Erkki ja Pirjo Reimanin mielestä mökillä on oltava aikaa narrata kalaa ja nauttia rauhallisesta elämänmenosta.
Erkki ja Pirjo Reimanin mielestä mökillä on oltava aikaa narrata kalaa ja nauttia rauhallisesta elämänmenosta.

Puutarhurit Pirjo ja Erkki Reiman totesivat, ettei kesämökkiä ympäröivää kaunista metsää kannata raivata istutuksia varten – ainakaan liikaa. Koska työpäivät kuluvat tietokoneella, mökillä on ihana upottaa sormensa multaan.

Tie mutkittelee peltojen halki ja läpi sankan metsän. Ympärillä kohoaa komeaa kuusimetsää, jonka alla levittäytyy vihreä sammalmatto. Pian metsän siimeksestä pilkottaa mökki ja puiden välistä häivähdys vettä. Olemme saapuneet meren rannalle, puutarha-alan ammattilaisten Pirjo ja Erkki Reimanin kesämökille Raaseporissa.

Omaa puutarhaliikettään pitävä pariskunta hankki mökin rentoutumispaikakseen yhdeksän vuotta sitten. Pieni 45 neliön mökki remontoitiin ja laajennettiin arkkitehti Ulla-Maija Liljan suunnitelmien mukaan.

 

Jyrkkä, kallioinen rinne kasvaa sammalta, heiniä ja kallioimarretta. Terassin kaiteita koristavat kesäkukkaistutukset. 

Mökin laajennustöissä jouduttiin mylläämään ympäristöä, joten remontti laajeni myös pihapiiriin. Mökin piha oli aiemmin lähes luonnontilassa. Jyrkkä kallioinen rinne, metsäinen tontti ja meren läheisyys toivat haastetta puutarhan suunnitteluun ja toteutukseen. Pirjo ja Erkki halusivat kunnioittaa paikan alkuperäistä tunnelmaa.

”Mökkipuutarha saa olla huoleton ja helppohoitoinen. Pieni kuopsuttelu silloin tällöin on rentouttavaa, jopa terapeuttista, mutta kannattaa miettiä, kuinka paljon mökillä on valmis tekemään puutarhatöitä”, Pirjo neuvoo.

Puutarhan remontti lähti liikkeelle maan muokkauksesta. Erkki muokkasi ammattilaisen varmuudella maan Bobcatilla ja siirsi tontilta löytyneitä kiviä portaisiin, istutusalueiden rajauksiin ja muureihin. Kauneimmat kivet saivat paikan veistoksellisina yksityiskohtina.

 

Pirjo Reimanin silmä lepää kesämökkimaisemassa.

Kivien rinnalle yhdistettiin puuta. Mökin ympärillä ja rantaan vievässä rinteessä on useita patioita, jotta tontilta löytyy kaikkina päivän tunteina aurinkoinen paikka. Puuta ovat myös jyrkkää rinnettä merenrantaan vievät portaat.

Maanrakennustöiden jälkeen tontille tuotiin reilu ruokamultakerros. Pirjo ja Erkki päätyivät vahvistamaan mökkipihansa metsäistä tunnelmaa. Metsäpuutarhat ovat kasvattaneet suosiotaan maailmalla, ja varsinkin mökillä luonnonvaraiset kasvit luovat rentoa ja huoletonta tunnelmaa. Sammalet saavat rauhassa asettua aloilleen ja saniaiset lisääntyä kallion koloissa.

Luonnonkasveihin Pirjo yhdisti tuttuja perennoja ja pensaita. Alkukesällä sisäänkäynnin vieressä kukkivat pihan vanhat alppiruusut ja 1960-luvulla istutettu komea hapankirsikka. Alppiruusujen viereen Pirjo istutti bonsaimännyn eli bonsain tapaan leikatun ja typistetyn vuorimännyn.

 

Alppiruusut ja bonsain tapaan leikattu vuorimänty muodostavat oman alueensa. Tiilikate on hyvä kontrasti männylle ja vähentää rikkakasvien valloitusretkiä. Luonnonkivet on poimitettu talteen omalta tontilta.

Portaiden vierellä muurin päällä levittäytyy seppelvarpu. Se kasvaa tiiviisti maata peittäen, kunhan on saanut rauhassa asettua aloilleen. Hyvä maanpeittäjä puolivarjoisalle ja varjoisalle paikalle on myös kuunlilja. Pirjo leikkaa sen lehtiä myös työpaikalle vietäviksi. Selkeät lehdet sopivat hyvin kukkakimppuihin.

Varsinaista keittiötarhaa Pirjo ei mökille kaivannut. Pääasia oli mansikkamaa, sillä kesän makeat mansikat maistuvat loma-aikaan heinäkuussa.

Vaikka mustikkametsät ovat vieressä, Pirjo istutti mansikkamaan laidalle muutaman mustikkapensaan. Suurikokoisia marjoja tuottavat pensasmustikat sopivat erinomaisesti metsäpuutarhaan.

Vaikka pensasmustikoista löytyy myös itsestään pölyttyviä vaihtoehtoja, on parin eri lajikkeen hankkiminen viisasta, sillä ristipölytys varmistaa runsaamman sadon.

 

Terassilta on komeat näkymät merelle.

”Jotta marjat eivät hupenisi lintujen ja eläinten suihin, viritämme marjatarhan suojaksi harjateräksestä kaaret. Niiden varaan on helppo levittää suojaverkko”, Erkki sanoo.

Puutarhan viimeistelevät kesäkukat. Kun ruukku- ja parvekelaatikkoistutukset tekee huolella, ei hetkellinen poissaolo mökiltä hetkauta kasveja.

Monessakaan työssä ei näe vaivannäkönsä konkreettista lopputulosta yhtä hyvin kuin puutarhassa.

”Vaikka olen puutarha-alan ammattilainen, työaikani kuluu enimmäkseen tietokoneen parissa. Siksi pihapiirin kitkentä on täällä mökillä niin mieluista touhua. Paljain käsin puuhatessaan tuntee luonnon sormissaan”, Pirjo huokaa.  

 

Suuri koivu verhoaa lempeästi rantasaunaa.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehti Puutarhassa numerossa 2/2013. 

 

Kuusi viihtyy viileällä kuistilla ja tekee valaistuna kodista tavallistakin kutsuvamman. Luonnonläheiset, vihreät kranssit syntyvät männyn, kuusen ja tuijan oksista sekä mustikanvarvuista.

Lämmin joulutunnelma syntyy helposti: tarvitset vain havuja, sammalta, käpyjä ja herkkiä joulukukkia.

Luonnonmateriaaleja voit kerätä metsästä ja pihasta jo hyvissä ajoin ennen joulua, mutta muista jokamiehenoikeudet. Kävyt, terhot ja lakastuvat kasvinosat ovat sallittua riistaa. Oksat, varvut ja sammal on sen sijaan parasta kerätä omasta pihasta tai vain maanomistajan luvalla. Älä kerää yhtä kohtaa tyhjäksi, jotta luonto paikkaa jäljet nopeammin. Havuja ja sammalta voit ostaa myös kukkakaupasta.

Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.
Istuta pesuvatiin minimetsä. Suihkaus valkoista spraymaalia saa aikaan huurteisen tunnelman. Tuijan oksista, sulista ja hamppunarusta syntyy helppo jouluköynnös.

Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.
Kiedo lahjapaketit pakkauspaperiin, tai silkki- ja vahapaperiin ja sido hamppunarulla. Koristeeksi sopivat havunoksa, lehtikuusen käpynippu tai sulat.

Kuusi tuo kotiin ihanan metsäisen tuoksun. Joulukuusiperinne tuli Suomeen Keski-Euroopasta ja alkoi jo reilut sata vuotta sitten kartanoista ja pappiloista. Pienen tilan joulupuuksi sopii myös ruukussa kasvava sypressi tai seetri.

Monet kukka-asetelmien pikkuhavut ovat puutarhasta tuttuja puu- ja pensaslajikkeita. Siksi ne voi säilyttää talven yli viileässä ja istuttaa keväällä puutarhaan.

Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.
Libanoninsetri on harottavine oksineen siro ja trendikäs joulutunnelman tuoja. Istuta taimi ämpäriin ja kastele ja sumuttele kasvia sisätiloissa ahkerasti. Kiedo tyvelle valoköynnös ja koristele.

Kielo sopii upeasti metsäisiin kukka-asetelmiin. Kansalliskukan vieno tuoksu valloitti joulukoteja 1900-luvun alussa, mutta sittemmin sen edelle suosiossa kiilasivat helpommin viljeltävät lajit. Nykyisin kieloa saa joulun alla ilahduttavan hyvin.

Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.
Kieloja saa nykyisin kaupoista joulun alla hyvin.

Hyasintti on niin edullinen ja kestävä, että sen suosio on taattu. Tuoksuherkälle sen läsnäolo voi kuitenkin olla suorastaan tyrmäävä. Helppohoitoisia ovat muutkin sipulikukat kuten tasetti ja amaryllis. Sipuli on ladattu niin täyteen voimaa, että mullan voi ravistella pois ja laittaa sipulikukat lasimaljaan, josta niiden kauniit juuret näkyvät.

Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.
Ritarinkukka eli amaryllis on kaunis sekä ruukussa että leikkokukkana. Sido kukka niininauhalla yhteen vaikkapa lehtikuusen oksan kanssa. Kieputa narua myös varren tyveen, jotta sen reunat eivät rullaudu.

Jouluruusu on herkkä kaunotar ja monivuotinen perenna, joka voi Etelä-Suomessa leutoina talvina puhjeta kukkaan puutarhassa joulun tietämillä. Useimmin sen kukinta ajoittuu kuitenkin keväälle. Voit säilyttää jouluruusuruukun kevääseen asti viileässä. Kastele ja sumuttele ruusua välillä. Älä säikähdä, jos lehdet nuupahtavat tai kellastuvat, sillä juurakossa voi olla vielä elinvoimaa. Istuta jouluruusu keväällä puutarhaan, jossa se ilahduttaa vuodesta toiseen.

Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.
Herkkä jouluruusu on parhaimmillaan yksinkertaisessa istutuksessa. Peitä astian multapinta sammalella ja kiedo kimallukseksi kukkasidonnassa käytettävää spiraalilankaa.

Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.
Keskiajalla jouluruusuja istutettiin karkottamaan noitia, ja kasvista tehtiin rohtoja mielisairauksiin. Sittemmin laji on todettu myrkylliseksi.


Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 23/2016.

Talvikaudellakin tekisi mieli saada ruokaan tuoretta ja vihreää, mutta usein yrtit tahtovat sisällä nuupahtaa ennen aikojaan. Kokeile avuksi tyhjää lasipurkkia!

Kotiisi kertyy varmasti tyhjiä lasipurkkeja milloin mistäkin: pastakastikkeista, hilloista ja muista säilykkeistä. Niiden ylälaidassa on pieni syvennys, joka on juuri sopiva narun pyörittelyyn. Narun avulla purkista syntyy helposti yrttiamppeli.

Yrtit kukoistavat, kun ne saavat purkissa vettä sopivasti mutta eivät liikaa. Ikkunalle ripustettuna myös kaikki mahdollinen valo osuu kasveihin.

Näillä ohjeilla saat kaupan yrttiruukut kukoistamaan ja pidennät niiden käyttöaikaa.

Tee näin:

  1. Pese sopivan kokoinen purkki ja liota siitä etiketti pois.
  2. Kaada purkin pohjalle hiukan soraa salaojaksi. Lisää pohjalle multaa.
  3. Laita yrtti ilman suojaruukkua purkkiin. Lisää multaa siten, että ruukku on melkein täynnä. Painele multa kaikkiin koloihin.
  4. Kastele istutus hyvin.
  5. Sido purkin reunaan naru ja ripusta yrttiamppeli keittiön ikkunalle.
  6. Kastele kasveja ahkerasti parin päivän välein. Muista myös suihkuttaa!

Yrtit sopivat leivän päälle tuomaan raikkaan säväyksen. Lisää yrtit ruokaan kypsennyksen loppu­vaiheessa tai vasta valmiin ruuan pinnalle. Versot, kuten kuvan herneenverso, syödään aina raakoina.