Mökillä on sallittua, jopa toivottavaa, ottaa rennosti, tietää Minna Järvinen.
Mökillä on sallittua, jopa toivottavaa, ottaa rennosti, tietää Minna Järvinen.

Mökkipuutarhan on syytä olla helppohoitoinen, sillä siellä puuhaillaan vain, jos siltä tuntuu. Viimeistään kahdelta työpäivä päättyy ja saunanlämmitys alkaa.

Kurjenpolvia, kuunliljoja, päivänliljoja, vuorenkilpiä, akileijoja, lehtosinilatvaa, purppurapunalatvaa, saksankurjenmiekkoja... kasviluettelo jatkuu ja jatkuu. Pitkän listan ansiosta helsinkiläisten Minna ja Kari Järvisen kesäparatiisissa kukkii koko kesän.

"Lakkasin laskemasta kasvilajeja, kun määrä ylitti 500", kertoo mökkipihansa päätarhuri Minna Järvinen.

Hänen villityksensä alkoi itää vuonna 2002, kun pariskunta etsi edullista kesämökkiä Kymenlaakson alueelta. Kun kiinnostavan mökin myynti-ilmoitus löytyi, Kari ja Minna kävivät kurkkimassa sen pihaa jo pari päivää ennen sovittua näyttöä. Suurten puiden ympäröimä suojaisa pihapiiri herätti silkkaa rakkautta ensi silmäyksellä.

Minna ja Kari ajoivat siltä seisomalta välittäjän luo maksamaan käsirahan. Ennen ostopäätöstä he eivät edes käyneet mökissä sisällä.

Pienen torpan piha kukkii koko kesän.
Pienen torpan piha kukkii koko kesän.

Palkinto kovasta työstä

Pihapiiri kaipasi kuitenkin ehostusta. Huonokuntoiset, vanhat puut tukkivat valon pääsyn pihaan. Nurmikon leikkaamista hankaloittivat joka puolella törröttävät kivet.

"Helpotimme ruohonleikkuuta tekemällä istutusalueita. Nälkä kasvoi syödessä, ja istutukset lisääntyivät kivien ja kantojen lomassa. Neljä viisi vuotta meni vimmatussa mullan kärräämisessä, kuoppien kaivuussa ja kivireunusten rakentelussa", kertoo Minna.

Pariskunta ei rakentanut puutarhaa suunnitelmallisesti, vaan polkujen reitit muodostuivat kuin itsekseen ja istutusalueet syntyivät, minne mahtuivat.

Aina uutta aluetta vallatessaan Minna raivaa suurimmat rikkakasvit juurineen, peittää maa-alan reilulla sanomalehtikerroksella ja kasaa ostomultaa päälle.

"Kasvit menestyvät parhaiten hyvässä mullassa. Jos ostat peltomultaa ja jätät sen pariksi viikoksi seisomaan, kasa on jo täynnä rikkaruohoja. Multakaupoilla kannattaa siis miettiä, kuinka paljon jaksaa kitkeä", Minna sanoo.

Helppohoitoiset perennat siperianmaksaruoho ja tarhatyräkki viihtyvät kuivalla, jopa karulla kasvupaikalla.
Helppohoitoiset perennat siperianmaksaruoho ja tarhatyräkki viihtyvät kuivalla, jopa karulla kasvupaikalla.

Varmoja valintoja

Mökkipuutarhassa Minnaa viehättää kasvien luontainen leviämistapa. Kun kasvien antaa rauhassa levitä, multapinta on pian peitossa ja suojassa rikkakasvien invaasiolta.

"Ostan yleensä kolmesta viiteen samanlaista tainta. Sitten jaan ruukut puoliksi tai kolmeen osaan ja istutan taimet laajemmalle alalle. Näin saan laajemman ja maisemallisemman alueen melko edullisesti."

"Esimerkiksi Mustilan Arboretumissa näkemääni alaskankleitoniaa metsästin pitkään. Nopeana leviäjänä se ei välttämättä sovi heikkohermoisille, mutta mökkipihan luonnolliseen tunnelmaan se sopii hyvin."

Minna hankkii mökkipuutarhan peruskasveiksi varmoja valintoja. Kurjenpolvet levittäytyvät helposti maanpeitteeksi ja menestyvät metsäisellä paikalla auringossa ja varjossa. Saniaiset saavat vallata alaa omaan tahtiinsa. Itiöistä leviäviä saniaiaisia ilmestyy kivien väleihin kuin itsestään. Myös sammal saa kasvaa kiville ja nurmelle.

"Sammalmattohan on vihreä ja pehmeä ja sitä paitsi vähentää nurmikon kasvua ja hoitotyötä. Mökkipuutarhassa ei tarvitse olla pedantti!"

Minna väittää, että suurin villitys kasvikeräilyyn on taantunut, mutta mielenkiintoisen kasvin kohdatessaan hän löytää sille helposti paikan pihaltaan.

Kärhöt kiipeilevät kiviä, puita ja köynnöstukia vasten. Siniset kukat kuuluvat akileijalle. Akileijat siementävät ja uusia taimia ilmestyy milloin mistäkin.
Kärhöt kiipeilevät kiviä, puita ja köynnöstukia vasten. Siniset kukat kuuluvat akileijalle. Akileijat siementävät ja uusia taimia ilmestyy milloin mistäkin.

Rennosti paras

Minnalla ja Karilla on rento ote puutarhan hoitoon. Yleensä Minna istuttaa kasvit sekä kaivaa ja vääntelee kiviä paikoilleen. Puoliso on rakennusvastaava ja leikkaa nurmikon.

Lopulta kasvit saavat luvan pärjätä itsekseen. Niitä kastellaan vain istutusvuonna ja kesän kuumimpina hellepäivinä. Keväisin Minna siistii pihapiirin haravalla ja kitkee nokkosen, vuohenputken ja vuohenkellon alut pois.

"Jokainen määrittelee itse, mitkä kasvit ovat omassa pihassa rikkakasveja. Itse annan monien luonnonkasvien kasvaa sulassa sovussa istutetun kasvillisuuden kanssa. En edes halua ylläpitää kasvillisuutta, joka ei luontaisesti eläisi täällä", Minna sanoo.

Vaikka 3000 neliömetrin tontista valtaosa on hoidettua puutarhaa, pariskunta malttaa nauttia leppoisasta lomatunnelmasta näkemättä pihaa valtavana työmaana.

Mökkipuutarhassa on useita jalkojenlepuutuspaikkoja.
Mökkipuutarhassa on useita jalkojenlepuutuspaikkoja.

Vanhan levysoittimen pehmeä sointi sopii luonnon helmaan.
Vanhan levysoittimen pehmeä sointi sopii luonnon helmaan.

Kurjenpolvilla ja vuorikaunokeilla syntyy helppohoitoista kukkaloistoa. Kurjenpolvet pistävät hyvin kampoihin rikkakasveille.
Kurjenpolvilla ja vuorikaunokeilla syntyy helppohoitoista kukkaloistoa. Kurjenpolvet pistävät hyvin kampoihin rikkakasveille.

Hyvä hetki on sellainen, kun vuoden 1967 matkalevysoitin soittaa hiljaisella volyymillä 1950-60-luvun musiikkia. Pehmeä sointi siivittää rentoja rikkaruohon nyppäisyjä tai kastelukannun kallisteluja. Johnnie Ray laulaa Just walking in the rain, mutta taivaalla ei ole pilven hattaraakaan. Silloin ajatukset karkaavat kauas arkisista harmeista.

"Kesämökillä ei ole mikään pakko pakertaa. Aamulla tekee usein mieli rennosti puuhastella, mutta viimeistään kahdelta lopetellaan hommat ja ryhdytään saunan lämmitykseen", Kari kuittaa.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 13/2016.

Perennat, jotka pärjäävät itsekseen

kurjenpolvi
siperian-
kurjenmiekka
päivänlilja
vuorenkilpi
kuunlilja
töyhtöangervo
väriminttu
purppurapunalatva
ripsialpi
vuorikaunokki

Kun muut kukat ovat puutarhassa jo karistamassa kukkiaan, hortensia näyttää kyntensä ja puhkeaa komeaan kukintoon. Vielä nytkin on hyvä hetki tarttua lapioon ja istuttaa hortensia odottamaan kevättä.

Muhkeina huiskiloina kukkivat hortensiat hurmaavat syksyn kylmiin saakka. Hauskaa hortensioissa on se, että niiden kukinta kestää lisäksi kauan, köynnös- ja jalohortensialla parhaimmillaan jopa useamman kuukauden.

Heinäkuusta syyskuuhun kukkivat kuutamo- ja pallohortensia, lokakuulle jatkavat mustilan-, syys- ja tammihortensia. Jos haluat pihaasi hortensian, jonka kausi on erityisen pitkä, valitse syyshortensia.

Taimitarhalla käymistä varten on hyvä tietää, että oikeasti sen nimi on japaninhortensia, Hydrangea paniculata. Japaninhortensioita nimitetään usein syyshortensioiksi, vaikka moni lajike kukkiikin jo keskikesällä.

Hieno vaihtoehto on myös köynnöshortensia, jonka voi saada kiipeilemään pitkin seinää tai vaikkapa kiven päällä.

Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.
Kukinnot ovat vanhemmiten vaaleanpunaiseen vivahtavia. Kuihduttuaankin ne ovat koristeellisia.

Hortensiat ovat näyttävyyden lisäksi helppohoitoisia. Nuoret taimet tarvitsevat säännöllistä ja runsasta kastelua, mutta vanhemmat vain kuivina aikoina. Kukinnan aikana veden tarve on suurin. Pensas menestyy lisäksi melko pohjoisessa, jopa viitosvyöhykkeellä saakka.

Jos olet vasta innostunut hortensioista ja haaveilet niistä pihaasi, katso tästä puutarha-asiantuntijan vinkit istutukseen.

Koska hortensia on viisainta istuttaa?

Syyshortensian voi oikein mainiosti istuttaa syksyllä, kun maa on kosteaa ja taimistakin näkee niiden kunnon hyvin. Syyshortensiat lähtevät melko myöhään kasvuun keväisin, joten silloin taimien elinvoimaa on vaikeampi arvioida.

Millaisessa paikassa ne viihtyvät?

Syyshortensiat on hyvä istuttaa aurinkoiseen tai puolivarjoiseen paikkaan. Mullaksi sopii joko havu- ja rodomulta tai puutarhamulta - multaa on syytä hankkia, koska maan tulee olla sopivan hapanta. Kaiva noin puoli metriä syvä kuoppa, lisää puolet uutta multaa ja puolet pohjamaata ja istuta kasvi. Muista kastella se kerran kunnolla, jotta taimi alkaa juurtua. 

Kukkiiko se jo ensi kesänä?

Ne tekevät vähän kuin malliksi muutaman kukan jo ensi kesänä. Keväällä kannattaa lannoittaa hortensiaa yleislannoitteella ja syksyllä syyslannoite puolestaan parantaa seuraavan vuoden kukintaa. Talveksi kukinnot voi leikata pois, jotta oksat eivät repeydy lumen painosta.

Miten hortensiaa pitää jatkossa hoitaa?

Jos sille tekee keväisin hoitoleikkauksen, sen saa säilymään tasapainoisena ja kukinnan näyttävänä. Lajikkeita on kuitenkin erilaisia: toiset kukkivat saman vuoden versoista, toiset edellisen vuoden versoista. Saman vuoden versoista kukkivat leikataan noin puolestavälistä poikki, mutta edellisvuoden versoilla kukkivia ei pidä leikata lainkaan – muuten menettää koko kukinnot.

Asiantuntijana puutarha-asiantuntija Mari Kaartokallio Kekkilästä.

Tyrnin kirpeät marjat ovat parhaimmillaan ensipakkasten jälkeen. Täysin kypsinä ne on myös helpointa kerätä.

Istuta tyrni pihaan, osta marjoja kaupasta tai kerää niitä julkiselta paikalta luonnosta. Tyrniin tutustumiseen on ainakin kolme erinomaisen hyvää syytä.

1. Se on valtavan terveellinen.

Mustaherukan, mustikan ja monen muun marjan hyödyistä on kerrottu ja tiedetään, mutta harva tietää, että tyrni on luonnonvaraisista marjoista ravintorikkaimpia. Siitä saa paljon C- ja E-vitamiinia, kuituja ja hyviä rasvahappoja.

Sato kypsyy yleensä syyskuun alusta lähtien, ja satokausi jatkuu lokakuun ajan. Pensaan tiheys ja piikkisyys vaihtelevat lajikkeen mukaan. Terveelliset marjat kannattaa poimia suojakäsineiden kanssa, sillä ne sijaitsevat aivan kiinni oksissa ja vielä piikkien välissä. Oksia voi kopautella kepillä, jotta marjat saa putoamaan esimerkiksi lakanalle maahan.

2. Se on helppo kasvi.

Tyrnin voi istuttaa karuunkin maahan. Parhaiten se viihtyy esimerkiksi hiekka- ja sorarannoilla, mutta pärjäilee myös kosteassa tai kuivassakin paikassa. Kaiken lisäksi tyrni kasvaa tyytyväisenä, vaikka sitä ei olisi jatkuvasti leikkaamassa.

3. Se on upean kaunis.

Tyrni tuo pihapiiriin aivan omaa hohtoaan. Lehdet ovat hohtavan hopeiset, marjat pirteän oranssit. Pensas kukkii kauniin kellanvihrein kukin ennen lehtien puhkeamista toukokuussa. Ja komeakin se on: vanhat tyrnipuskat voivat olla jopa useamman metrin korkuisia.

Lähteet: Puutarha.net, Arktiset aromit.