Laadukas vaate on sadan valinnan summa. Tarkista kaupassa ainakin hinta, materiaali ja piston pituus.

Laadukkaan vaatteen metsästyksessä näppituntuma ratkaisee.

”Ei voi usein suoraan sanoa, onko jokin vaate laadukas vai ei. On tuhat asiaa, jotka on tehty paremmin tai huonommin. Laatu on niiden keskiarvo”, kertoo tietokirjailija Rinna Saramäki.

”Yksinkertaistakin vaatetta tehdessä on tehty kymmenen eri päätöstä. Millainen ompelulanka otetaan? Miten saumat käännetään?”

Jos haluat päästä laadun jäljille, tarkista kaupassa ainakin nämä.

1. Piston pituus

Pitkät pistonvälit ovat varmin merkki kehnosta laadusta.

”Pitkä pisto on valittu, koska niin säästetään minuutti ompelijan aikaa. Jos siitä säästetään, vaate on tehty muutenkin halvalla ja halvoista materiaaleista”, Rinna Saramäki sanoo.

”Pitkä pisto on valittu, koska niin säästetään minuutti ompelijan aikaa.”

Jos piston pituuden tunnistaminen tuntuu vaikealta, kannattaa vertailla eri hintatason vaatteita ja katsoa, kuinka niiden saumat on ommeltu. Mitä paksumpaa vaatteen kangas on, sitä pidempää pistoa siinä voidaan käyttää.

Pitkän piston voi tunnistaa myös siitä, että kun vaatteen saumaa venyttää varovasti molemmilta puolilta, pitkillä pistoilla ommeltu kangas alkaa helposti irvistellä. Jos pistot on ommeltu tarpeeksi tiheään, ne eivät erotu selvästi toisistaan.

2. Saumat

Jos saumat kiertävät jo kaupassa, vaate kannattaa jättää hyllyyn.

3. Materiaali

Luonnonmateriaalit, kuten silkki, villa ja pellava, ovat pääsääntöisesti tekokuituja varmempia valintoja. Ne hengittävät ja ovat viileitä kuumalla ja lämpimiä kylmällä.

Joskus tekokuidun ominaisuudet ovat luonnonmateriaalia paremmat: Teknisissä urheiluvaatteissa tekokuidut kestävät. Ohuen vekkihameen vekit eivät edes pysyisi muodossaan luonnonkuituisessa kankaassa.

”Jos halutaan tiivistä kestävää ohutta kangasta, tekokuitu on paras valinta”, Saramäki sanoo.

”Ei ole mitään estettä tehdä vaatetta halvalla ja huonosti ja laittaa sille silti kova hinta.”

Mieti kuitenkin, mitä tekokuituja ostat. Akryyli sähköistyy, hiostaa ja nyppyyntyy helposti. Elastaania taas on mahdotonta kierrättää. Se on niin joustavaa, että se tukkii laitteet, joilla uusiokäyttöön meneviä kankaita käsitellään.

Suurin osa napeista ommellaan koneellisesti. Sellaiset irtoavat ennen pitkää. Kuva: Kimmo Taskinen.
Suurin osa napeista ommellaan koneellisesti. Sellaiset irtoavat ennen pitkää. Kuva: Kimmo Taskinen.

4. Napit

Käsin ommellut napit alkavat olla niin harvinaisia, että sellaisen löytäessään saa olla varma vaatteen laadusta. Jos taas napista törröttää lanka jo kaupassa, se on todennäköisesti ommeltu napinkiinnityskoneella, joka ei osaa tehdä solmua.

”Se lähtee irti sataprosenttisen varmasti. Kyse on vain siitä, milloin”, Saramäki sanoo.

5. Vetoketju

Ole tarkkana, kun huomaat vaatteessa piilovetoketjun. Se on siro ja kiinni vain yhdellä ompeleella per puoli, eikä siksi yhtä tukeva kuin tavallinen vetoketju.

Piilovetoketjun ompeleminen on nopeampaa kuin tavallisen, ja siksi sellaisia käytetään joskus myös paikoissa, joissa ne eivät kestä.

”Esimerkiksi pinkeä juhlamekko, jossa on piilovetskari kyljessä, ei kestä kauan”, Saramäki sanoo.

6. Hinta

Hinta antaa osviittaa laadusta, mutta sokeasti siihen ei kannata luottaa. Järkevämpää on selvittää, mistä maksaa.

”Esimerkiksi kalliiden merkkien halvemmat linjat ovat usein kehnoja. Ne ovat samaa kamaa kuin halpatuotetut, mutta logo lisää hintaa”, Saramäki sanoo.

”Ei ole mitään estettä tehdä vaatetta halvalla ja huonosti ja laittaa sille silti kova hinta. Yleensä kallis ei silti ole ihan sama kuin halpa.”

Yksinkertaisia t-paitoja ja alusvaatteita voidaan tehdä hyvin halvallakin, monimutkaisia jakkuja ja villakangastakkeja taas ei.

”Mitä mutkikkaampi vaate, sitä kalliimpi sen pitää olla, että se olisi hyvä.”

Asiantuntijana muun muassa Hyvän mielen vaatekaappi -teoksen kirjoittanut tietokirjailija Rinna Saramäki.

Luonnonkuidut hengittävät, tekokuidut kestävät kulutusta. Kokosimme yhteen faktat, jotka vaatteiden materiaaleista on hyvä tietää.

Oletko joskus miettinyt, miksi villa on parempi valinta kuin akryyli? Tai miksi yksi paita nyppyyntyy helpommin kuin toinen?

Vastaus ei ole yksinkertainen. Jokaisella materiaalilla on omat hyvät ja huonot ominaisuutensa. Siksi laadun tunnistaminen on joskus vaikeaa.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n standardisointipäällikkö Satu Nissi-Rantakömi suosittelee miettimään materiaalin valinnassa ennen kaikkea sitä, mihin tarkoitukseen vaate tulee. Haluatko, että se lämmittää tai hengittää? Vai onko tärkeintä, että vaate on mukava päällä? Jaksatko silittää tai pestä vaatteita käsin?

”Kun materiaali toimii halutussa tarkoituksessa hyvin, sitä tulee käytettyä ja se kestää”, Nissi-Rantakömi sanoo.

”Jos tekokuidut eivät tunnu omalla iholla kivalta, niitä ei ole mitään järkeä ostaa.”

”Tekokuiduilla, luonnonkuiduilla ja muuntokuiduilla on kaikilla omat ominaisuutensa. Jos hakee lujaa vettä hylkivää vaatetta, tekokuitu on paikallaan. Mutta jos tekokuidut eivät tunnu omalla iholla kivalta, niitä ei ole mitään järkeä ostaa.”

Kokosimme yhteen tavallisimmat vaatteissa käytettävät materiaalit ja niiden hyvät ja huonot ominaisuudet. Tarkista tästä listasta, mikä sopii juuri sinulle.

Luonnonkuidut

Luonnonkuituja ei ole luotu kemiallisesti vaan ne ovat peräisin luonnosta ja sen kasveista ja eläimistä. Ne ovat hengittäviä materiaaleja, jotka tuntuvat usein mukavalta iholla.

Puuvilla

Plussat: Puuvilla on hengittävä, kestävä ja iholle miellyttävä kuitu. Se kestää pesua korkeissa lämpötiloissa ja sopii erityisen hyvin herkälle iholle.

Miinukset: Puuvilla saattaa rypistyä ja tahrat pysyvät siinä tiukasti. Jos puuvillavaate ei ole laadukas, se voi kutistua pesussa. Puuvillan valmistus kuormittaa ympäristöä, sillä siinä käytetään paljon kemikaaleja ja vettä.

Villa

Villalaatuja on lukuisia – lampaanvilla, merinovilla, kasmir, mohair, angora ja alpakka. Kaikilla on omat erityispiirteensä.

Merinovilla on karkeaa lampaanvillaa hienompaa ja vähemmän kutisevaa. Myös kasmir on hyvin hieno kuitu, joka lämmittää muttei kutita. Angoravilla on pehmeää ja lämpöä eristävää, mutta sähköistyy hiukan. Mohair taas tuo vaatteeseen kiiltoa ja kuohkeutta.

Plussat: Villa eristää hyvin lämpöä ja imee kosteutta tuntumatta märältä. Se on pehmeä ja ilmava kuitu, joka hylkii likaa ja puhdistuu helposti tuulettumalla. Villasta nypyt on helpompi poistaa kuin akryylista.

Miinukset: Villa ei kestä hankausta ja kovaa kulutusta. Myös nyppyyntyminen on villalle luontainen ominaisuus. Karkea villa voi kutittaa ihoa.

Silkki

Plussat: Silkki on hieno, kiiltävä, ylellinen materiaali. Se on hengittävä kuitu ja hyvä lämmöneriste – viileä kuumalla ja lämmin kylmällä.

Miinukset: Silkki ei kestä hikeä ja lämpötilanvaihteluita. Se pitää pestä käsin tai hienopesuohjelmalla viileässä vedessä.

Pellava

Plussat: Pellava on luja ja hengittävä luonnonkuitu, joka tuntuu mukavalta iholla. Pellava ei nyppyynny tai sähköisty.

Miinukset: Pellava rypistyy helposti eikä kestä hankausta. Se on lisäksi altis homeille ja tuhohyönteisille.

Tekokuidut

Tekokuidut on luotu kemiallisesti, usein parantamaan jotakin tiettyä ominaisuutta. Tekokuidut ovat usein luonnonkuituja lujempia materiaaleja mutta saattavat sähköistyä tai nyppyyntyä helposti. Nykyään tekokuituja käytetään luonnonkuituja enemmän.

Polyesteri

Plussat: Polyesteri on hyvin vahva kuitu, joka kestää hankausta. Sitä käytetään usein sekoitteissa tuomassa vaatteeseen lujuutta. Polyesteri toimii esimerkiksi teknisissä vaatteissa, koska se kestää hyvin säätä ja pesua eikä rypisty. Polyesteriä voidaan kierrättää sulattamalla.

Miinukset: Koska polyesteri on muovia, se ei hengitä ja sähköistyy pakkasella. Osa polyestereistä myös nyppyyntyy helposti.

Polyamidi

Plussat: Polyamidi on luja mutta elastinen kuitu, jota käytetään esimerkiksi sukissa, sukkahousuissa ja alusvaatteissa. Polyamidi sopii myös neuleisiin tuomaan lujuutta ja joustoa. Se on rypistymätön kuitu, joka kestää hankausta.

Miinukset: Jotkin polyamidilaadut eivät hengitä. Ne saattavat hiostaa kuumalla eivätkä välttämättä lämmitä kylmällä.

Elastaani

Plussat: Elastaania käytetään ainoastaan sekoitteena. Se tuo vaatteisiin joustoa ja saa ne tuntumaan miellyttäviltä päällä. Elastaania käytetään esimerkiksi farkuissa: niissä 2–3 prosenttia riittää tuomaan joustoa. Farkkuja muistuttavissa trikoissa ja leggingseissä elastaania voi olla 15 prosenttia.

Miinukset: Hiki, kloori, merivesi ja lämpö voivat heikentää elastaanikuitua. Elastaanin valmistusprosessi on kallis ja sen kierrättäminen on hankalaa.

Akryyli

Plussat: Akryyli on villan rinnalle kehitetty tekokuitu, jonka lähes ainoa etu on se, että se muistuttaa villaa mutta on halvempaa. Akryyli kestää hyvin kemikaaleja ja homeita. Se soveltuu parhaiten ulkotekstiileihin, kuten suojapeitteisiin, koska se kestää hyvin säätä.

Miinukset: Koska akryyli on muovia, se ei hengitä. Akryyli on paloherkkä kuitu, joka nyppyyntyy ja sähköistyy helposti. Nypyt myös pysyvät tiukasti kankaan pinnassa.

Muuntokuidut

Muuntokuidut ovat esimerkiksi puusta valmistettuja uusia kuituja, jotka on kehitetty muistuttamaan luonnonkuituja. Ne ovat miellyttävämpiä iholle kuin tekokuidut.

Viskoosi

Plussat: Viskoosi on muuntokuiduista yleisin. Se muistuttaa luonnonkuituja ja on hengittävä ja miellyttävä iholla.

Miinukset: Jotkut viskoosilaadut kutistuvat pesussa, ja kosteana viskoosia pitää käsitellä varoen. Se rypistyy helposti ja saattaa myös nyppyyntyä. Viskoosin valmistus vaatii paljon kemikaaleja ja vettä eikä ole siksi kovin ympäristöystävällistä.

Modaali

Plussat: Modaali muistuttaa viskoosia, mutta on hieman kestävämpi kuitu. Se on puuvillamainen ja miellyttävä iholla. Viskoosi ja modaali imevät hyvin kosteutta, eivätkä siksi sähköisty.

Miinukset: Modaali saattaa nyppyyntyä. Sitä käytetään lähinnä sekoitteissa.

Puuttuiko listalta jokin materiaali? Lisätietoa saat Suomen Tekstiili ja muoti ry:n kuituoppaasta.

Viallisen vetoketjun voi joskus korjata itse, vaikkei osaisi ommella nappiakaan.

Jumiutuiko vuorikangas vetoketjun väliin? Aukesiko takki itsestään kesken lenkin? Se ei aina tarkoita sitä, että vetoketju pitäisi vaihtaa.

Kysyimme ompelija Marju Karjalaiselta ompelimo Tuplatikistä, miten yleisimmät vetoketjupulmat ratkaistaan.

1. Ongelma: vetoketju ei pysy kiinni tai aukeaa keskeltä

Marju Karjalaisen asiakkaiden yleisin vetoketjupulma on se, että vetoketju ei pysy kiinni tai aukeaa itsekseen keskeltä. Se johtuu yleensä siitä, että kelkka eli kotelo, johon vetoketjun pää pujotetaan ennen kiinni vetämistä, on löystynyt. Se ei purista ketjua tarpeeksi tiukasti kiinni.

Jos vetoketju on muuten ehjä, ongelman voi korjata vaihtamalla kelkan ja päätystopparin eli osan, johon vetoketjun loppupää jää kiinni.

”Se on noin kolmen minuutin homma, kun tietää, mitä tekee”, Marju Karjalainen sanoo.

Tee näin: Tarvitset pihdit sekä uuden kelkan ja päätystopparin. Muista, että varaosat voivat olla merkkikohtaisia. Kaikki kelkat eivät käy kaikkiin ketjuihin.

Irrota vanha päätystoppari pihdeillä ja valuta kelkka irti ketjusta. Sujauta uusi tilalle ja kiinnitä päätystoppari pihdeillä.

Aukeilevalle ketjulle voi antaa myös pikaensiapua. Purista pihdeillä hitusen sitä päätä kelkkaa, josta vetoketju pujotetaan sisään.

”Se ei ole pitkäikäinen ratkaisu. Kun vetoketjua suljetaan satoja kertoja, se löystyy uudestaan.”

”Se on noin kolmen minuutin homma, kun tietää, mitä tekee”

2. Ongelma: vetoketju jumittuu paikalleen

Vetoketjun jumittuminen johtuu yleensä siitä, ettei vetoketjua ole kelkkaan laitettaessa vedetty aivan alas asti. Jos hammasrivistön kelkkaan menevä osa ei ole tarpeeksi syvällä, ketju kiinnittyy epätasaisesti.

”Ketju menee kiinni, mutta jumittuu johonkin kohtaan. Hampaat eivät mene ristikkäin”, Karjalainen sanoo.

Kun jumiutunutta ketjua aletaan kiskoa hiljalleen irti, vetoketjun hampaat saattavat vääntyä. Silloin ketju jumiutuu jatkossakin samaan kohtaan.

Tee näin: Jos yksikin hammas on katkennut tai vääntynyt, ketju pitää vaihtaa kokonaan.

3. Ongelma: kankaan vuori jää jumiin vetoketjun väliin

Jumiutuneeseen vuoriin ei ole ihmeratkaisua. Paras keino on hivuttaa kangasta milli milliltä irti vetoketjusta.

”Jossakin vaiheessa se irtoaa. Kangas on kuitenkin voinut jo vaurioitua”, Karjalainen sanoo.

Tee näin: Jos kangas jää usein jumiin, Karjalainen suosittelee ompelemaan vuoreen tukiompeleen tai vahvikenauhaa, ettei se pääse luiskahtamaan vetoketjun väliin.

4. Ongelma: vetoketjun alaosa ei pysy paikoillaan

Jos vetoketjun alaosa ei pysy kelkassa, hammasrivistön alareunasta on todennäköisesti irronnut se noin sentin korkuinen metallinen pää, joka työnnetään kelkan sisään, kun vetoketjua vedetään kiinni.

Tee näin: Metallista päätä ei voi ostaa varaosana. Jos pää on rikki tai irronnut, ketju pitää vaihtaa kokonaan.

”Vetoketjun ompelu vaatii pitkiä hermoja. Jos ei ole ompelutaitoinen, vähemmällä kivulla ja ärtymyksellä selviää, kun tuo vaatteen ompelijalle”, Karjalainen sanoo.