Lemmikin kuolema voi olla yhtä suuri suru kuin läheisen ihmisen. Ikävöinnille kannattaa varata aikaa, sillä käsittelemätön suru sairastuttaa kropan ja mielen.
Vilho jäi bussin alle ja kuoli. Verijäljet näkyivät kotikadulla melkein viikon ennen kuin rankkasade pesi ne pois.
Itkin monta viikkoa. Joidenkin mielestä minun ei olisi pitänyt itkeä niin paljon. Voithan aina hankkia uuden kissan, sanoi eräskin.
Hänen mielestään Vilho oli vain eläin.
Koska ikävä loppuu?
Lemmikin menetystä saa itkeä niin pitkään ja vuolaasti kuin kyyneleitä riittää, sanoo ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Silva Hatakka.
En ole ainoa itkijä. Hatakka kertoo, että terapiassa eläimistä puhutaan paljon.
Karu mies kyynelehtii ensimmäistä kertaa sohvalla, kun kertoo lopettaneensa itse koiransa metsässä.
Vanhan ja sairaan eläimen eläinlääkäriin vienyt pohtii, olisiko jotain vielä ollut tehtävissä ja kysyy, koska ikävä loppuu.
Lemmikin rakkaus suojaa pahalta maailmalta.
Kolmas kertoo, ettei mökillä käyminenkään tunnu enää samalta. Hän ripotteli koiransa tuhkat tontin rajoille ja erityisesti niihin kohtiin, jotka olivat yhteisten vuosien aikana vakiintuneet aamupissapaikoiksi.
"Suru lemmikin kuolemasta voi olla yhtä aitoa kuin suru läheisen ihmisen menettämisestä. Lemmikki on tuonut elämään rakkautta ja hyväksyntää. Sen luottamus ja lojaalius ovat suojanneet pahalta maailmalta."
Pitää uskaltaa rakastaa – ja luopua
Silva Hatakka toteaa, että lemmikki on kuin joulukalenteri. Jo hankkimisen hetkellä tiedät saavasi iloa joka päivä, mutta olet samalla tietoinen siitä, että viimeinen luukku tulee avattavaksi jossain vaiheessa.
Pitää uskaltaa rakastaa, vaikka tietää joutuvansa luopumaan. Sekin on yksi lemmikin opetuksista.
Kuinka arvokas on hetki, jolloin kissaa hauraan luottamuksen jälkeen saa silittää.
"Elämme lemmikin kautta vahvasti omia tunteitamme ja muistojamme. Monet vaikeatkin asiat tulevat käsitellyksi vähän kuin huomaamatta, eläinterapeutin lähellä."
Lapsena huonosta kohtelusta kärsinyt tietää, miksi hylätty kissa peruuttaa takanurkkaan, kun sitä lähestytään. Hän ymmärtää, kuinka arvokas on hetki, jolloin kissaa hauraan luottamuksen jälkeen saa silittää.
Kenties kukaan ei kuuntele huolia yhtä hyvin kuin kehräävä kissa tai iltalenkillä hiljakseen rinnalla asteleva koira.
Käsittelemätön suru sairastuttaa
Jos surun jättää surematta, se jää möykyksi sisälle. Käsittelemätön suru tekee sairaaksi ja etsii myöhemmin purkautumistien esimerkiksi psyykkisinä tai ruumiillisina oireina.
"Ehyt aikuinen kykenee ilmentämään tunteita vapautuneesti omassa arjessaan päivittäin", Silva Hatakka sanoo.
Surun lisäksi on ilo niistä hetkistä, jotka saatiin viettää yhdessä.
Tunteista tärkeimmät ovat ilo, suru, pelko ja aggressio. Usein niiden kirjo on läsnä myös lemmikin menettämisen hetkellä: surun lisäksi ilo niistä hetkistä, jotka saatiin viettää yhdessä.
"Jos tunteita alkaa vältellä, menetämme vähitellen taitomme ilmentää niitä. Ihmisestä saattaa tulla tasaisen, jopa kelottuneen oloinen."
Silloin tasaisen pinnan alla muhii surumöykky, joka ei katoa.
"Olen pahoillani menetyksesi johdosta" on hyvä lohdutus
Kun lemmikki on poissa, poissa on ystävä, joka nukkui vieressä, lohdutti huonolla hetkellä ja sai nauramaan hyvällä.
Ei sellaista aukkoa maailmassa tukita tokaisemalla lohdutukseksi, että hanki uusi ystävä.
"Läheinen voi sanoa: näen, että sinua surettaa ja olen pahoillani menetyksesi johdosta. Sen kummempaa ei tarvita. Surevan mieli eheytyy, kun tunne tulee tunnistetuksi ja nähdyksi", Silva Hatakka sanoo.
Rakastinko tarpeeksi, kun aikaa vielä oli – ja muistinko näyttää sen?
Surutyön myötä suru pienenee, vaikkei häviäkään kokonaan. Samalla suru opettaa.
Kun ajattelen Vilhoa, kysyn itseltäni seuraavia kysymyksiä:
Jaksoinko huolehtia avuttomasta pennusta hyvin?
Minkä verran purin omaa pahaa oloani ystävään?
Jätinkö ystävän liikaa yksin?
Rakastinko tarpeeksi, kun aikaa vielä oli – ja muistinko näyttää sen?
Silva Hatakan mukaan peilaan samalla kysymyksiä omaan elämääni: saamani ja antamaani hoivaan, rakkaimpiin ympärilläni.
Asiantuntijana ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Silva Hatakka.
