Saako somen seurailu sinut iloiseksi vai ahdistumaan? Omaa oloaan kannattaa kuunnella herkästi.
Saako somen seurailu sinut iloiseksi vai ahdistumaan? Omaa oloaan kannattaa kuunnella herkästi.

On inhimillistä haluta olla tykätty, mutta sen tavoittelu voi myös ahdistaa. Tänä päivänä suurin pelko ja loukkaus saattaa olla se, että joku pitää sinua epäkiinnostavana.  Miten tämän paineen kanssa olisi viisasta elää?

Työkaverin varpaat laiturilla saivat 53 tykkäystä, oma aamukahvi 25.  Kaikki muut tuntuvat käyvän hienoilla illallisilla ja jännittävillä matkoilla. He ovat hauskoja ja nokkelia, aktiivisia ja pidettyjä – siis kiinnostavia. Työpaikoillekin haetaan nykyään persoonia ja ”hyviä tyyppejä”.

Mieleen hiipii pelko. Mitä, jos minä en olekaan kiinnostava?

”Tänä päivänä kasvoillemme hierotaan koko ajan somen ja netin välityksellä tarkkaan valittuja ja brändättyjä tarinoita, kerrotaan valittua totuutta omasta elämästä. Siihen on helppo kompastua, että se olisi koko totuus”, sanoo Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijakoordinaattori Susanna Kosonen.

Kosonen antaa esimerkin: Sunnuntaiaamuna heräät kymmeneltä, avaat Instagramin ja näet siellä kuvan tuttavan keltaisista saappaista ja täyteen mustikoita kerätystä kulhosta. Piirakka on ollut uunissa jo kuvan päivityshetkellä, tunteja sitten.

Vaikka kuvassa on pirteä kesähetki, se voi saada itsessä aikaan syyllisyyden tuntua ja pelkoa siitä, että täällä minä vain makaan kotona, kun muut ovat aktiivisia. Tunne voi tulla siitä huolimatta, että olisi tietoisesti valinnut viisaasti – päättänyt levätä silloin, kun siihen on mahdollisuus.

Mieleen hiipii pelko. Mitä, jos minä en olekaan kiinnostava?

”20 tai 30 vuotta sitten emme olisi tienneet niistä saappaista tai mustikkapiirakasta, ellemme olisi menneet iltapäivällä kylään. Nyt tieto levähtää jo sinne lakanoihin”, Kosonen sanoo.

Hänen mukaansa sosiaalinen media on muuttanut sitä peiliä, jolla me ihmiset peilaamme itseämme. Siksi tarvitsisimme ”kansalaistaitopakkiimme” myös taitoja selvitä aikamme paineesta.

”Sairas arvon määrittäjä”

Tubettaja Maiju Voutilainen, eli Mansikkka, puhui tämän päivän synnyttämistä paineista Kodin Kuvalehden haastattelussa.

”Nuorilla on selvästi paljon paineita olla jotakin ja saada paljon tykkäyksiä kuviin. Se määrittää sinut ja sinun arvosi. Se on ihan sairasta”, Voutilainen sanoi.

Susanna Kosonen on huomannut, että paineet koskettavat myös aikuisia – kaiken ikäisiä ja kaikkia sukupuolia.

”Ovathan nämä asioita, jotka herättävät pohdintaa kaikissa. Että kuka saa tuhat synttärionnittelua ja kuka yhden. Ne voivat olla kipeitäkin juttua”, hän sanoo.

”Ihmisellä on väkevä tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi.”

Miksi tykkäyksien määrä kiinnostaa meitä niin paljon? Kososen mukaan yksi syy on lähtöisin ihmisyydestä. Jokaisella on tarve olla osa yhteisöä, saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon. Siksi tykkäysten tavoittelukin on varsin inhimillistä.

”Ihmisellä on väkevä tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi.”

Jos somen kuvavirta täyttyy tuttavien lomakuvista eikä itsellä ole varaa matkustella, voi tuntua, ettei pysty jakamaan samoja asioita kuin oma tuttavapiiri, Kosonen sanoo. Silloin voi tuntua, että itsellä ei ole tilaa, jossa tulisi nähdyksi kiinnostavana.

Kososen mielestä jokaisen kannattaisikin rohkeasti etsiä oma juttunsa ja porukkansa.

Samanhenkisten ryhmässä vaikka omaan harrastukseen liittyvä some-postaus voi saada useita tykkäyksiä – ihmisiltä, jotka aidosti pitävät kyseisestä asiasta itsekin.

Sanoita ahdistuksen syy

Kososen mukaan sosiaalisen median korostamat pelot ja paineet siitä, riittääkö omana itsenään, ovat myös osa suurempaa ilmiötä.

”Koko maailmamme on tällä hetkellä valtava muutosten mylläkkä. Kykyjämme selviytyä koetellaan monella tasolla.”

Työelämä muuttuu nopeasti, ja paineita tulee myös uutisten myötä: nuoret on saatava opiskelemaan ilman välivuosia, talous käännettyä kasvuun. Koko ajan pitäisi olla enemmän ja nopeampi.  Kaiken muutoksen keskellä voi tulla tunne, että ei meinaa pysyä muun maailman perässä.

Muutoksen keskellä voi tulla tunne, että ei meinaa pysyä perässä.

Siksi meidän pitää miettiä, miten pärjäämme näiden asioiden kanssa, Kosonen sanoo. Tärkeää olisi valjastaa käyttöön ne tylsältä kuulostavat, perinteiset keinot: Tunteiden purkaminen johonkin mukavaan, kuten musiikkiin tai liikuntaan, voi auttaa. Niin myös puhuminen.

Ennen kaikkea kannattaa pohtia, mistä oma huono mieli johtuu ja yrittää sanoittaa tunne. Esimerkiksi tähän tyyliin: Unelmoin ihanasta omakotitalosta, mutta oman kodin ostaminen ei juuri nyt ole mahdollista. Siksi somessa näkemäni kauniit sisustuskuvat alkavat ahdistaa.

Kun murheen tai pelon sanoo ääneen jollekin toiselle, tunne pienenee. Sosiaalinen media ei ole siinä poikkeus, Kosonen muistuttaa.

”Itse jaoin ystävälleni kokemuksen siitä, että eräs somepäivitys sai minussa aikaan hillittömän tunnereaktion. Yllättäen ystävä tunnisti tunteeni ja kysyi, miksi en soittanut jo illalla, olisimme voineet puhua.”

Ole rehellinen itsellesi                                              

Oman kiinnostavuuden miettiminen ei välttämättä aiheuta pelkkää stressiä. Parhaassa tapauksessa sen avulla voi löytää asioita, ihmisiä ja harrastuksia, joista pitää ja joista saa hyvää mieltä.

Omien asioiden jakaminen sosiaalisessa mediassa voi Kosonen mukaan olla monelle osa identiteettiä. Siksi erilaisia ratkaisuja omien paineiden vähentämiseen kannattaa miettiä rohkeasti.

Kososen mukaan voi esimerkiksi testata, muuttuuko oma olo, jos uutisten tai sosiaalisen median ääreltä on hetken pois – tai vaikka rajaa sosiaalisen median seuraamisen iltapäivän kotimatkalle bussiin.

”Pitää löytää oma tasapaino ja uskaltaa olla rehellinen sille, miltä itsestä tuntuu.”

Jos tietyn ihmisen kuvat tuottavat itselle stressiä, seuraamisen voi yksinkertaisesti lopettaa.

Jos tietyn ihmisen tai vaikka uutiskanavan kuvat tuottavat jostain syystä itselle stressiä, voi seuraamisen yksinkertaisesti lopettaa, Kosonen sanoo. Se voi vaatia rohkeutta, koska mielessä istuu tiukassa oletus siitä, että kaikki muut seuraavat somea, mikä voi johtaa ulkopuolisuuden tunteisiin.

Lopulta kannattaa myös pohtia, mikä itselle oikeastaan on tärkeää, Kosonen sanoo. Onko se sitä, että saa sosiaalisessa mediassa paljon tykkäyksiä – vai panostaisiko sittenkin kasvokkain tapahtuvaan kohtaamiseen? Siksi Kosonen kehottaa menemään itsestään selvienkin asioiden äärelle.

”Se ei ole koko totuus, mitä siellä somessa on. Voi olla niin, että jollakulla on sata tykkäystä ja minulla on yksi – mutta minä olenkin kohdannut live-elämässä kaksi superhyvää tyyppiä ja saanut päälle vielä halauksen.”

Sosiaalisen median tai muiden ihmisten ei kannatakaan antaa liikaa määritellä sitä, kuinka itsensä näkee. Riittää, että elää juuri niin kiinnostavaa elämää kuin itse parhaaksi näkee.

Vierailija

”Moni pelkää, ettei ole tarpeeksi kiinnostava ihminen” – asiantuntija neuvoo, mitä nykyajan lietsomalle pelolle voi tehdä

Ai tämä olikin somesta juttu, luin kyllä mutta jotenkin otsikosta odotin jotain ihan muuta ja vähän kiinnostavampaa. Minua ei ainakaan haittaa, jos ihmiset saavat somessa suosiota kuvilleen. En itse ole aktiivinen someen postailija, mutta seuraan muiden touhuja. En kyllä pidä siitä kenenkään kiinnostavuuden mittarina, paljonko yleensä saa tykkäyksiä. Olisi ollut kiinnostavaa lukea, kuinka sinusta voi tulla kiinnostava keskustelukumppani tai hyvä jutunkertoja.
Lue kommentti
63v ja onnellinen

”Moni pelkää, ettei ole tarpeeksi kiinnostava ihminen” – asiantuntija neuvoo, mitä nykyajan lietsomalle pelolle voi tehdä

Jotenkin vaan tulee se olo että herätkää ihmiset! Ei ole pakko olla somessa. Ei ole pakko olla esim Facebookissa ja saada koko ajan toisten päivityksiä vaikka ei itse sinne mitään lähettäisikään. Minä kieltäydyn näistä uutisista. Minä pidän spostiyhteyttä henkiöiden kanssa joilla on jotain ihan oikeaa asiaa eikä heidän kanssaan jotka keräävät pisteitä somessa. Ei voisi vähempää kiinnostaa miten monta tykkäystä joku on jostain saanut. Tällaiset henkilöt joiden täytyy olla esillä ja näkyä ovat...
Lue kommentti