Helsinkiin avattu Eron ensiapupiste auttaa, jos erosta on vaikea selvitä itse.
Helsinkiin avattu Eron ensiapupiste auttaa, jos erosta on vaikea selvitä itse.

Ero on usein kriisi, joka pistää elämän uusiksi. Eniten eroavia mietityttävät lapset ja käytännön asiat, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija.

Miten lapset?

Se on ensimmäinen kysymys, jota eroavat vanhemmat yleensä miettivät, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Maarita Kettunen.

Eron hetkellä kysymyksiä riittää, ja vastauksia on joskus vaikea löytää. Siksi Helsingin Itäkeskukseen on tänä syksynä avattu eron ensiapupiste. Sen tarkoitus on tarjota ilmaista, matalan kynnyksen tukea, keskusteluapua ja neuvoja eroa läpikäyville.

Ensiapupisteeseen voi tulla kuka tahansa eronnut tai eroa harkitseva, ilman ajanvarausta ja halutessaan nimettömänä. Kaupungin lisäksi mukana toiminnassa on lukuisia järjestöjä Suomen uusperheiden liitosta Mannerheimin lastensuojeluliittoon.

Osa paikalle tulevista on jo tehnyt eropäätöksen, osa kaipaa tukea sen pohdinnassa. Työntekijöiden kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, mitä ero käytännössä tarkoittaa.

”Joku saattaa kysyä esimerkiksi, miten erosta puhutaan lapsille. Tai olla huolissaan tapaamisten jatkuvuudesta”, Maarita Kettunen kertoo.

”On tullut myös ihmisiä, jotka ovat saaneet ihan vasta kuulla erosta ja ovat aikamoisessa kriisissä sen kanssa.”

”Ajattelen, että tilanne on hyvä, kun voimavarat riittävät lapsen tilanteen pohtimiseen.”

Kettusen mukaan ensiapupisteeseen tulevat pohtivat eniten kahta asiaa: lapsia ja käytännön asioita.

  • Mitä ero tarkoittaa lapsille? Miten se järjestetään hyvin?
  • Miten erosta kannattaisi lapsille puhua?
  • Miten arki saadaan toimimaan?
  • Millaiset asumisjärjestelyt toimisivat parhaiten? Täytyykö tästä muuttaa?
  • Miten tulen taloudellisesti toimeen?
  • Miten vaihdot hoidetaan?

”Ajattelen, että tilanne on hyvä, kun voimavarat riittävät lapsen tilanteen pohtimiseen. Haastavaa on silloin, kun eroaminen on niin suuri kriisi, että kaikki voimavarat menevät siitä selviytymiseen”, Kettunen sanoo.

Hän muistuttaa, että jokainen ero on erilainen. Pitkään harkittua päätöstä käsitellään eri tavalla kuin äkillistä kriisiä.

”On sellaisia tilanteita, joissa ero tulee toiselle osapuolelle yllättäen ja saattaa olla tosi iso äkillinen kriisi. Yhtäkkiä tuntuu, että happi loppuu ja kaikki menee uusiksi. Tuttu ja turvallinen elämä hajoaa, ja itse tipahtaa turvattomuuden tilaan.”

Surusta helpotukseen

Käytännön asioiden lisäksi eroavat käsittelevät tunteita laidasta laitaan. Pettymystä, epävarmuutta, ikävää, surua siitä, että joutuu luopumaan.

”Vaikka erot ovat tavallisia, kyllä ihmiset pääsääntöisesti yhteen mennessään ajattelevat, että tämä kestää”, Kettunen sanoo.

”Jos on ollut tosi riitaisa, voimia vievä avo- tai avioliitto, ero voi tuoda myös huojennusta ja helpotusta. Elämä asettuu.”

Jos lapset asuvat molempien vanhempien luona, eroon liittyy aina ikävää – lapsia ja joskus myös ex-kumppania kohtaan. Suhteen lisäksi eroava saattaa joutua luopumaan isosta ystävä- tai sukulaisverkostosta.

”Jos on ollut riitaisa, voimia vievä liitto, ero voi tuoda myös huojennusta.”

Eron ensiapupisteestä ohjataan tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi vertaistukiryhmiin, kotipalvelun piiriin, perheasioiden sovitteluun tai väkivaltatyön asiantuntijoille.

Espoon ensiapupisteessä on neuvottu esimerkiksi avioerohakemuksen etenemisessä ja väkivaltaisesta suhteesta irtautumisessa. Jotkut ovat tunteneet huolta siitä, miten toinen vanhempi kykenee huolehtimaan lapsista.

”On ollut hienoa huomata, miten rohkeasti ihmiset astuvat ensiapupisteelle, luottavat työntekijöihin ja jakavat vaikean, yksilöllisen tilanteensa”, sanoo erosensitiivinen sosiaaliohjaaja ja psykoterapeutti Sari-Anne Loisa-Lindberg Espoon ensiapupisteestä.

Eron ensiapupisteitä on Helsingin ja Espoon lisäksi Vantaalla, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Helsingin piste on avoinna keskiviikkoisin klo 12–16.