Ravintokeskustelussa vedetään helposti mutkia suoraksi, sanoo ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. ”On vaikea päästä kärryille siitä, mikä yhden komponentin vaikutus kokonaisuudessa on.”
Ravintokeskustelussa vedetään helposti mutkia suoraksi, sanoo ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. ”On vaikea päästä kärryille siitä, mikä yhden komponentin vaikutus kokonaisuudessa on.”

Syömiseen liittyy paljon väitteitä ja uskomuksia: mustikat parantavat muistia, ja kiivi auttaa nukahtamaan. Ravitsemusterapeutti kertoo, onko väitteissä mitään perää.

Banaani. Pähkinä. Kiivi. Kirsikka. Kaikki nämä auttavat saamaan unta, jos tutkimuksia on uskominen. Mutta onko? Voiko yksittäin ruoka tehdä ihmeitä?

Ruuan terveysvaikutuksia tutkitaan säännöllisesti. Helsingin Sanomat kirjoitti vuosi sitten, että mustikat voivat parantaa muistia ja oppimista, ja The Guardian kertoi maaliskuussa tutkimuksesta, jonka mukaan kiivin sisältämä serotoniini auttaa nukahtamaan.

Taipein yliopiston kiivitutkimuksen tuloksia ei voi pitää kovin luotettavina: tutkimusta tuki maailman suurin kiivin markkinoija, ja siinä oli hyvin vähän osallistujia.

Kysyimme ravitsemusterapeutilta, voiko yksittäisillä ruuilla olla merkittäviä terveysvaikutuksia. Kannattaako kiivi lisätä osaksi iltapalaa ja mustikoita tankata päivittäin?

Johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta Terveystalosta muistuttaa, että yksittäisen ruuan terveysvaikutuksia on vaikea arvioida.

”Yksittäisen ruuan tai ravintoaineen korostamisella on harvoin pidempiaikaista hyötyä, jos ruokavalio ei ole muuten kunnossa”, Rinta sanoo.

Kunnossa olevalla ruokavaliolla Rinta viittaa siihen, että syö suhteellisen säännöllisesti, laadukkaasti ja saa ruuasta energiaa tarvetta vastaavan määrän. Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole: terveelliseen syömiseen liittyy edelleen paljon harhaluuloja ja uskomuksia.

”Terveysvaikutukset eivät välttämättä johdu yhdestä aineesta vaan kokonaisuudesta.”

”Fanitetaan yhtä ainetta eikä huomata, että terveysvaikutukset eivät välttämättä johdu yhdestä aineesta vaan kokonaisuudesta”, Rinta sanoo.

EFSA:n eli Euroopan elintarviketurvallisuusviraston asiantuntijat ohjeistavat tutkimusnäyttöön perustuen, millaisia terveysväittämiä ruuasta voidaan esittää. Kiivi ei ole EFSA:n ylläpitämässä terveysväittämärekisterissä.

Jos kiivistä tulee unelias olo, syy ei välttämättä ole kiivin ainesosissa vaan vaikka siinä, mitä kiivi ruokavaliosta syrjäyttää. Syökö sen ansiosta vähemmän makeaa? Onko iltapala jäänyt aiemmin kokonaan välistä?

Unettomuus ei siis todennäköisesti ratkea sillä, että alkaa vain syödä kiiviä iltaisin, vaikka se sinänsä hyvä iltapala onkin.

”Se voi toimia, jos ei ole aiemmin syönyt mitään tai on syönyt hyvin epäterveellisesti.”

Kaura voi tepsiä

Joidenkin yksittäisten ruokien terveysvaikutuksista on jo selkeää tutkimusnäyttöä, Rinta sanoo. EFSA:n ylläpitämällä listalla hyväksyttyjä terveysväittämiä on 256 kappaletta. Esimerkiksi kauran sisältämä beetaglukaani voi laskea veren kolesteroliarvoa, kuitu edistää suoliston hyvinvointia ja oliiviöljyn polyfenolit tehdä hyvää veren rasva-aineenvaihdunnalle.

”Jos syö säännöllisesti, riittävästi ja laadukkaasti, harva ruoka tuo enää mitään ekstraa terveyteen.”

Silti jonkin yksittäisen ruoka-aineen tankkaukseen on harvoin tarvetta.

”Jos syö säännöllisesti ja riittävästi ja tekee laadukkaita valintoja, harva ruoka tuo enää mitään ekstraa terveyteen”, Rinta sanoo.

”Todennäköisesti ihminen voi silloin jo tosi hyvin. Toki kofeiini lisää pirteyttä ja kauratuotteet voivat olla hyvä lisä ruokavalioon, jos kolesterolit ovat koholla.”

Huonosti syövän ruokavaliota kiivi, mustikka tai täysjyvävilja voi parantaa, mutta kaikkea yksi aine ei ratkaise.

”Kofeiinilla on piristävä vaikutus, vaikka ruokavalio olisi huono. Mutta jos ruokavalioon lisää vain kofeiinin, vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Se on vähän kuin ottaisi särkylääkkeen päänsärkyyn, vaikka oikeasti pitäisi laittaa hartiat kuntoon, että veri alkaisi kiertää.”