Jari Sinkkonen tunnetaan tervejärkisistä lasten- ja teinienkasvatusohjeista, mutta samat teesit pätevät myös keski-ikäisiin!
Jari Sinkkonen tunnetaan tervejärkisistä lasten- ja teinienkasvatusohjeista, mutta samat teesit pätevät myös keski-ikäisiin!

Päätimme soveltaa rakastetun kasvatusgurun, lastenpsykiatri Jari Sinkkosen keskeisiä teesejä keski-ikäisiin – ja kas, nehän toimivat täydellisesti!

Moniin on iskostunut ajatus, että keski-ikä on vaikeaa, ja niin se usein onkin. Se ei tarkoita, että keski-ikäistä pitäisi yrittää ymmärtää ja kompata kaikessa – sellainen on säälittävää.

Keski-ikäiseltä täytyy vaatia myös epämiellyttäviä asioita.

Vaikka kotityöt eivät motivoisi keski-ikäistä, hänelle on tehtävä selväksi, että koti ei ole lepokoti. Kun lapset ovat muuttaneet pois, keski-ikäisen on opittava viemään roskapussi jälleen itse. Kotityöt on hoidettava, sillä elämä ei ole aina kivaa ja helppoa.

Lapset kuvittelevat, että keski-ikäinen on aikuinen. Usein ei ole. Keski-ikäinen on hämmentynyt ihminen, joka tuntee itsensä epävarmaksi muuttuvassa kehossa. Se vaikuttaa käytökseen ja saattaa aiheuttaa selittämättömiä kiukku- ja itkukohtauksia.

Keski-ikäinenkin ihminen on fyysinen olento, ja siksi hänen olemukseensa saa kiinnittää myönteistä huomiota.

Keski-ikäistä saa ja pitää ihastella

Keski-ikäisen ulkoista olemusta saa ja pitää ihastella. Jos puoliso tai lapsi sanoo keski-ikäiselleen, että ”voi kulta oletpa ihana, onpa sulla nätit silmät tai näytätpä tyylikkäältä tuossa paidassa”, keski-ikäinen tulkitsee sen näin: Olen noiden mielestä ihan jumalattoman söpö ja rakastettava ja hyväksytty ja aivan mahtava.

Ihastelu ei lisää keski-ikäisen ulkonäköpaineita – päinvastoin. Keski-ikäinenkin ihminen on fyysinen olento, ja siksi hänen olemukseensa saa kiinnittää myönteistä huomiota.

Keski-ikäistä pitää möyhentää, rutistella, roikottaa ja pyytää kainaloon. Keski-ikäinen tarvitsee hellää riepottelua, vaikka ei osaisi pyytää sitä.

Kun keski-ikäinen onnistuu siinä, mitä ei luullut osaavansa tai mikä ei huvittanut, hän alkaa uskoa, että pystyy ja pärjää ja selviää.

Älä seuraa vierestä, kun keski-ikäinen pilaa mahdollisuuksiaan

Keski-ikäiselle on tyypillistä haaveilla suuria mutta kuvitella samalla, että kaikki järjestyy lopulta itsestään. Keski-ikäiselle voi sanoa, ettei voi vain katsoa sivusta, kun keski-ikäinen pilaa mahdollisuuksiaan.

Sen kuuleminen ei useinkaan ilahduta keski-ikäistä. Sitten pitää vain sietää, että keski-ikäiseltä tulee lunta tupaan.

Lopulta se tyhmäkin homma sitä paitsi tuo hyvää. Kun keski-ikäinen onnistuu siinä, mitä ei luullut osaavansa tai mikä ei huvittanut, hän alkaa uskoa, että pystyy ja pärjää ja selviää. Tämä nostaa aivojen dopamiinitasoja eli tuo mielihyvää.

Keski-ikäisen kanssa pärjää, jos on tavalliset hoksottimet ja empatiakykyä. Jos keski-ikäinen esimerkiksi opettelee uuden viestintävälineen kuten Snapchatin käyttöä, hänelle ei kannata nauraa vaan hänen pyrkimyksistään kannattaa olla kiinnostunut. On hyvä muistaa, että keski-ikäinen on lapsuudessaan ja nuoruudessaan saanut ystäviinsä yhteyden vain lankapuhelimella ja huutamalla. Keski-ikäinen tykkää, kun nuoriso on kiinnostunut hänen Instagram-kuvistaan ja siitä, että hän on saanut uuden seuraajan.

Keski-ikäisen ei tarvitse harrastaa mitään eikä olla aina reipas.

Huonoa käytöstä ei saa hyväksyä jotenkin keski-ikään kuuluvana

Keski-ikäisen keskeneräisyyden ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että kaikkea pitäisi sietää. On hämmästyttävää, että fiksut lapset saattavat sietää keski-ikäisiltä mitä vain, koska pistävät sen keski-iän piikkiin.

Lapset, jotka kestävät koulussa ja päiväkodissa 200 hengen ryhmiä, saattavat sietää kotona yhdeltä keski-ikäiseltä käsittämätöntä törkyä ja pompotusta.

Jos keski-ikäinen on aamiaispöydässä kuin perseeseen ammuttu karhu, huonoa käytöstä ei tarvitse eikä saa hyväksyä jotenkin keski-ikään välttämättä kuuluvana. Sen sijaan voisi miettiä vaikka sitä, että iän myötä unen tarve kasvaa, ja nukkuminen vaikuttaa paitsi käytökseen myös keskittymiskykyyn. Että paljonkohan se keski-ikäinen on viime aikoina nukkunut?

Moni keski-ikäinen pitää puhelinta yötä päivää vieressään, koska siinä puhelimessa on myös ajastettuna aamuherätys. On yleistä, että keski-ikäinen tulee samalla roikkuneeksi puhelimella yötä myöten. Silloin keski-ikäiselle voi sanoa, että otan puhelimen yöksi pois ja tässä on lahjaksi herätyskello.

Ratikkakuski, kukkakaupan myyjä tai kuka tahansa voi katsoa keski-ikäistä ystävällisesti tai puhua hänelle ystävällisesti.

Keski-ikäistä pitää suojella ärsyketulvalta

Vauhti on nyt huima, digimaailmassa ja muussa. Meidän täytyy tajuta, että meidän pitää paremmin suojella keski-ikäisiä tältä valtavalta ylikuormalta ja liialta ärsykkeiden tulvalta.

Myös työpaikan melu on joillekin keski-ikäisille stressaavaa. Samoin se, jos lapset riitelevät kotona viikosta toiseen. Keski-ikäisestä tulee ärtyvä ja lyhytjännitteinen.

Keski-ikäisten pitäisi välillä saada olla rauhassa, koska silloin into ja luovuus heräävät.

Meillä korostetaan vähän liikaa keski-ikäisten reippautta ja ulospäinsuuntautuneisuutta. On ihan ok, jos keski-ikäinen on toisenlainen eikä vaikkapa viihdy isoissa ryhmissä. Keski-ikäisen ei tarvitse harrastaa mitään eikä olla aina reipas.

Asiat, jotka saattavat keski-ikäiselle olla valtavan tärkeitä, voivat olla todella pieniä. Usein riittää se, että hänet huomioidaan. Ratikkakuski, kukkakaupan myyjä tai kuka tahansa voi katsoa keski-ikäistä ystävällisesti tai puhua hänelle ystävällisesti.

Kirjojen kertomukset vievät toisiin maailmoihin ja voivat kehittää lapsen kykyä myötäelämiseen.
Kirjojen kertomukset vievät toisiin maailmoihin ja voivat kehittää lapsen kykyä myötäelämiseen.

Lukeminen lisää tutkitusti kykyä toisten ihmisten myötäelämiseen. Millaisia kirjoja lapsille kannattaisi tuoda tai lukea, jos haluaisi heistä empaattisia ihmisiä? Kysyimme vinkit lukemisen ammattilaisilta.

Empaattinen lapsi ymmärtää, miltä toisesta tuntuu ja miten toisen tunteet voi ottaa paremmin huomioon. Kykyä ymmärtää toisten tunteita tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa.

Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuutta ahmivat aikuiset samaistuvat muita paremmin toisten kokemuksiin. Lukemalla myös lapsi tutustuu uusiin maailmoihin ja oppii eläytymään siihen, miltä muista tuntuu.

Erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta Helsingin Kallion kirjastosta sanoo, ettei kirjojen tarvitse tuoda tunnetaitoja alleviivatusti esille ollakseen kehittäviä.

”Uskon, että kun tarina on hyvä ja hahmot samastuttavia, lapsesta tulee myötätuntoisempi ja ymmärtäväisempi ihan huomaamatta.”

Lapsille kannattaa Tulivirran mukaan lukea monipuolisesti erilaisia kirjoja. Hän kertoo, että viime vuosina on tehty lukuisia upeita lastenkirjoja, joiden avulla voidaan käsitellä vaikeita asioita. Hän itse suosittelee lapsille luettavaksi esimerkiksi Katri Kirkkopellon kuvakirjaa Piki.

”Piki on loistavasti kirjoitettu tarina. Itkin sen luettuani noin viikon.”

”Se on hurmaavasti kuvitettu ja loistavasti kirjoitettu tarina kiusaamisesta, erilaisuudesta, rohkeudesta ja ystävyydestä. Itkin sen luettuani noin viikon. Aivan ihana teos! Myös Kirkkopellon muut teokset, kuten Molli, kannattaa lukea, oli sitten lapsi tai aikuinen.”

Katso alta Helsingin Kallion kirjaston virkailijoiden suositukset kirjoista, joita lukemalla lapsestasi kehittyy taitava myötäeläjä.

Myötätuntoa herättäviä kuvakirjoja pikkulapsille

Benji Davies: Toivo ja valas

Toivo löytää rannalta valaan ja päättää kuljettaa sen kotiin kylpyammeeseen. Vaikka hänen on hyvin vaikea erota valaasta, lopulta hän palauttaa sen takaisin mereen.

Tove Jansson: Kuka lohduttaisi Nyytiä

Arka ja yksinäinen Nyyti löytää pullopostin ja lähtee pelastamaan mörön vankina olevaa yksinäistä ja pelokasta Tuittua.

John Kelly: Pääsenkö minäkin mukaan

Ankka yrittää päästä muiden eläinten kerhoihin mukaan, mutta häntä ei kelpuuteta. Se päättää perustaa oman kerhon, jonne kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Kirjassa korostuvat erilaisuuden hyväksyminen ja ystävyyden tärkeys.

Jutta Langreuter: Kaverit kaikesta huolimatta

Oravalapset ovat riidoissa keskenään. Kun ukkonen lähestyy, oravaveli lähtee etsimään siskojaan. Se tietää näiden pelkäävän ukkosta. Koska oravaveli pelkää itsekin ukkosta, se tietää, miltä pelko tuntuu.

Beth Sycamore: Doria etsimässä – Halitaan!

Dori-kalan on helppo samaistua vanhemmistaan eksyneen pikku saukon hätään. Kirjassa harjoitellaan myötätunnon osoittamista ja ystävien kannustamista.

Kouluikäisille sopivia lastenromaaneja

Ben Kalland: Villihaukka

13-vuotias Max löytää purjehdusretkellään loukkaantuneen haukan. Hän pelastaa sen ja aikoo kouluttaa siitä taas taitavan metsästäjän. Se ei kuitenkaan ole helppoa, mutta onneksi apuna ovat hyvä ystävä Sara ja hänen isoisänsä neuvot. Viranomaiset ja seitsemännen luokan kiusaajat heittävät kuitenkin kapuloita rattaaseen. Max oppii ymmärtämään haukkaansa sekä vanhempiaan, rauhallista isäänsä ja arkkitehtiäitiään.

Michael Morpurgo: Sotahevonen 

Albertin hevonen myydään ratsuväkeen ja lähetetään Ranskaan rintamalle, mutta Albert ei voi unohtaa rakasta ystäväänsä. Niinpä hän värväytyy ala-ikäisenä armeijaan etsimään ja hakemaan hevosensa takaisin kotiin. Kirja sijoittuu ensimmäisen maailmansodan kynnykselle. Tarina on kerrottu hevosen silmin.

E. B. White: Lotta ystäväni 

Marjan isä on menossa lopettamaan sikalan heiveröisintä pikkupossua. Marja puolustaa porsaan oikeuksia ja saa sen kasvatettavakseen. Marja tutustuu Vilpuri-possun lisäksi myös muihin navetan eläimiin. Hämähäkki Lotta auttaa Marjaa pelastamaan Vilpurin, joka meinaa joutua joulupöytään.

Torey Hayden: Pöllöpoika

Orvon Davidin ainoa kontakti koulussa on lapsinero Mab, jota kiusataan älykkyyden takia. David varastaa pöllöemolta munan ja ryhtyy Mabin kanssa hautomaan sitä. Mabin isän kehotuksista huolimatta David ei suostu luopumaan pöllönpoikasesta vaan sieppaa linnun ja vie sen kasvatuskotiinsa. Pöllö menehtyy ja Davidin maailma romahtaa. Pojan pelastus on uuden kasvatusperheen ymmärtäväinen isoäiti sekä Mabin kanssa syventyvä ystävyys.

R. J. Palacio: Ihme 

Augustin kasvot ovat epämuodostuneet, ja hän on tähän mennessä käynyt vain kotikoulua. Nyt hän on aloittamassa viidennen luokan oikeassa koulussa, mikä samaan aikaan pelottaa ja kiehtoo häntä. Tulevatko uudet koulukaverit uskomaan, että Auggie on ihan tavallinen nuori epätavallisten kasvojen takana? Tarina etenee monien eri kertojien äänillä ja paljastaa useita haavoittuneita henkilöitä.

Tunteiden hallitsemista ja itsetuntoa opettavia tietokirjoja

Anne-Mari Jääskinen: Mitä sä rageet?

Kirja on tarkoitettu nuorille ja varhaisnuorille. Siinä kerrotaan, mitä tunteiden kanssa voi tehdä ja mitä ne tarkoittavat. Teos toimii avaimena tunteiden maailmaan ja opettaa, kuinka tärkeää on oppia ymmärtämään niin omia kuin toisten tunteita.

Kreetta Onkeli: Selityspakki

Kirja tarjoaa vastauksia pieniin ja suuriin kysymyksiin. Se haastaa miettimään, miten itse suhtautuu erilaisiin asioihin ja ilmiöihin aina spurguista minikoviksiin ja riitelystä pitkästymiseen.

Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.
Otatko uudet syysvaatteet suoraan käyttöön? Ihosi saattaa päättää puolestasi.

Jotkut pukevat uudet vaatteet päälleen pesemättä, toiset kelpuuttavat ne käyttöön vasta pesukoneen kautta. Mikä olisi oikea tapa?

Uusi vaate on puhdas, eikä sikäli välttämättä pesun tarpeessa. Niin moni ajattelee, ja ottaa vaatteen suoraan kaupasta tuotuna käyttöön.

Toiset sen sijaan haluavat pestä vaatteet ennen ensimmäistä käyttökertaa.

Marttojen neuvonnan johtajan Teija Jerkun mukaan kullekin oikea tapa riippuu siitä, kuinka herkkäihoinen on.

”Herkkäihoisten on hyvä pestä etenkin ihoa koskettavat tummat vaatteet”, Jerkku sanoo.

Mutta miksi juuri tummat? Tummissa vaatteissa saattaa olla useampia värikemikaalikerroksia, joiden vuoksi irtovärin määrä voi olla suurempi kuin vastaavissa vaaleammissa vaatteissa. Uusissa vaatteissa saattaa olla myös viimeistelyaineita, jotka lisäävät niiden tuoksua.

”Herkimmät voivat saada irtoväristä ja tuoksusta oireita, kuten ihon kutinaa ja allergisia reaktioita. Usein herkkäihoiset tietävät tämän itsekin ja huolehtivat vaatteidensa pesemisestä tarkemmin.”

Pesu parantaa pyyhkeen imukykyä

Moni pesee myös uudet pyyhkeet ja lakanat ennen käyttöä. Teija Jerkku pitää sitä hyvänä tapana. Mahdolliset irtokemikaalit lähtevät usein ensimmäisessä pesussa, ja pyyhe myös imee vettä ja kuivaa ihon paremmin, kun se on pesty.

Lakanoista puolestaan voi joskus lähteä hyvinkin voimakas tuoksu, kun ne otetaan uutena paketista.

”Joissakin lakanoissa lukee myös suositus, että ne olisi hyvä pestä ennen käyttöä”, Jerkku kertoo.

Myös vaatteet ja muut tekstiilit, jotka tulevat vauvan ihoa vasten tulevat ja menevät helposti suuhun, on syytä pestä ennen käyttöönottoa.