Jari Sinkkonen tunnetaan tervejärkisistä lasten- ja teinienkasvatusohjeista, mutta samat teesit pätevät myös keski-ikäisiin!
Jari Sinkkonen tunnetaan tervejärkisistä lasten- ja teinienkasvatusohjeista, mutta samat teesit pätevät myös keski-ikäisiin!

Päätimme soveltaa rakastetun kasvatusgurun, lastenpsykiatri Jari Sinkkosen keskeisiä teesejä keski-ikäisiin – ja kas, nehän toimivat täydellisesti!

Moniin on iskostunut ajatus, että keski-ikä on vaikeaa, ja niin se usein onkin. Se ei tarkoita, että keski-ikäistä pitäisi yrittää ymmärtää ja kompata kaikessa – sellainen on säälittävää.

Keski-ikäiseltä täytyy vaatia myös epämiellyttäviä asioita.

Vaikka kotityöt eivät motivoisi keski-ikäistä, hänelle on tehtävä selväksi, että koti ei ole lepokoti. Kun lapset ovat muuttaneet pois, keski-ikäisen on opittava viemään roskapussi jälleen itse. Kotityöt on hoidettava, sillä elämä ei ole aina kivaa ja helppoa.

Lapset kuvittelevat, että keski-ikäinen on aikuinen. Usein ei ole. Keski-ikäinen on hämmentynyt ihminen, joka tuntee itsensä epävarmaksi muuttuvassa kehossa. Se vaikuttaa käytökseen ja saattaa aiheuttaa selittämättömiä kiukku- ja itkukohtauksia.

Keski-ikäinenkin ihminen on fyysinen olento, ja siksi hänen olemukseensa saa kiinnittää myönteistä huomiota.

Keski-ikäistä saa ja pitää ihastella

Keski-ikäisen ulkoista olemusta saa ja pitää ihastella. Jos puoliso tai lapsi sanoo keski-ikäiselleen, että ”voi kulta oletpa ihana, onpa sulla nätit silmät tai näytätpä tyylikkäältä tuossa paidassa”, keski-ikäinen tulkitsee sen näin: Olen noiden mielestä ihan jumalattoman söpö ja rakastettava ja hyväksytty ja aivan mahtava.

Ihastelu ei lisää keski-ikäisen ulkonäköpaineita – päinvastoin. Keski-ikäinenkin ihminen on fyysinen olento, ja siksi hänen olemukseensa saa kiinnittää myönteistä huomiota.

Keski-ikäistä pitää möyhentää, rutistella, roikottaa ja pyytää kainaloon. Keski-ikäinen tarvitsee hellää riepottelua, vaikka ei osaisi pyytää sitä.

Kun keski-ikäinen onnistuu siinä, mitä ei luullut osaavansa tai mikä ei huvittanut, hän alkaa uskoa, että pystyy ja pärjää ja selviää.

Älä seuraa vierestä, kun keski-ikäinen pilaa mahdollisuuksiaan

Keski-ikäiselle on tyypillistä haaveilla suuria mutta kuvitella samalla, että kaikki järjestyy lopulta itsestään. Keski-ikäiselle voi sanoa, ettei voi vain katsoa sivusta, kun keski-ikäinen pilaa mahdollisuuksiaan.

Sen kuuleminen ei useinkaan ilahduta keski-ikäistä. Sitten pitää vain sietää, että keski-ikäiseltä tulee lunta tupaan.

Lopulta se tyhmäkin homma sitä paitsi tuo hyvää. Kun keski-ikäinen onnistuu siinä, mitä ei luullut osaavansa tai mikä ei huvittanut, hän alkaa uskoa, että pystyy ja pärjää ja selviää. Tämä nostaa aivojen dopamiinitasoja eli tuo mielihyvää.

Keski-ikäisen kanssa pärjää, jos on tavalliset hoksottimet ja empatiakykyä. Jos keski-ikäinen esimerkiksi opettelee uuden viestintävälineen kuten Snapchatin käyttöä, hänelle ei kannata nauraa vaan hänen pyrkimyksistään kannattaa olla kiinnostunut. On hyvä muistaa, että keski-ikäinen on lapsuudessaan ja nuoruudessaan saanut ystäviinsä yhteyden vain lankapuhelimella ja huutamalla. Keski-ikäinen tykkää, kun nuoriso on kiinnostunut hänen Instagram-kuvistaan ja siitä, että hän on saanut uuden seuraajan.

Keski-ikäisen ei tarvitse harrastaa mitään eikä olla aina reipas.

Huonoa käytöstä ei saa hyväksyä jotenkin keski-ikään kuuluvana

Keski-ikäisen keskeneräisyyden ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi sietää. On hämmästyttävää, että fiksut lapset saattavat sietää keski-ikäisiltä mitä vain, koska pistävät sen keski-iän piikkiin.

Lapset, jotka kestävät koulussa ja päiväkodissa 200 hengen ryhmiä, saattavat sietää kotona yhdeltä keski-ikäiseltä käsittämätöntä törkyä ja pompotusta.

Jos keski-ikäinen on aamiaispöydässä kuin perseeseen ammuttu karhu, huonoa käytöstä ei tarvitse eikä saa hyväksyä jotenkin keski-ikään välttämättä kuuluvana. Sen sijaan voisi miettiä vaikka sitä, että iän myötä unen tarve kasvaa, ja nukkuminen vaikuttaa paitsi käytökseen myös keskittymiskykyyn. Että paljonkohan se keski-ikäinen on viime aikoina nukkunut?

Moni keski-ikäinen pitää puhelinta yötä päivää vieressään, koska siinä puhelimessa on myös ajastettuna aamuherätys. On yleistä, että keski-ikäinen tulee samalla roikkuneeksi puhelimella yötä myöten. Silloin keski-ikäiselle voi sanoa, että otan puhelimen yöksi pois ja tässä on lahjaksi herätyskello.

Ratikkakuski, kukkakaupan myyjä tai kuka tahansa voi katsoa keski-ikäistä ystävällisesti tai puhua hänelle ystävällisesti.

Keski-ikäistä pitää suojella ärsyketulvalta

Vauhti on nyt huima, digimaailmassa ja muussa. Meidän täytyy tajuta, että meidän pitää paremmin suojella keski-ikäisiä tältä valtavalta ylikuormalta ja liialta ärsykkeiden tulvalta.

Myös työpaikan melu on joillekin keski-ikäisille stressaavaa. Samoin se, jos lapset riitelevät kotona viikosta toiseen. Keski-ikäisestä tulee ärtyvä ja lyhytjännitteinen.

Keski-ikäisten pitäisi välillä saada olla rauhassa, koska silloin into ja luovuus heräävät.

Meillä korostetaan vähän liikaa keski-ikäisten reippautta ja ulospäinsuuntautuneisuutta. On ihan ok, jos keski-ikäinen on toisenlainen eikä vaikkapa viihdy isoissa ryhmissä. Keski-ikäisen ei tarvitse harrastaa mitään eikä olla aina reipas.

Asiat, jotka saattavat keski-ikäiselle olla valtavan tärkeitä, voivat olla todella pieniä. Usein riittää se, että hänet huomioidaan. Ratikkakuski, kukkakaupan myyjä tai kuka tahansa voi katsoa keski-ikäistä ystävällisesti tai puhua hänelle ystävällisesti.

Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.
Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.

Jotkut pukevat uudet vaatteet päälleen pesemättä, toiset kelpuuttavat ne käyttöön vasta pesukoneen kautta. Mikä olisi oikea tapa?

Uusi vaate on puhdas, eikä sikäli välttämättä pesun tarpeessa. Niin moni ajattelee, ja ottaa vaatteen suoraan kaupasta tuotuna käyttöön.

Toiset sen sijaan haluavat pestä vaatteet ennen ensimmäistä käyttökertaa.

Marttojen neuvonnan johtajan Teija Jerkun mukaan kullekin oikea tapa riippuu siitä, kuinka herkkäihoinen on.

”Herkkäihoisten on hyvä pestä etenkin ihoa koskettavat tummat vaatteet”, Jerkku sanoo.

Mutta miksi juuri tummat? Tummissa vaatteissa saattaa olla useampia värikemikaalikerroksia, joiden vuoksi irtovärin määrä voi olla suurempi kuin vastaavissa vaaleammissa vaatteissa. Uusissa vaatteissa saattaa olla myös viimeistelyaineita, jotka lisäävät niiden tuoksua.

”Herkimmät voivat saada irtoväristä ja tuoksusta oireita, kuten ihon kutinaa ja allergisia reaktioita. Usein herkkäihoiset tietävät tämän itsekin ja huolehtivat vaatteidensa pesemisestä tarkemmin.”

Pesu parantaa pyyhkeen imukykyä

Moni pesee myös uudet pyyhkeet ja lakanat ennen käyttöä. Teija Jerkku pitää sitä hyvänä tapana. Mahdolliset irtokemikaalit lähtevät usein ensimmäisessä pesussa, ja pyyhe myös imee vettä ja kuivaa ihon paremmin, kun se on pesty.

Lakanoista puolestaan voi joskus lähteä hyvinkin voimakas tuoksu, kun ne otetaan uutena paketista.

”Joissakin lakanoissa lukee myös suositus, että ne olisi hyvä pestä ennen käyttöä”, Jerkku kertoo.

Myös vaatteet ja muut tekstiilit, jotka tulevat vauvan ihoa vasten tulevat ja menevät helposti suuhun, on syytä pestä ennen käyttöönottoa.

Noudata vaatteen hoito-ohjeita. Niin saat sen säilymään kauan kunnossa ja uuden tuntuisena.
Noudata vaatteen hoito-ohjeita. Niin saat sen säilymään kauan kunnossa ja uuden tuntuisena.

Harmittaahan se, jos vasta ostettu vaate alkaa jo muutaman pesun ja käyttökerran jälkeen näyttää ikivanhalta. Opettele vaatteiden hoitoon helpot perussäännöt!

Tekstiilien säilyttäminen hyväkuntoisena ei niinkään vaadi työtä tai vaatteen käsittelyä jollain erityisellä tavalla. Vaatteen kestoa voi pidentää oikeastaan ihmeen helposti: kiinnittämällä huomiota siihen, miten vaatetta käsittelee ja tekemällä viisaita valintoja.

Huolenpito on myös ekologinen teko, sillä sen avulla vaate kestää kauemmin, eikä uutta tarvitse ostaa niin usein.

Vältä pesua – tuuletus voi riittää.

Marttojen neuvonnan johtaja Teija Jerkku pitää tärkeimpänä ohjeena sitä, ettei vaatetta saisi pestä turhaan.

”Peseminen kuluttaa aina vaatetta. Vaate kannattaa pestä vasta, kun se on likainen. Turha peseminen kuormittaa myös ympäristöä”, Jerkku muistuttaa.

Usein vaatteen raikastamiseen voi riittää sen tuulettaminen.

Pese niin kuin pyydetään

Vaikka pesemistä kannattaa lykätä, sitä ei silti saa päästää liian likaiseksi. Muuten se ei välttämättä enää puhdistu kunnolla.

Pyykkikoneen äärellä kannattaa käyttää hetki harkintaa: tekstiileistä löytyvät pikku lappuset kertovat tärkeitä terveisiä valmistajilta. Noudata vaatteen hoito-ohjeita ja pese se oikeassa lämpötilassa. Muista myös, että kaikille vaatteille ei sovi huuhteluaine. Värivirheiltä vältyt, kun lajittelet pyykit värin mukaan.

Tukeva henkari pitää huolen siitä, ettei vaate veny.

Pesun jälkeen vaate on tärkeää oikoa omiin mittoihinsa ja ripustaa kuivumaan. Tukevat henkarit pitävät huolen siitä, ettei vaate veny tai muuta muotoaan kuivauksen aikana.

Jotkut vaatteet, kuten villapaidat, kuuluu kuivata vaakatasossa eli esimerkiksi pyykkitelineen päällä.

Henkarikuivatus vähentää myös silittämisen tarvetta. Esimerkiksi paitapuserot siliävät paremmin, kun ne oikoo kuivumaan henkarille. Liian kuuma silitysrauta voi myös vahingoittaa vaatetta.

Silittämistä helpottamaan on olemassa silitysvettä. Teija Jerkun mielestä vaatehuollossa kuitenkin pärjää hyvin ilman sitä, etenkin, jos tahtoo vähentää turhien kemikaalien käyttöä.

Satsaa laatuun ja säilytykseen

Kestävyyteen voi myös vaikuttaa satsaamalla hyvälaatuisiin vaatteisiin. Kaupassa on hyvä tutkia, millaisia vaatteen saumat ovat, miltä materiaali tuntuu ja onko napit kiinnitetty huolella. Jos vaate on laadukas, se kestää pesua heikompikuntoisia paremmin.

Tekstiilisi huomaavat myös sen, miten niitä säilytät. Vaatteita ei kannata mytätä kaappiin sekaisin, vaan antaa niille arvoisensa kohtelu ja laittaa siisteihin pinoihin.

”Hyvin säilytettyinä ne pysyvät parempikuntoisina, löytyvät helpommin ja menevät pienempään tilaan”, Jerkku vinkkaa.