Uusiin ihmisiin tutustuminen on jatkuvaa hyvän ensivaikutelman luomista. Ei siis ihme, jos se joskus uuvuttaa, sanoo asiantuntija.
On paljon ihmisiä, jotka eivät pidä vieraille juttelemisesta. Tämä kävi ilmi, kun KK julkaisi hiljattain kolumnin ”Menen kampaajalle suunnilleen yhtä mielelläni kuin hammaslääkäriin”.
Yksi kampaamokammon syistä on usein pakollinen jutustelu. Työstä, säästä, joulusuunnitelmista tai ainakin siitä, millaisen tukan haluaa. Se voi tuntua uuvuttavalta. KK:n Facebook-sivuilla aiheesta keskusteltiin vilkkaasti:
”Muuten viihdyn kyllä kampaajalla, mutta parturin viihdyttäminen tuntuu kyllä rasittavalta. Usein vetäydyn räpläämään kännykkää tai lueskelemaan lehtiä, jotta säästyy seurustelun vaivalta.”
”Teen työtä, jossa puhutaan. Olisin halunnut olla hiljaa, mutta kampaajalla oli kovasti asiaa. En nauttinut yhtään.”
”Onneksi itse löysin introvertin kampaajan, joka ei pakota rupattelemaan mitään tekopirteää.”
Höpöttely ei ole velvollisuus
Vuorovaikutusvalmentaja Sanna Franck ymmärtää hyvin, miksi moni vierastaa small talkia.
”Uusiin ihmisiin tutustuminen on jatkuvaa hyvän ensivaikutelman luomista. Täytyy koko ajan skarpata. Se voi olla monelle raskasta”, Franck sanoo.
”Uusiin ihmisiin tutustuminen on jatkuvaa hyvän ensivaikutelman luomista.”
Vaikka tuntemattoman tai asiakaspalvelijan kanssa rupattelu on pieni arkinen ele, sillä on paljon merkitystä. Franckin mukaan jutustelu luo tunnelmaa, murtaa jäätä ja poistaa jännitystä. Joskus juttelemalla saa olennaista tietoa toisesta.
”Yksi perustarpeistamme on tulla nähdyksi ja kohdatuksi”, Franck sanoo.
”Mutta on ehdottomasti ok olla myös hiljaa, varsinkin jos menee viettämään omaa aikaa vaikka kampaajalle tai hierontaan. Ei ole velvollisuutta koko ajan höpötellä.”
Miten oman rauhan tarpeesta voisi viestiä loukkaamatta?
1. Vika on minussa, ei sinussa
Toiveesta olla rauhassa voi hyvin kertoa suoraan, kunhan ei tiuskaise tylysti. Jos ei halua pahoittaa kenenkään mieltä, varminta on vierittää syy omille niskoilleen: Nyt on niin rankka viikko takana, että sanat ovat vähissä. Olen niin väsynyt, etten jaksa oikein jutella.
”Silloin toinen ei menetä kasvojaan”, Franck sanoo.
Hänen mukaansa tärkeintä ei ole se, mitä sanoo, vaan miten sanoo.
”Kun on ensin hetken kuunnellut toista, voi sanoa vaikka, että anteeksi, minulla on ollut raskas viikko. Haluaisin nyt vain nollata ajatukset.”
”Yksi perustarpeistamme on tulla nähdyksi ja kohdatuksi.”
2. Kerro se elein
Sanna Franck ymmärtää heitäkin, joita suora puhe ujostuttaa.
”Olemme aika varovaisia sanomaan suoraan. Viestimme toiveistamme mieluummin hienovaraisesti”, Franck sanoo.
Kukapa ei olisi joskus tarttunut kännykkään, lehteen tai työpapereihin jo ennen kuin toinen ehtii avata suutaan. Se on joskus ihan riittävä viesti: nyt kaipaan rauhaa.
”Hieronnassa voi vaikka alkaa kuorsata”, Franck naurahtaa.
3. Muista, että saatat myös ilahduttaa
Moni pelkää suoraa puhetta, koska uskoo kuulostavansa tylyltä. Kampaaja, hieroja tai vieruspaikan kanssamatkustaja saattaa jutustella ihan samasta syystä – siis ollakseen kohtelias.
”On asiakaspalvelutaitoa, että osaa aistia, milloin ihminen kaipaa juttuseuraa ja milloin ei. Väärinymmärryksiä syntyy koko ajan”, Franck lohduttaa.
Ehkä asiakaspalvelijakin ilahtuu välillä hiljaisuudesta.
