Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen uskoo, että monella aikuisella on kummallinen suhde ruokaan. ”Koetaan esimerkiksi syyllisyyttä herkuttelusta.”
Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen uskoo, että monella aikuisella on kummallinen suhde ruokaan. ”Koetaan esimerkiksi syyllisyyttä herkuttelusta.”

Jos suhde ruokaan ei ole kunnossa, paastokokeiluista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, sanoo asiantuntija.

Muutama vuosi sitten kohistiin 5:2-dieetistä eli osaviikkopaastosta, jonka idea oli paastota kaksi päivää viikosta ja syödä muina viitenä päivänä aivan niin kuin huvittaa. Menetelmän kehuttiin paitsi keventävän oloa myös laskevan verenpainetta ja jopa pidentävän ikää. Muotivillitys meni menojaan, mutta moni uskoo yhä, että paastoaminen on terveydelle hyväksi.

Onko paastoamisesta oikeasti mitään hyötyä?

”Pätkäpaasto sopii hyvin harvalle. Yleensä tulee ylilyöntejä”, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Leena Putkonen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Hän muistuttaa, että paastoamista on monenlaista: on uskonnollinen paasto, pätkäpaasto, totaalinen nestepaasto. On hyvin eri asia keventää ja syödä kasvis- ja kalapainotteisesti kuin ryhtyä kurinalaiselle nestepaastolle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Nestepaaston terveysvaikutuksia on tutkittu huonosti.”

Putkonen uskoo, että paasto on monelle ennemmin henkinen koettelemus kuin terveysteko.

”Terve ihminen on vapaa tekemään, mitä haluaa, mutta en näe paastoamisesta erityistä hyötyä”, Putkonen sanoo.

”Nestepaaston terveysvaikutuksia on tutkittu huonosti. Moni sanoo kokeneensa nestepaaston jälkeen olonsa energiseksi, mutta se johtuu siitä, että ihminen menee ketoosiin, joka on elimistön varajärjestelmä nälänhätätilanteita varten. Tulee buustia, että jaksaa etsiä itselleen ruokaa.”

Vajaus päivällä saa syömään illalla

Putkosen mukaan varmin valinta on syödä säännöllisesti ja terveellisesti. Erityisen tärkeää säännöllinen syöminen on herkkävatsaisille.

”En ole löytänyt tieteellistä selitystä sille, mutta moni herkkävatsainen kokee tyhjän mahan kipua. On aika tyypillistä, että voi saada kivuliaitakin kramppeja, jos ei syö säännöllisesti”, Putkonen sanoo.

Hänen mukaansa epäsäännöllisestä syömisestä voi olla haittaa heillekin, jotka eivät kärsi vatsavaivoista. Jos ei syö päivän mittaan tarpeeksi, ahmii helposti liikaa illalla.

”Päivällä saattaa jäädä hirveä energiavaje ja ilta menee syödessä. Se voi johtaa ylisyömiseen”, Putkonen sanoo.

”Pitkissä ateriaväleissä on myös se ongelma, ettei tule välttämättä syötyä tarpeeksi monipuolisesti niillä harvoilla kerroilla, kun syö. Saako silloin puoli kiloa kasviksia ja 30 grammaa kuitua päivässä? Tai onko kiva syödä kerralla suuria määriä?”

”Lähes kaikki aikuiset tarvitsevat välipalaa, että jaksavat.”

Putkosen mukaan monella on vääristynyt suhde syömiseen. Lounaalle ei ole aikaa tai ajatellaan, että päivällä on hyvä syödä vain salaattia.

Se ei pidä paikkaansa.

”Lähes kaikki aikuiset tarvitsevat välipalaa, että jaksavat.”

Säännöllinen ruokailurytmi pitää yllä vireystilaa ja ehkäisee ylensyöntiä. Sopiva ateriaväli on Putkosen mukaan 3–5 tuntia.

”Kolmessa tunnissa elimistön putsausjärjestelmä on siistinyt suoliston edellisen aterian jäljiltä. Vatsa alkaa murahdella ja kurahdella ja keskittymiskyky voi herpaantua.”

Kannatko syyllisyyttä syömisestä?

Jos oma ruokasuhde ei ole kunnossa, kaikenlaiset kokeilut ovat riskialttiimpia, Putkonen muistuttaa.

”Monella syömiseen liittyy syyllisyyttä. Se voi johtaa siihen, että palkitsee itsensä paaston jälkeen syömällä entistä enemmän”, Putkonen sanoo.

”On äärimmäisen tavallista, että ihmisen suhde ruokaan ei ole kunnossa. Iso osa aikuisista on tyytymättömiä kehoonsa ja haluaisi laihduttaa, normaalipainoisistakin.”

”Ihmiset ovat tosi sekaisin ja toivoisivat, että asiantuntija sanoisi, miten asiat oikeasti ovat.”

Ruokasuhteeseen vaikuttaa moni asia: lapsuuden perhe, kasvatus, puolison ruokailutavat ja jopa työpaikan kahvihuonekeskustelut.

Lisäksi ruokasuhdetta voi vääristää se, että uusia dieettejä ja villityksiä keksitään jatkuvasti. Pahasta ovat milloin hiilarit, milloin maitotuotteet.

”Ihmiset ovat tosi sekaisin ja toivoisivat, että asiantuntija sanoisi, miten asiat oikeasti ovat.”

Koska ihmisellä on tarve olla hyväksytty ja rakastettu, dieeteistä haetaan turvaa – vaikka ei kannattaisi.

”Mikään dieetti ei laihduta. Niiden onnistumisprosentti on surkea. Ne ovat ennemmin varma tapa lihoa”, Putkonen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla