Lähes miljoona suomalaista naista on kohdannut joskus väkivaltaa lähisuhteessaan. Mitä voi tehdä, jos epäilee, että ystävä elää väkivaltaisessa parisuhteessa? ”Jätä se sika” on harvoin hyvä neuvo.
1. Kuuntele vaistoasi.
Jos huoli herää, siihen on usein syy, sanoo Naisten Linjan sosiaalityöntekijä Noora Siivonen.
Väkivalta jättää fyysiset jäljet, mutta useammin se havaitaan väkivaltaa kokeneen muuttuneesta käytöksestä. Väkivallan uhri voi esimerkiksi kääntyä sisäänpäin, lopettaa yhteydenpidon läheisiin ja kokea masennusta, ahdistusta tai unettomuutta.
Selkeä merkki on usein se, että väkivaltaa kokeneen käytös muuttuu selvästi, kun väkivallan tekijä on lähettyvillä. Hän voi esimerkiksi olla hyvin varautunut tai valehdella toisen puolesta.
2. Kerro, että olet huolissasi.
Väkivallasta kannattaa puhua silloin, kun tilanne on rauhallinen ja turvallinen, eikä henkilö, joka on käyttänyt väkivaltaa, ole lähistöllä.
Varaudu siihen, että ystävän ensireaktio on puolustautuminen. On hyvin tavallista, että väkivaltaa peitellään.
”Se on inhimillinen defenssi”, Noora Siivonen sanoo.
3. Älä kyseenalaista.
Väkivaltainen puoliso saattaa olla ulospäin hurmaava persoona ja vastuullinen vanhempi.
Jos ystävä kertoo kokemastaan väkivallasta, älä kyseenalaista tai kysy, mitä hän on tehnyt ärsyttääkseen toista. Tärkeintä on välittää viesti: Uskon sinua. Väkivalta ei ole sinun syytäsi. Jos haluat joskus puhua, olen täällä. Voit soittaa koska tahansa.
”Väkivalta aiheuttaa häpeän ja syyllisyyden tunteita, ja sitä kokenut saattaa eristäytyä muista. Silloin on tärkeä tietää, että toinen ihminen on valmis kuuntelemaan ja turvana”, Siivonen sanoo.
”On valtavan iso asia, että voi puhua siitäkin, mikä hävettää.”
Tärkeintä on välittää viesti: Uskon sinua. Väkivalta ei ole sinun syytäsi.
Väkivaltaa pitää uskaltaa kutsua väkivallaksi.
”Jos väkivaltaa ei nimeä, viesti on se, että väkivalta on jotain niin häpeällistä, ettei siitä voi puhua.”
4. Tuomitse teko, älä ihmistä.
Luopuminen vie aikansa. Voi olla turhauttavaa seurata vierestä, jos ystävä ei ole heti valmis lähtemään vaarallisesta suhteesta.
Siivosesta on tärkeää, ettei avusta tee silti ehdollista: jos et nyt jätä sitä, en voi enää auttaa.
”Se on kauhean lohduton viesti. Jos ei pystykään lähtemään, kukaan ei enää auta.”
Väkivaltaa kokenut tekee päätöksen, kun on siihen valmis. Tärkeintä on olla saatavilla. Osoittaa, että olen tässä, tukena. Jos pelkäät, luokseni voi tulla milloin vain. Jos lähdet, et ole yksin.
”Jätä se sika” on usein kehno neuvo.
”Sen sijaan voi sanoa, että tuo, mitä sinulle tehdään, on tosi väärin”, Siivonen sanoo.
”Ihminen on lähtenyt suhteeseen tietoisesti, ja siinä on myös rakkautta ja lämpimiä tunteita. Jos ei tuomita väkivaltaa vaan sen tekijä, väkivaltaa kokenut saattaa kääntyä puolustamaan tekijää.”
Lisäksi moni turvakotiin lähtenyt palaa vielä takaisin kotiin. Se saattaa hävettää.
Jos ystävä on haukkunut väkivaltaisen puolison ja ihmetellyt, mikset jo jätä sitä, kynnys kertoa suhteeseen palaamisesta on korkea.
”Jos ei tuomita väkivaltaa vaan sen tekijä, väkivaltaa kokenut saattaa kääntyä puolustamaan tekijää.”
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/istock-509666146.jpg?itok=kpFL2QIv)
Väkivalta vaikuttaa myös lapsiin, vaikka he eivät näkisi sitä. ”Pelon ilmapiiri vaikuttaa. Oikeasti ihan vauvatkin reagoivat”, sanoo Naisten Linjan sosiaalityöntekijä Noora Siivonen.
5. Älä jätä yksin.
Viime vuonna Suomessa kuoli 12 naista parisuhdeväkivallan seurauksena. Viisi heistä joutui entisen kumppaninsa surmaamaksi.
Väkivaltaisessa suhteessa elävälle ero on kaikkein vaarallisinta aikaa. Väkivaltaisen kuoleman riski kasvaa, ja väkivalta voi muuttua eron jälkeen vainoksi.
On tärkeää, ettei väkivaltaa kokeneen tarvitse kohdata entistä kumppaniaan yksin. Ystävät voivat mennä mukaan, ilmoittaa poliisille tai sopia turvatoimista: jos et vastaa, kun soitan, soitan poliisille.
6. Kerro mieluummin mahdollisuuksista kuin uhkista.
Vaikka lapset eivät kokisi väkivaltaa, sen todistaminen vaikuttaa myös heihin. Usein juuri pelko lasten turvallisuudesta motivoi hakemaan apua.
Joskus se saa jäämään.
”Ystävälle voi kertoa, että monet ovat olleet samassa tilanteessa ja selvinneet. Heidän lapsensa elävät nyt täysipainoista elämää. Et ole rikkomassa perhettä tai viemässä lapselta toista vanhempaa”, Noora Siivonen sanoo.
7. Auta hakemaan apua.
Väkivaltaa kokeneen voimavarat voivat olla vähissä. Jo se, että autat häntä googlaamaan apua tarjoavia tahoja, on iso palvelus.
Jos pelkäät ystävän hengen puolesta, ole aina yhteydessä poliisiin. Apua ja vertaistukea saa myös Naisten Linjasta ja turvakodeista.
”Naisten Linjaan soitetaan paljon ystävän puolesta. Se on tosi arvokas tapa tukea läheistä”, Siivonen sanoo.
8. Pidä huolta myös itsestäsi.
On raskasta katsoa ja pelätä vierestä. Jos tuntuu, että väsyt, uskalla hakea apua myös itsellesi.
”Väkivaltaa todistavan on erittäin tärkeää pitää itsestään huolta. Kenestäkään ei ole tukijaksi, jos alkaa olla itsekin romuna.”
