Sauna ei varsinaisesti paranna, mutta siitä on kovasti apua taistelussa monia kansantauteja vastaan.

Suomalainen sauna on varsinainen terveyskylpylä. Yksinään se ei sentään pysty terveyttä mullistamaan, mutta se antaa ihmiselle monenlaista pientä hyvää oloa ja hyvinvointia.

”Sauna kuuluu samaan pakettiin kuin liikunta, terveellinen ruoka ja lepo. Ne kaikki ovat paloja hyvistä, terveyttä edistävistä elintavoista”, kertoo professori Jari Laukkanen, joka on tutkimusryhmänsä kanssa havainnut muun muassa saunan vaikutuksia aivoinfarktiin ja muistisairauksiin.

Kaiken muun hyvän lisäksi sauna itse ei aiheuta sairauksia – kunhan ei sauno kuumeisena eikä silloin, jos iholle on tullut avohaava.

Muistathan juoda reilusti vettä löylyjen jälkeen?

Saunalla on todettu ainakin nämä kahdeksan terveysvaikutusta. Niistä pääsee nauttimaan, kun saunoo säännöllisesti, niin kauan kerrallaan kuin hyvältä tuntuu ja kun muistaa juoda reilusti vettä löylyjen jälkeen.

1 Aivoinfarktin vaara vähenee

Mitä useammin saunot, sitä pienemmäksi käy aivoinfarktin vaara. Näin kertoo uusi suomalainen tutkimus.

Professori Jari Laukkasen johtama tutkimusryhmä havaitsi, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla oli 61 prosenttia pienempi riski saada aivoinfarkti kuin niillä, jotka saunoivat vain kerran viikossa. Tutkitut löylyttelivät keskimäärin 78 asteen lämmössä ja viipyivät lauteilla 15–20 minuuttia kerrallaan.

Saunominen vaikuttaa samaan tapaan kuin liikunta.

”Vaikutus perustuu suurelta osin siihen, että saunominen laskee verenpainetta. Korkea verenpaine on selkein todistettu riski aivoverenkiertohäiriölle”, Jari Laukkanen kertoo.

Itse asiassa saunominen vaikuttaa samaan tapaan kuin liikunta, vaikka ei lihastyötä korvaakaan. Saunan lämmössä verenkierto vilkastuu ja hikoilu lisääntyy, kun keho alkaa jäähdyttää itseään. Aivan niin kuin liikkuessakin.

2 Verenpaine laskee löylyssä

Saunominen laskee verenpainetta, koska lämpö saa verisuonet laajenemaan. Silloin paine valtimoiden sisällä pienenee.

Myös rentoutuminen pienentää verenpainetta, ja sama vaikutus on hikoilulla. Kun kehosta poistuu hien kautta ylimääräistä nestettä, se keventää verenkierron kuormaa.

”Sauna toimii päinvastoin kuin suola. Runsas suolan syöminen kerää kudoksiin nestettä ja nostaa verenpainetta, mutta saunassa hikoileminen luovuttaa nestettä pois. Verenpaineen hoidossa käytetäänkin usein nesteenpoistolääkettä”, Jari Laukkanen kertoo.

Saunomista ei erikseen suositella hoidoksi korkeaan verenpaineeseen, mutta Jari Laukkasen mukaan siitä voisi olla hyötyä samalla tavalla kuin liikunnasta.

”Niin voi olla etenkin silloin, jos verenpaine on vain lievästi koholla, mutta sauna ja liikunta eivät tietenkään riitä yksinomaiseksi hoidoksi verenpainetautiin.”

Saunominen ei välttämättä tunnu hyvältä, jos verenpaine on valmiiksi kovin matala.

Sitten on se toinen puoli: saunominen ei välttämättä tunnu hyvältä, jos verenpaine on valmiiksi kovin matala. Silloin löylyssä ei kannata istua pitkään ja vettäkin pitää muistaa juoda kunnolla. Muuten päätä alkaa huipata.

3 Helpotusta sydämen vajaatoimintaan

On myös tutkittu, että sydämen vajaatoiminnan oireet helpottuvat saunoessa. Lämpö laskee verenpainetta ja hikoilu vähentää nestettä kudoksista, jolloin sydän jaksaa tehdä paremmin töitä.

”Japanissa on tehty samantapaista tutkimusta, tosin matalammassa lämmössä ja nimenomaan potilailla, joilla on sydämen vajaatoimintaa. Havainnot ovat olleet samanlaisia”, Jari Laukkanen kertoo.

Saunassa pitää käydä säännöllisesti ja useamman kerran viikossa, jotta vaikutukset alkaisivat näkyä.

4 Stressi hellittää

Lämpö, viikonloppu, hyvä seura, mökkimaisema, kuikan huuto järvellä… Saunomiseen liittyy monta ihanaa asiaa, jotka rentouttavat ja poistavat stressiä.

”Kaikkia tekijöitä ei voi edes tutkimuksin mitata. Moni esimerkiksi pitää siitä, että istuu ensin saunan lämmössä ja siirtyy sitten ulos tai vaikka veteen vilvoittelemaan. Sekin voi rentouttaa”,  Jari Laukkanen sanoo.

Pelkkä kylmä ilma on elimistölle stressin aihe.

Tiesitkö, että jo pelkkä kylmä ilma on elimistölle stressin aihe? Ei ihme, että saunakulttuuria vaalitaan ennen kaikkea täällä pohjolassa.

5 Kutsu nukkumatille

Jos tapaat saunoa säännöllisesti, sauna todennäköisesti auttaa sinua saamaan unen päästä kiinni. Jos käyt saunassa vain silloin tällöin, voi käydä päinvastoin: ankarat löylyt järkyttävät elimistöä niin, ettei uni tule.

Tässäkin sauna ja liikunta toimivat samalla tavalla. Molempia kannattaa harrastaa säännöllisesti ja mielellään muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Olo on usein virkistynyt heti saunan ja liikunnan jälkeen, mutta kun keho on viilentynyt, alkaa nukuttaa makeasti.

6 Iho heleäksi

Sauna tekee hipiälle hyvää, ainakin useimmille. Iho virkistyy, sen toiminta paranee, ja hikoilun jälkeen peseytyessä iholta irtoaa pois kuollutta ihosolukkoa.

”Etenkin psoriasiksessa saunominen voi olla hyväksi”, Jari Laukkanen kertoo.

Kaikki ei silti sovi kaikille. Joskus atooppinen iho voi ärtyä löylyssä entisestään. Silloin saunomista on parempi vältellä.

7 Hengitys kulkee helpommin

Lämpö ja kostea höyry laajentavat keuhkoputkia. Sen ansiosta astmaatikon ja muiden keuhkosairauksia potevien oireet usein helpottuvat saunassa.

”Flunssaisenkin nenä avautuu lauteilla, mutta jos olo on kipeä, löylyttelyssä on syytä pitää maltti mukana”, Jari Laukkanen muistuttaa.

Kuumeisena ei pidä mennä saunaan ollenkaan.

Säännöllisesti saunovilla esiintyy vähemmän muistisairauksia.

8 Muistikin säilyy

Ja vielä yksi hieno terveysvaikutus: säännöllisesti saunovilla esiintyy vähemmän muistisairauksia. Tämä on käynyt ilmi myös Jari Laukkasen ryhmän tutkimuksissa.

”Siihenkin voi olla syynä se, että saunominen vilkastuttaa verenkiertoa ja laskee verenpainetta. Osa muistisairauksista on verisuoniperäisiä”, Jari Laukkanen kertoo.

Ei pidä väheksyä myöskään saunan kykyä rentouttaa. Stressin väheneminen suojaa ihmistä monelta sairaudelta ja varjelee muistiakin.

Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!
Kasviksia kannattaa opetella syömään satokauden mukaan – maukasta ja edullista!

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin mielestä kasvisten tärkeyttä ei ole vielä ymmärretty. ”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän.”

Ovathan ne terveellisiä ja ovathan ne kevyitä, ne kasvikset. Se tiedetään, mutta harva ymmärtää, miten tärkeitä kasvikset ovat.

”Kasvisten syömisestä pitäisi ravintokeskusteluissa puhua paljon enemmän, sokereista ja rasvoista vähemmän. Toisaalta ei mikään ihme, että ihmiset eivät tiedä kasvisten tärkeyttä. Vasta uusimmissa ruokapyramideissa kasvikset ovat tippuneet pyramidin juurelle, sinne eniten syötäviin ruokiin”, Borg sanoo.

Kasviksista saa tietysti vitamiineja, ja kasvikset täyttävät vatsaa mutta ovat kevyitä. Se tärkein juju on kuitenkin kasvisten sisältämistä antioksidanteissa.

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan.”

”Antioksidanteilla on akuutteja hyvinvointivaikutuksia. Koska antioksidantit kärsivät kaikesta prosessoinnista, niitä ei saa pillereistä. Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Ainoa tapa saada antioksidantteja on syödä paljon vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.”

”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan. Uusi tutkimusnäyttö osoittaa, että riittävä kasvisten syönti vähentää ahdistusta. Kasvisten syömisen tärkeyden rinnalla sokerin syönti tai lisäainepuheet ovat aika lailla pieni asia.”

Univaje ja stressi sekoittavat nälän

Hyvä syöminen käy vaikeammaksi, kun stressiä on liikaa ja unta liian vähän.

”Univaje lisää nälkää, koska se sekoittaa nälkähormonien toimintaa. Uni on monen syömistään miettivän sokea piste, sen merkitystä ei ymmärretä”, Patrik Borg sanoo.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä.”

”Myös stressi vaikuttaa ihmisen hormonitoimintaan ja sekoittaa siksi elimistön nälkämekanismia. Se voi vaikuttaa eri tavoin: Niin, että ruoka ei maistu esimerkiksi aamuisin, jolloin juuri pitäisi maistua. Tai sitten elimistö kaipaa esimerkiksi rasvaisempaa ruokaa tai jotakin muuta kaukana kasviksista.”

Lisää stressiä aiheuttaa myös syöminen itse. Borg kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan naisista noin puolet ja miehistäkin joka neljäs kokee syömisestä syyllisyyttä viikoittain tai päivittäin.

”Mikä hirveä määrä syyllisyyttä asiasta, jonka pitäisi tuoda hyvää vointia ja mieltä. Moni ajattelee, että hyvin syöminen vaatii valtavasti itsekuria ja kieltäytymistä. Ei vaadi. Terveellinen syöminen on taito, jonka voi oppia. Kun perusta on kunnossa, yksittäisistä epäterveellisistäkään herkuista ei ole syytä tuntea muuta kuin iloa.”

Vierailija

Ravitsemusasiantuntija: ”Monet eivät tiedä, että kasvisten syömisellä on selkeä yhteys mielialaan”

Ei kannata syödä mädäntynyttä lihaa, huomattavasti herkullisempaa ihan tuoreeltaan. En voi ymmärtää tätä käännyttäjävegaanien jatkuvaa märssytystä mädästä lihasta. Eivät kai hekään syö kasviksiaan mädäntyneinä ja homeisina, miksi sitten liha olisi yhtään sen mädäntyneempää? Halpaa mielikuvamarkkinointia oman käännytysagendan lomassa.
Lue kommentti
Kello käy. Yöpöydällä aamuyöllä valvoessa, ja se biologinen kello myös.
Kello käy. Yöpöydällä aamuyöllä valvoessa, ja se biologinen kello myös.

Kun ikä alkaa nelosella, mieleen tulee yhä useammin yksi v-sana: vaihdevuodet. Mistä voi tietää, että vaihdevuodet lähestyvät ja mitkä ovat ensimmäiset oireet? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri kertoo.

Vaihdevuodet – eivät koske minua. Niin moni nelikymppiseksi asti tuudittautuu, ja vielä pitkään sen jälkeenkin. Ei kannattaisi, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta.

”Murrosikäisten mielialavaihteluihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin ja asiallisemmin, vaikka kyse on samasta asiasta: hormonien vaihtelusta.”

”Vaihdevuodet vaikuttavat kaikkien naisten elämään ja samalla myös läheisten elämään, mutta niistä tiedetään ihan liian vähän. Murrosikäisten mielialanvaihteluihin suhtaudutaan paljon ymmärtäväisemmin ja asiallisemmin, vaikka kyse on samasta asiasta: hormonien vaihtelusta”, Ahonkallio sanoo.

Murrosiässä sukupuolihormonien tuotanto kiihtyy puuskittain, vaihdevuosien aikana se aaltoillen hiipuu. Molemmat vaihtelut aiheuttavat  tahdosta riippumattomia mielialavaihteluja, mutta vaihdevuosien aikaan niitä tulkitaan usein väärin.

”Mielialavaihtelut voidaan kuitata epäreilusti ajattelemalla, että onpas hankala tyyppi. Tai sitten asiaa käsitellään huumorilla, puheilla mummotaudista.”

”Vaihdevuosiin kuuluva siirtymävaihe on usein 45-vuotiaalla jo hyvässä vauhdissa.”

”Mummotaudista puhuminen on siksikin väärin, että vaihdevuodet alkavat aiemmin kuin moni luulee. Kuukautisten loppuminen eli menopaussi ajoittuu yleensä viidenkymmenen ikävuoden tienoille, mutta vaihdevuosiin kuuluva siirtymävaihe on usein 45-vuotiaalla jo hyvässä vauhdissa.”

Siinä vaiheessa, kun neljäkymmentä ja risat -ikäinen nainen havahtuu siihen, että ovatkohan vaihdevuodet kohta alkamassa, ne saattavat olla jo käynnissä. Oireet vain ovat usein pitkään sen verran vähäisiä, että ne eivät sen enempää haittaa arkea.

Niiden tunnistaminen vaihdevuosioireiksi on silti hyväksi. Jo siksikin, että itseensä osaa suhtautua lempeämmin.

Vaihdevuosien lähestymisen ja alkamisen voi tunnistaa näistä oireista:

1. Kuukautiskierto muuttuu epäsäännöllisemmäksi, ensin lyhenee.

Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta alkaa ailahdella ja sitten hiipua. Ensin kuukautiskierto lyhenee – yhtäkkiä kuukautiset tuntuvatkin olevan vähän väliä.

Lyhentyneen kuukautiskierron syy on munarakkulan nopeutunut kasvu ja varhainen ovulaatio. Kun ovulaatio on usein, kohdun limakalvo ei ehdi paksuuntua yhtä paljon kuin aiemmin. Eli kuukautisia on tiuhemmin, mutta ne ovat niukempia.

2. Ja sitten kuukautiskierto pitenee.

Munasarjojen hiipumiseen liittyy estrogeenin tuotannon väheneminen. Hupenevat munarakkulat alkavat irrota aiempaa harvemmin ja ovulaatiot vähenevät. Onpas mukavaa, pidempi kuukautiskierto!

Mutta sitten se huonompi puoli. Pidentynyttä kuukautiskiertoa voi seurata myös pidemmät kuukautiset. Kohdun limakalvo on ehtinyt paksuuntua pidempään, ja kun se sitten irtoaa, kuukautisvuoto on aiempaa runsaampaa.

Joillakin ero entiseen on niin pieni, että sitä tuskin huomaa. Toisilla kuukautiset tulevat haittaavan runsaiksi.

3. Kuukautisia edeltävät PMS-oireet voivat vahvistua.

On päiviä, jolloin työkaveri on rasittava, kanssa-autoilijat törppöjä, teinien kanssa menee täysin hermo ja muutenkin on itkettävän ankeaa. Syy voi tietysti olla työkaverissa, autoilijoissa ja teineissä. Tai sitten omissa, lähestyvissä kuukautisissa ja niihin liittyvissä PMS-oireissa, jotka usein vahvistuvat, kun vaihdevuodet alkavat.

4. Uni häviää aamuyöllä.

Joskus kolmen, neljään aikaan aamuyöllä vain herää eikä nukuta enää. Mieltä saattavat vaivata työasiat tai työttömyysasiat tai kotiasiat, joskus ei mikään. Uni vain ei tule, vaikka ei ole mitään syytä valvoa.

Se syy voi olla ikä, olisiko vaikka siinä 45 vuoden tienoilla tai vähän ali tai yli?

Monet tietävät, että vaihdevuosiin liittyy kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Jo ennen niitä on vaihdevuosista johtuvia unihäiriöitä, joihin ei välttämättä liity yöhikoilua. Tyypillistä on, että nukahtaminen ei ole vaikeaa, mutta uni loppuu kesken.

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta.