Terveyshuolia on toisinaan melkein kaikilla, mutta turhille epäilyille ei kannata antaa valtaa.

Näyttääkö tämä luomi hieman tummemmalta kuin ennen? Ettei vain olisi melanooma. Entä jos ihottuma ei olekaan harmiton juttu? Voihan kyseessä olla myös borrelioosi. Voiko päänsärky kertoa jostakin vakavasta? Googlaanpa äkkiä aivokasvaimen.

Kuulostaako tutulta? Terveyteen liittyviä pelkoja on lähes jokaisella. Joskus ne vain häilähtävät mielessä, mutta toisinaan pelot saattavat vaivata pitkäänkin ja haitata jopa arkea.

"Esimerkiksi stressi voi aiheuttaa psykosomaattista oireilua. Siitä on kyse silloin, kun ruumiillisille oireille ei lääketieteellisissä tutkimuksissa löydy riittävää selitystä", sanoo psykiatrian professori Tiina Paunio Helsingin yliopistolta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Varsinainen luulosairaus, hypokondria, on paljon harvinaisempaa. Siinä ihminen pelkää jatkuvasti sairautta, vaikka selkeitä oireita tai löydöksiä ei ole ja lääkärikin on sulkenut sairauden mahdollisuuden pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ihmisiä huolestuttavat usein epämääräiset oireet.

Tieto lisää tuskaa

Tiina Paunio on huomannut, että ihmisiä huolestuttavat usein epämääräiset oireet: vatsan ja suoliston toiminnan häiriöt, epämääräiset kivut ja ihomuutokset, yskä ilman selvää syytä. Lääkärinkin voi joskus olla vaikea päätellä, onko kyse turhasta huolesta vai todellisesta fyysisestä ongelmasta.

On tavallista, että terveyteen liittyvä psyykkinen oireilu lyö päälle silloin, kun tietystä sairaudesta kuulee tavallista enemmän. Jos esimeriksi joku läheinen sairastuu, ihmiset hänen ympärillään saattavat huomata samoja oireita itsessään.

"Opiskeluaikoina luimme jatkuvasti erilaisista sairauksista. Harva se viikko joku opiskelutovereista pelkäsi sairastuneensa vastikään opinnoissa käsiteltyyn sairauteen", Tiina Paunio kertoo.

Netti tarjoaa loputtomat mahdollisuudet ammentaa terveystietoa. Joskus se voi rauhoittaa mieltä, usein taas syventää huolta. Meillä kun on taipumus kiinnittää eniten huomiota tietoon, joka vahvistaa omia ennakkokäsityksiämme.

"Jatkuva huolestumisen tunne kertoo jostakin."

Miksi jotkut ihmiset pohtivat terveyttään jatkuvasti, toiset taas viis veisaavat asiasta?

"On ihmisiä, jotka näkevät jatkuvasti uhkakuvia ja huolestuvat herkästi. Sitten on heitä, jotka mennä rynnistävät vailla huolta huomisesta. Uskon, että ihmislajin säilymisen näkökulmasta molempia suhtautumistapoja on tarvittu."

Tuttu lääkäri, paras lääkäri

Jos huomaa itsessään taipumusta terveyshuoliin, Tiina Paunio kehottaa kääntymään tutun ja turvallisen omalääkärin puoleen. Tämä osaa yhdistellä tietoa ja oppii tuntemaan potilaansa. Silloin lääkärin on ehkä myös helpompi erottaa todellinen pulma kuvitellusta. Kokemus potilaasta auttaa lääkäriä tilanteen arvioinnissa.

"Jatkuva huolestumisen tunne kertoo jostakin. Onko ihmisen elämässä ehkä muita suruja, ongelmia tai huolia? Esimerkiksi yksinäisyys voi ajaa potilaan lääkäriin yhä uudelleen. Inhimillisen kontaktin puute voi näyttäytyä erilaisina oireina", Paunio miettii.

Liiallista huoli ja itsetarkkailu alkaa hänen mukaansa olla silloin, kun se alkaa haitata muuta elämää. Tällöin psykologi saattaa olla yleislääkäriä osuvampi auttaja.

Hyvää omahoitoa on Paunion mukaan suunnata ajatukset sairauksia valoisampiin aiheisiin.

"Parasta lääkettä turhiin huoliin ovat harrastukset, perhe-elämä, työ ja ylipäätään kaikki mielekäs tekeminen."

"Juuri tämän takia esimerkiksi pitkiä sairauslomia ei nykyisessä terveydenhuollossa suosita. Pitkään kotona istuminen ja oireiden märehtiminen voi saada ihmisen tuntemaan olonsa vain entistä sairaammaksi. Ihmisen täytyy myös hyväksyä se, ettei kaikkea voi hallita."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 1/2017.

5 vastalääkettä

1 Mieti syitä

Onko joku läheisesi hiljattain sairastunut vakavasti? Se saattaa heijastua mieleesi.

2 Unohda internet

Älä googlaa lisätietoja oireista ja jumitu keskustelupalstalle. Ne vain pahentavat oloa.

3 Älä pingota

Säännölliset lääkärintarkastukset ja terveet elämäntavat ovat fiksuja tapoja huolehtia terveydestään. Neuroottinen itsetarkkailu ei sitä ole.

4 Aloita liikunta

Liikunta saattaa tepsiä niin ahdistukseen kuin fyysisiin oireisiinkin. Jos liikunta auttaa, kyse tuskin on mistään vakavasta.

5 Hyväksy epävarmuus

Kaikkeen ei elämässä voi varautua. Kun tämän hyväksyy, olo helpottuu ja energiaa vapautuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla