
Toimintaterapeutti Heli Leppäkankaan parhailla työkavereilla on kaviot ja luppakorvat.
Toimintaterapeutti Heli Leppäkangas:
"Näen työssäni joka päivä, miten hyvää eläinten kanssa toimiminen ihmiselle tekee. Jännitys ja estot kaikkoavat kuin luonnostaan.
Annan eläinavusteista toimintaterapiaa työkavereinani Veeru-hevonen, lampaat Väinö ja Lyyli sekä ranskanluppakorvakanit Aatu ja Eeva. Asiakkaani ovat enimmäkseen lastenpsykiatrian ja lastensuojelun asiakkaita.
Pakkoneurootikon oireet voivat lieventyä eläinten läheisyydessä.
Olen opiskellut vihreää hoivaa, green carea, Lapin yliopistossa. Ajatuksena on kuntouttaa ihmisiä luonnon ja eläinten avulla.
Aistimaailma tallilla on erilainen kuin arjessa. Talliympäristö äänineen ja hajuineen siedättää aistiyliherkkää, pakkoneurootikon oireet voivat lieventyä eläinten läheisyydessä.
Motoriikkaa voi harjoitella vaikka kaivelemalla hevoselle porkkananpaloja hankalasti avautuvasta purkista. Treeni on paljon rennompaa kuin samojen asioiden harjoittelu steriilissä vastaanottotilassa.
Eläinten kanssa puuhaamisen myönteisiä fyysisiä vaikutuksia on tutkittu paljon. Verenpaine laskee, stressihormoni vähenee elimistöstä, motivaatiotaso nousee.
Eläinten kanssa puuhaamisen myönteisiä fyysisiä vaikutuksia on tutkittu paljon. Verenpaine laskee, stressihormoni vähenee elimistöstä, motivaatiotaso nousee.
Ystävällisyys ja rauhallisuus auttavat eläimen kanssa toimimisessa. Siksikin eläimen läheisyys rauhoittaa ihmistä. Olen nähnyt, miten ylivilkas lapsi rentoutuu, kun pääsee rapsuttamaan lammasta tai pitämään pupua sylissä. Eläimeltä saa aina välittömän palautteen.
Tässä työssä täytyy ymmärtää sekä ihmisiä että eläimiä. Kaikki eläimet eivät sovellu terapiakäyttöön, sillä terapiaeläin ei saa koskaan olla esimerkiksi pelokas. Terapiahevoseni Veeru ei noteeraa ollenkaan vaikkapa ratsastajansa äkillisiä kiljaisuja tai pakkoliikkeitä.
Turvallisuus puolin ja toisin on tärkeää. Liian levotonta asiakasta en päästä eläinteni lähelle, vaikka harvoin sellaista tilannetta onkaan.
Lemmikkiterapiaa on tutkittu ja tehty maailmalla 1960-luvulta asti, mutta Suomeen se on rantautunut kunnolla vasta 2000-luvulla.
Yhteistä eläinten käyttämiselle ihmisten apuna on oivallus siitä, miten hyvää eläin meille tekee.
Nykyään elämiä käytetään ihmisen apuna monin tavoin. Esimerkiksi kirjastojen lukukoirat auttavat lapsia, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Koira kuuntelee, houkuttelee harjoittelemaan eikä arvostele virheistä.
Ratsastusterapeutit ovat oma ammattikuntansa, joka kuntouttaa esimerkiksi vaikeasti liikuntavammaisia tai ihmisiä, joilla on vaikeuksia tunteiden kanssa. Terapeuteilla on koulutus tehtäväänsä. Toiminta on lääkinnällistä, asiakaslähtöistä ja tavoitteellista.
Yhteistä eläinten käyttämiselle ihmisten apuna on oivallus siitä, miten hyvää eläin meille tekee."
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 06/2017.
20.–27.11.2017 vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa.