Puutarhat vanhenevat kauniisti, kun niitä jaksetaan rakkaudella hoitaa. Terttu ja Jaakko Virtasen piha pursuaa kukkia ja värejä.
Hiekkatie pölisee, ja epäilemme jo joutuneemme väärälle tielle, kun metsän takaa ilmestyy kukkameri. Sen lomasta pilkistää keltainen puutalo. Löytyi kuin löytyikin Terttu Virtasen paratiisipuutarha, jota olin kuullut kehuttavan. Ja joka on palkittukin, Salon Omakotiyhdistyksen Kaunis piha -kilpailussa vuonna 2008.
Pihan parhaana puolena pidettiin silloin sitä, että se on vanha, vuosia hyvässä hoidossa ollut ja runsaskukkainen puutarha, jossa vaalitaan vanhoja perinnekasveja. Tertulla riittää kyllä intoa kokeilla myös uusia lajeja, mutta niitä hän ostaa kuitenkin harvakseltaan.
"Poikkesimme Turussa muilla asioilla käydessämme Kauppilan puutarhassa, jonka valikoimat ovat minua miellyttävät. Sieltä löytyy myös perinteisiä, vanhoja kasveja. Ostan yleensä yhden taimen, annan sen kasvaa ja sitten jaan sen. Kylvän myös itse siemeniä."
Kukkia hyötykasvien seuraksi
Mutta palataanpa alkuun eli siihen mitä piha oli, kun Virtaset talon ostivat vuonna 1966.
"Omenapuita tontilla oli jo tuolloin, ja nyt ne tuottavat liian suuren sadon. Kaneliomenat olivat lasten suosikkeja, ja niistä tehtiin mehua, viinimarjoista survosta puuroihin."
Kukkaistutuksia tai mitään pihan kaunistusta ei hyötyviljelmien lisäksi ollut, ja tontin muodotkin olivat latteat. Ensi töikseen Terttu ja Jaakko toivat pihalle yksitoista kuormaa multaa ja melkoisen määrän kiviä, joilla tasaiselle pihalle saatiin muotoja. Ei siinä puutarhurin apuja tarvittu, sillä puutarhat ja pihat ovat jo kauan olleet Tertulle rakas harrastus.
Taloa asuttiin ja pihaa hoidettiin liki 40 vuotta sen, minkä töiltä ehdittiin. Vasta jäädessään eläkkeelle 18 vuotta sitten Terttu saattoi omistaa lähes kaiken aikansa pihalle.
"On tämä meidän molempien yhteinen harrastus", Terttu nauraa.
"Mies kaivaa kuopat, kun sanon hänelle, mihin seuraavan kasvin haluan istuttaa."
2000 neliön tontilla on päärakennuksen lisäksi sauna- ja liiterirakennus, jossa on isännän verstas sekä isännän ”savustusmökki”. Niille seuraa tekee kasvihuone.
Piha muuttuu koko ajan
Vuosien varrella piha on saanut yhä enemmän muotoja. Sinne on rakennettu myös puro, jonka varrella kurnuttavat sammakot, oikea ja valurautaiset.
Hauskasti polveilevat myös Tertun pihalle valitsemat kasvit. Havupuut nousevat korkeimmiksi ja ovat kauniita talvellakin. Seuraavan tason muodostavat erilaiset pensaat ja sitten perennat. Puron varren mehikasvit ja lamoavat talviot ovat matalimpia.
"On aina yhtä ihanaa seurata kasvien kehitystä, käydä päivittäin katsomassa milloin mikäkin kukka avaa nuppunsa. Ohi mennessään voi nypätä rikkaruohon tai kuivuneen oksan pois."
Yksi tai kaksi uutta kasvia kesässä riittää Tertulle, ja hieman vaikea pihaa katsoessa on tietää, mihin siellä vielä kasvi mahtuisikaan. Tertulla on myös evakkomaa, johon hän vie kasvit, joille ei pihalla sillä hetkellä löydy paikkaa. Sieltä ne aikanaan voivat päätyä jonkun tuttavan pihalle tai omallekin, kun tilaa tulee.
Pihalla riittää tekemistä: vuorimäntyjä ja muita havukasveja on leikattava, etteivät ne villiinny. Perennoja pitää lannoittaa ja kuivan kauden sattuessa kasteluakin tarvitaan. Myös pihalla kiemurteleva puro on pidettävä puhtaana.
"Pihan hoitaminen on rentouttavaa puuhaa", Terttu sanoo ja jatkaa, että se on myös hyvää jumppaa.
Savustetun kalan tuoksua
Jaakko ja pojat päättivät tehdä puutarhaan myös jotain vähän miehekkäämpää Tertun kitkiessä pihaa ja istutellessa uusia tulokkaita. He rakensivat saunan nurkalle komean grillaus- ja savustuspaikan.
Muurari perheessä on omasta takaa, sillä Pekka Virtanen tekee muuraustöitä päätyökseen. Sitä tarina ei kerro, kumman käsialaa savustus-grillipaikan suunnittelu on. Saattaa kuitenkin uumoilla, että Jaakko-isällä oli sormensa pelissä sen muotoja tehtäessä. Savustusmökissä on savustettu ja grillattu monet makoisat herkut.
Piha on molemmille rakas harrastus ja puutarhassa vietetyn päivän jälkeen on mukava istahtaa ruokapöytään, jossa tuoksuu vasta savustettu kala. Sen seuraksi tarjotaan oman pihan perunoita ja salaatteja. Jälkiruokana maistuu Tertun leipoma marjatorttu.
Lue myös: