Kesällä jäätelö maistuu. Ja saa maistuakin, kunhan muistaa syödä muuten terveellisesti.
Kesällä jäätelö maistuu. Ja saa maistuakin, kunhan muistaa syödä muuten terveellisesti.

Monet vanhemmat aprikoivat kesällä, kuinka paljon jälkikasvun pitäisi antaa syödä jäätelöä. Ravitsemusterapeutti kertoo, miten jäätelön syöminen liittyy myös muuhun ruokavalioon.

”Äiti, mä haluisin jätskin!” Lause on monelle tuttu – varsinkin tänä kesänä, kun hellettä on piisannut monta viikkoa.

Pitkä, kuuma kesä voi helposti tehdä jäätelön syömisestä jokapäiväisen tavan. Jäätelö on ihana, vilvoittava herkku, mutta ei se kaikkein terveellisin: jäätelö sisältää sokeria ja kovaa rasvaa.

Lapsen pommittaessa pyynnöillään voi tulla mieleen, kuinkahan paljon on jo liian paljon. Saako lapsi surutta syödä jäätelöä joka päivä kesällä? 

Ravitsemusterapeutti Merja Kiviranta-Mölsä Terveystalosta sanoo, että saa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Litran paketti on liikaa.”

”On ihan ok syödä perustuutti helteellä vaikka joka päivä, jos ruokavalio on muuten fiksu. Eli muistaa syödä normaalin, terveellisen aamupalan sekä lounaan, päivällisen ja iltapalan.”

Perustuutilla Kiviranta-Mölsä tarkoittaa esimerkiksi normaalikokoista kuningatartuuttia, jossa toki on rasvaa ja sokeria mutta jonka kokonaisenergiamäärä ei nouse kohtuuttomaksi.

Yksi jäätelö päivässä ei hänen mukaansa maata kaada, mutta litran paketti on liikaa.

Mehujäätelöt ovat parhaita

Terveyden kannalta ratkaisevaa on jäätelön määrän lisäksi sen laatu. Jos jäätelöä haluaa herkutella joka päivä, Merja Kiviranta-Mölsä suosittelee normaalikokoista perusjäätelötuuttia tai -puikkoa tai mehujäätelöä. 

Mehujäätelöissä on sokeria samoin kuin kermajäätelöissäkin, mutta rasvaa niissä ei ole käytännössä lainkaan. Siksi niiden kokonaisenergiamäärä jää pieneksi. 

"Jättijäätelöitä, joissa on suklaata suklaan päällä ja kinuskiydin, en suosittele joka päiväksi."

”Sen sijaan jättituutteja tai valtavia jäätelöitä, joissa on suklaata suklaan päällä ja vielä joku kinuskiydin, en suosittele joka päivä nautittaviksi. Niissä on annosta kohti jo sata kilokaloria enemmän energiaa, ja rasvan ja sokerin määräkin nousee huomattavasti.”

Herkkuhetki kerran päivässä

Kova rasva on haitallista verisuonille. Sokeri taas ei sisällä terveyden kannalta lainkaan hyödyllisiä aineita – se on niin sanottua tyhjää energiaa. 

Sokeri itsessään ei ole Merja Kiviranta-Mölsän mukaan ongelma, sillä myös esimerkiksi leipä muuttuu elimistössä sokeriksi. Ongelmaksi se tulee silloin, kun ruokavaliossa on sitä liikaa. Liian runsas sokerinsyönti aiheuttaa esimerkiksi verensokerin heilahtelua eli sokerihumalaa. 

”Jos päivittäisessä ruokavaliossa on hirveästi sokeripitoisia tuotteita, kuten sokerimuroja, sokerijugurttia ja karkkia, käytännössä siitä jää pois niin sanottua hyvää ruokaa, jossa olisi vitamiineja ja kivennäisaineita.”

Kerran päivässä herkkua riittää.

Kiviranta-Mölsä muistuttaa, että ravitsemusasiat ovat kokonaisuus. Jos on sallinut lapselleen yhden jäätelön päivässä kuukauden ajan, ei siitä ole lapsen terveydelle haittaa. Jos taas syömistottumuksissa on jatkuvasti jotain pielessä, se voi heijastua vuosikymmenten myötä aikuisiän terveysongelmina.

”Hyvä linjaus voisi olla se, että kerta päivässä herkkua riittää. Lapselle voi myös sanoa, että jäätelöpuikko tai mehujäätelö käy hyvin, mutta tuplasuklaajättijätskiä et ihan joka päivä saa.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla