huonekaluja. Ne tuovat sisustukseen lämpöä.

Monet huonekaluista Laura on ostanut käytettyinä. Laura iloitsee muun muassa Ilmari Tapiovaaran Domus-tuoleista.

”Olen tehnyt hyviä löytöjä vanhojen tavaroiden liikkeistä sisareni kotiseudulla Billnäsissä sekä Heinolassa, missä meillä on kesämökki.”

Kotona on paljon muistorikkaita tavaroita. Lauralle rakkaita ovat esimerkiksi Auni-siskon maalaukset ja metallikorit. Ajan myötä on tarkoitus tapetoida ja maalata seiniä. Olohuoneeseen pitäisi myös hankkia sohva. 

Lauran makuuhuoneeseen tuo vanhan ajan henkeä Bruno Mathssonin vihreä nahkainen nojatuoli. Korkeakiiltoisista kaapinovista heijastuu Keravan asema.

Laura viljelee naapurin Paulan kanssa taloyhtiön pihalla tomaatteja ja yrttejä. Hän kehuu myös yhteiskäytössä olevaa piharakennusta, jossa on sauna ja takka. Kodin kylpyhuone on pieni, joten pihasaunasta on tullut sitäkin tärkeämpi.

”Syksyllä vietän siellä aikaa takkatulen lämmössä. Tällainen vanha miljöö rauhoittaa kiireistä ihmistä.”

Lauteilta hän seuraa rautatieaseman tulevia ja lähteviä junia. 

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2014. 

Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”
Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”

Käsityöläisen kodissa joulutunnelma syntyy suvun vanhoista perinteistä ja valkoisista kukista.

Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.
Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.

Siniharmaa talo kohoaa jykevänä vanhojen puiden suojissa. Lumipeitteinen näkymä on kuin postikortista. Kirkkonummen Luoman kylässä sijaitseva talo on seissyt paikallaan yli sata vuotta.

Varhaisin tieto Ingvastin tilasta on jo vuodelta 1697. Alkuperäinen talo tuhoutui tulipalossa elokuussa 1863, ja nykyinen nousi pian sen tilalle.

Sisällä tuoksuvat joulukuusi ja hyasintit. Kaukana ovat päivät, jolloin pannuhuoneesta löytyi lattiasientä ja katosta tihkui vesi läpi.

Sellaisena parikymppinen Annina Pudas osti talon vanhemmiltaan.

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt."

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt. Alkukuukaudet jopa kannoin vedet naapurista", kertoo Pudas.

Työ tekijäänsä neuvoi, ja 1970-luvun kovalevyjen ja kiiltävien maalikerrosten alta paljastuivat hiljalleen peiliovet ja lattialankut. Vanhan talon kunnostamisesta, rakentamisesta ja käsityöstä tuli Anninan ja Sakari-puolison elämäntapa. Annina tekee verhoilijan työtään verstaassaan ja pienessä sisustusliikkeessään kodin naapurissa vanhassa navetassa.

Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.
Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.

Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.
Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.

Joulu saapuu vanhaan taloon

Kodin sisustuksessa yhdistyvät käsityö, laadukkaat materiaalit ja ajan patina. Kalusteet ovat Anninan isovanhempien ja muun suvun perintöä, lahjaksi saatuja, talosta löytyneitä ja vanhojen tavaroiden liikkeistä hankittuja. Vanhat esineet luovat kodikkaan ja hienostuneen tunnelman.

"Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa."

"Vanhoissa kalusteissa on sitä jotain, sillä ne on tehty käsityönä laadukkaista materiaaleista. Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa. Kankaaseen kannattaa siis panostaa ja vanhaa vaalia", Annina neuvoo.

Käsityöläisen kekseliäitä sisustusideoita näkyy kodissa siellä täällä. Pilkahdus leikkisyyttä rentouttaa vanhan talon tunnelmaa.

Yrittäjälle ja käsityöläiselle joulunalus on kiireistä aikaa. Jouluihmisenä Annina osaa kuitenkin nauttia jouluvalmistelujeista. Kynttilät ja glögi siivittävät puuhia ja piristävät pimeää vuodenaikaa.

Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.
Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.

Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.
Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.

"Lahjavalvojaiset pidän aina aivan itsekseni. On ihanaa paketoida ja kuunnella joululauluja kaikessa rauhassa muiden nukkuessa."

Vihreä ja valkoinen ovat Anninan jouluvärit. Punaista hän ei kaipaa.

"Ostan valkoisia hyasintteja jo hyvissä ajoin ennen joulua. Laitan lyhtyjä ulos, askartelen havuista kransseja ja -köynnöksiä. Joskus olen jopa kaivanut pihalta kielojuurakon ja saanut sen kukkimaan jouluksi."

Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.
Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.

Joulukuuset noudetaan Anninan äidin metsästä. Suuri kuusi koristellaan saliin aivan joulun alla. Kuistia, eteistä ja keittiötä somistavat pienet pöytäkuuset. Perheen lempikoristeet ovat matkamuistoja, keveitä lasipalloja ja itse askarreltuja paperikoristeita.

Anninalle oikea joulu syntyy perinteistä ja perheestä. Jouluaattoaamuna Annina, Sakke ja perheen pojat Elias ja Noa suuntaavat mummin luo joulupuurolle. Sitä Annina ei ole jättänyt väliin kertaakaan elämänsä aikana. Joulukirkon jälkeen perhe ajaa kotiin nauttimaan välipalaksi pasteijat ja glögit ja valmistelemaan illallista.

Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.
Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.

Tunnelma on korkeimmillaan aattona, kun perhe ja lähimmät sukulaiset kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen. Jokainen tuo tullessaan jotain: imellettyä perunalaatikkoa, hämäläistä pitoleipää tai joulukalkkunaa. Kaikkien mielestä parasta joulupöydässä ovat alkupalana nautittavat kalaherkut.

"Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

"Parhaimmillaan joulupöydässämme on ollut 21 syöjää. Saliin emme silloin mahtuneet, mutta järjestelimme navetalle kaikille paikat yhden pitkän pöydän ääreen. Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.
 

Fakta

Koti: Toistasataa vuotta vanha hirsitalo Kirkkonummella, 280 m².

Asukkaat: Verhoilijamestari Annina Pudas ja IT-konsultti Sakari Pudas sekä Elias, 22, ja Noa, 12.

Vaikeiden vuosien jälkeen Katja Pulkkinen uskoo tietävänsä, mistä syntyy aito joulun taika. "On joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia."

Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen puutalon pihamaalle. Lumiukot odottavat portilla porkkananenät tanassa ja pikkukivihampaillaan hymyillen.

Sisällä eteisessä odottaa konkreettisen lämmin tervetulotoivotus, korillinen villasukkia, joita taloon tulijat saavat vetää jalkoihinsa. Seinällä riippuu vanha luistinpari marjoilla ja havuilla koristettuna. Keinutuolin on vallannut omatekoinen tonttuarmeija. Keittiön pöydälle on rakennettu piparkakkukylä.

"Minusta on joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia", kertoo käsityöläinen ja sisustussuunnittelija Katja Pulkkinen, joka asuu talossa kolmen lapsensa kera.

Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.
Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.

Perheen joulu alkaa koristelaatikon esille nostamisesta jo lokakuussa. Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin. Lapset odottavat paketteja aina yhtä innoissaan. Kuusi koristellaan jo hyvissä ajoin uusilla ja vanhoilla koristeilla.

Vaikka sisällä näyttää siltä, että talo olisi seissyt sijoillaan vuosikymmeniä, sinne on kannettu ensimmäinen muuttokuorma vasta vuonna 2010.

"Tontissa ihastuttivat juuri asuinalueen idylliset Melukylä-maisemat. Valloittavaa tunnelmaa ei vain voinut ohittaa. Siksi sisustuskin varmaan sai vaikutteita menneestä ajasta", kertoo Katja.

Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin.

Vantaan Korsossa sijaitsevan omakotitalon hilpeän ajaton tunnelma on syntynyt uutta, vanhaa ja omatekoista yhdistelemällä. Katja on ahkera ompelija ja askartelija.

Vanhat pyyheliinat ja villapaidat on ommeltu sohvatyynyiksi. Sängynpeitteitä koristavat solmioista tehdyt ruusut. Huoneesta toiseen pääsee räsymattojen muodostamia polkuja pitkin.

Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.
Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.

Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.
Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.

Rankat vuodet herättivät muutoksiin

Vaikka talo ei ole vanha, sen tarina on pitkä eikä aivan mutkaton. Katja jäi kesken talonrakennuksen yksin lasten kanssa. Avioero astui voimaan muutama vuosi sitten.

Samoihin aikoihin eron kanssa perheen pojalla Eerolla todettiin etenevä lihassairaus. Kun Eero oli 3-vuotias, päiväkodissa huomattiin, ettei poika pysynyt toisten lasten perässä peleissä ja leikeissä. Hän oli oppinut kävelemään tavalliseen aikaan, mutta viihtyi leikki-ikäisenä enimmäkseen lattialla leikkimässä pikkuautoilla. Katjalle itselleen puhkesi nivelpsoriasis.

Sairastumiset ja ero veivät maton alta ja vähintään voimat rakentamisesta. Talon myynti ei kuitenkaan ollut vaihtoehtojen listalla. Katja kiittää isäänsä avusta rakennustöiden luotsaamisessa.

Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.
Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.

Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.
Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.

"Muutamat viime vuodet ovat olleet rankkoja. Olen saanut koota itseäni monta kertaa. Toisaalta elämän mylläkät ovat herättäneet tekemään tarpeellisia uudistuksia sekä naisena että äitinä", Katja miettii.

Yksi voimia antanut asia oli uudelleenkouluttautuminen sisustussuunnittelijaksi aikuisiällä.

"Minulle on ollut tärkeää luoda perheelleni paikka, jossa olemme turvassa ja rakkaiden ympäröimänä, vaikka ikäviäkin asioita tapahtuu. Kodit kertovat tarinaa asukkaistaan, eikä kahta samanlaista ole", kokoaa Katja.

Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.
Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.

Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.
Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.

Vaikeina hetkinä perhe ja ystävät ovat olleet Katjan suurin apu. Arjen pyöritystä jaksaa taas lisää, kun ystävä käy yllättäen imuroimassa kodin tai isovanhemmat kutsuvat lapsenlapsensa pienelle lomalle luokseen.

Eeron sairaus aiheuttaa pojalle ajan mittaan liikuntarajoitteita ja näkyy nykyään lihasten voimattomuutena. Hän liikkuu yhä kävellen, mutta portaat ovat hankalia ja pidemmillä matkoilla apuna on pyörätuoli. Vaikka sairaus rajoittaa liikuntakykyä, se ei estä liikkumista. Eero on innokas sähköpyörätuoli-salibandyn harrastaja.

Perheessä on voimaa

Katjan mielestä parasta joulussa on juhlan valmistelu yhdessä. Omena ei ole pudonnut kauas puusta, ja keittiössä puuhaa iltaisin innokas sisarusparvi. Veeran, 11, lempiharrastus on leipominen, joten askartelun lomassa saadaan tuoreita pipareita. Eero, 8, odottaa eniten kuusen koristelua, ja pikkusisko Siirin, 3, mielipuuhaa on piirtää tonttuja ja enkeleitä.

Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.
Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.

 

"Teemme lahjat useimmiten täällä omassa pajassa. Minä ompelen pehmeitä paketteja, ja lapset askartelevat kortteja ja koristeita. Veeran tekemiä karamelleja ei voi vastustaa. Yhdessä puuhaaminen on juuri sitä joulun taikaa", sanoo Katja.

Joulunpyhinä hulina vielä lisääntyy, sillä iso talo täyttyy isovanhemmista ja Katjan sisarusten perheistä. Katjan äiti tuo kahvipöytään kuuluisaa taatelikakkuaan, ja isä ottaa pakastimesta kesällä sitomansa saunavastan. Koko porukka on helppo innostaa laulamaan joululauluja. Jos sanat unohtuvat, keksitään itse uusia.

Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.
Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.

Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.
Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.

"Meidän joulukotiimme kaikki ovat tervetulleita. Jouluillan hämärässä, rakkaiden lähellä näiden seinien sisälle tuntuu kerääntyvän valtava voima", huokaa Katja.

"Silloin tajuan, että vaikeistakin hetkistä selvitään kyllä eteenpäin yhdessä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 21/2015.

Fakta

Asukkaat: Käsityöläinen ja sisustaja Katja Pulkkinen, 37, Veera, 11, Eero, 8, ja Siiri Pokki, 3.
Koti: Seitsemän huonetta ja keittiö, 247 neliötä, Vantaan Korsossa 2010 valmistuneessa omakotitalossa.

Dermatomyosiitti

Katjan, 37, joulukoti kaunistuu päivä päivältä: ”Rankkojen vuosien jälkeen joulun taika syttyy yhdessäolosta”

Mikäs lihassairaus on kyseessä, olisi voinut saada vertaistukea ja vinkkejä, sairauden kanssa pärjäämiseen ? Tuore inkivääri ja luonnonsienet, hyvää ravintoa, kalan lisäksi, jos ei allerginen. Lisäaineet ja kasvien torjunta-aineissa kasvatetut ruoat pois. Luomua tilalle, Suomen luonnosta.
Lue kommentti