Aikuisen juominen saattaa pelottaa lasta, psykologi Freja Dahl-Lehikoinen sanoo. Vaikka alkoholin määrä olisi pieni. Ja vaikka lapsi näyttäisi ulospäin reippaalta ja iloiselta.
Jos nyt muutaman oluen ottaa lasten seurassa, ei se haittaa. Lapsetkin tykkäävät, kun aikuinen on hilpeällä tuulella.
Riittää, että juhlissa on yksi selvä aikuinen lasten turvana. Kunhan kukaan ei juo itseään änkyräkänniin.
Lapsen mielestä asia on paljon monimutkaisempi, sanoo psykologi Freja Dahl-Lehikoinen, kun kuulee edellä esitetyn kaltaisia uskomuksia.
”Lapset ovat herkkiä havaitsemaan muutoksia itselleen läheisissä ihmisissä ja lapsen näkökulmasta jo lasillisenkin juoneen aikuisen käytös muuttuu erilaiseksi kuin yleensä.”
Käytöksen ei tarvitse olla sinällään uhkaavaa tai pelottavaa. Myös epätavallisen hilpeä ja hyväntuulinen käytös voi hämmentää.
”Alkoholin vaikutuksen alaisena aikuinen on herkästi epäjohdonmukainen. Nousuhumalassa kaikki käy ja on hauskaa, laskuhumalassa tai krapulassa pinna on tosi kireällä.”
Lapsi yrittää usein miellyttää
Lapsi voi tuntea olonsa turvattomaksi, vaikka hän vaikuttaisi reippaalta. Käytöksestä on välillä vaikea päätellä, mitä lapsi kokee oikeasti.
Vanhempien alkoholin käyttö liittyy usein iloisiin hetkiin ja lapsikin hahmottaa, että nyt on hauskaa, saa herkkuja ja limpparia. Hän voi ulkoisesti olla iloinen ja ehkä ylikierroksilla.
”Samaan aikaan lapsi voi kuitenkin kokea sisäisesti turvattomuutta ja yrittää miellyttää aikuisia, jotka ovat muuttuneet vieraaksi”, Freja Dahl-Lehikoinen sanoo.
Turvattomuus ilmenee lapsissa eri tavoin. Vanhempien seurassa ulkoisesti kiltin lapsen tunteet purkautuvat usein toisaalla, esimerkiksi turvallisen aikuisen seurassa. Toisaalta vanhemman käytöksen aiheuttama turvattomuus voi oireilla esimerkiksi uhmakkuutena, välinpitämättömyytenä tai sulkeutuneisuutena.
Lapsi voi myös kokea olevansa vastuussa vanhemman hyvinvoinnista, jolloin roolit ikään kuin kääntyvät.
”On raskasta ja haastavaa olla riippuvainen ja rakastaa jotakuta, mutta kokea samaan aikaan hänen toimintansa ärsyttävänä tai haitallisena. Lapsi voi miettiä, eikö hän ole vanhemmalle tarpeeksi, kun tämä ei voi lopettaa juomista.”
Lapsen itsetunto ja minäkuva rakentuvat suhteessa muihin. Jos lapselle tärkeä ihminen juo lapsen näkökulmasta liikaa, lapsen oma käsitys itsestään voi vääristyä. Tämä johtuu siitä, että samastumisen kohteeseen on vaikea sijoittaa kielteisiä tunteita, jolloin lapsi joutuu sijoittamaan ne itseensä.
Kuuntele lapsen kokemusta
Toisaalta alkoholia ei tarvitse nähdä mörkönä, Freja Dahl-Lehikoinen huomauttaa.
"Alkoholin nauttiminen liittyy kulttuurissamme tiettyihin tilanteisiin. Lapsen voi olla ihan hyödyllistä oppia suhtautumaan siihen jo kotona, kun käyttö pysyy kaikin tavoin kohtuullisena."
Lapsen kokemuksiin vaikuttaa myös se, tukevatko perheen muut toimintatavat, tunneilmapiiri ja elämäntilanne turvallisuuden tunnetta.
"Jos lapsella on menossa vaikea vaihe esimerkiksi koulussa tai vanhemmilla vaikkapa erokriisi, lapsi on muutenkin huolissaan ja turvaton. Tällöin lapsen kestävyys niin sanotuille normaaleille asioille voi alentua."
Lapselta voi kysyä suoraan, miten hän kokee sen, että vanhemmat ottavat saunan jälkeen oluen tai ruuan kanssa lasin viiniä.
"Lapsi kyllä kertoo, kun pysähtyy kuuntelemaan. Joko sanoin tai teoin."
Asiantuntijana psykologi Freja Dahl-Lehikoinen
