Näin muotoilet sukkaan kantapään lyhennetyin ja pidennetyin kerroksin.

Tarkemmat sukan ja perinteisen kantapään ohjeet löydät täältä.
Tarkista taulukosta, montako silmukkaa tarvitset sukkaan. 

Tiimalasikantapää on hyvinkin tuttu kantapäämalli, sillä kaikissa kaupan tavallisissa sukissa on sellainen.

Sukka on siis muuten suora, mutta kantapäälle neulotaan sukan takapuolen silmukoilla lisätilaa. Eli kantapää näyttää litistettynä tylpältä kolmiolta.

Se muotoillaan neulomalla aluksi lyhennettyjä kerroksia, eli joka kerroksella neulotaan kummassakin reunassa yksi silmukka vähemmän kuin edellisellä kerroksella

Kun silmukoita on kolmannes jäljellä, neulotaan pidennettyjä kerroksia, eli reunoissa työhön otetaan mukaan joka kerroksella yksi silmukka lisää.

Kantapään jälkeen sukan voi vain neuloa suoraan kärkikavennuksiin saakka.

Kun yhdistät helmi- ja patenttineuleen, tuloksena on helmipatenttia, jota kutsutaan myös helmibriossiksi. Neule valmistuu vikkelään, sillä se tehdään vain oikeilla silmukoilla ja langankierroilla.

Mallikerrassa on 2 silmukkaa ja 4 kerrosta.

1. kerros (nurja puoli): Nosta ensimmäinen silmukka puikolta toiselle neulomatta. * Neulo 1 silmukka oikein, tee langankierto koukkaamalla lanka puikoille langan yläpuolelta. Nosta seuraava  silmukka neulomatta*. Toista *-*, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Neulo se oikein.

 

2. kerros (oikea puoli): Neulo kaikki oikein. Neulo edellisen kerroksen langankierto ja neulomatta jätetty silmukka yhteen.

 

3. kerros: Nosta ensimmäinen silmukka neulomatta. *Langankierto, 1 silmukka neulomatta, 1 silmukka oikein.* Toista *-*, kunnes jäljellä on 1 silmukka. Neulo se oikein.

 

4. kerros: Neulo kaikki oikein.

 

Neuleeseen muodostuu joustava ja kuohkea, verkkoa muistuttava pinta. Helmibriossi sopii sukanvarsista villapaitoihin.

Anna Alasirniö osallistui Suuri Käsityön Suomi-sukkakisaan. Suomen luontoa sukkiin neuloessa valmistui myös runo, joka kertoo, mitä kaikki sukista löytyy. Ohjeet Annan jämälankasukkiin löydät elokuun 2017 Suuri Käsityö -lehdestä. 

Kuusimetsän kätköissä

kilpajuoksussa vehreän kevään

leskenlehti, lumikello

ensimmäisinä ehti.

 

Neulasten kultainen polku,

upottava jäkälämatto

kruununaan haviseva lehtikatto.

 

Lehdoissa lemmikit pienet,

sammalvuoteelta kurkistavat

kantarellit ja kaikki syksyn sienet.

 

Aurinko painuu taakse kuusikon,

kuun on aika astua esiin. 

Metsänraja tummana

peilailee itseään rantavesiin.

 

Öiselle järvelle lumpeet

järjestäytyneet harvakseltaan vahtiin.

Kalpea aamu-usva väistyy,

kirkas välke sinisimmän järven

herää taas rauhaisasti linnunlaulun tahtiin.

 

Kuunsirpistä pudonnut yöllä

kelmeitä pisaroita metsälammen pintaan,

pisarat särkyneet jo

vahvan kalliovanhuksen kovaan rintaan.

 

Sävyistä luonnon nauttia saa

kunnes huurteeseen peittyy kaunis maa.

Lumipeitteen lupaa jo huomen

ja valkeaan kätkeytyy luonto Suomen.

 

-Anna Alasirniö-