Laadukas vaate on sadan valinnan summa. Tarkista kaupassa ainakin hinta, materiaali ja piston pituus.

Laadukkaan vaatteen metsästyksessä näppituntuma ratkaisee.

”Ei voi usein suoraan sanoa, onko jokin vaate laadukas vai ei. On tuhat asiaa, jotka on tehty paremmin tai huonommin. Laatu on niiden keskiarvo”, kertoo tietokirjailija Rinna Saramäki.

”Yksinkertaistakin vaatetta tehdessä on tehty kymmenen eri päätöstä. Millainen ompelulanka otetaan? Miten saumat käännetään?”

Jos haluat päästä laadun jäljille, tarkista kaupassa ainakin nämä.

1. Piston pituus

Pitkät pistonvälit ovat varmin merkki kehnosta laadusta.

”Pitkä pisto on valittu, koska niin säästetään minuutti ompelijan aikaa. Jos siitä säästetään, vaate on tehty muutenkin halvalla ja halvoista materiaaleista”, Rinna Saramäki sanoo.

”Pitkä pisto on valittu, koska niin säästetään minuutti ompelijan aikaa.”

Jos piston pituuden tunnistaminen tuntuu vaikealta, kannattaa vertailla eri hintatason vaatteita ja katsoa, kuinka niiden saumat on ommeltu. Mitä paksumpaa vaatteen kangas on, sitä pidempää pistoa siinä voidaan käyttää.

Pitkän piston voi tunnistaa myös siitä, että kun vaatteen saumaa venyttää varovasti molemmilta puolilta, pitkillä pistoilla ommeltu kangas alkaa helposti irvistellä. Jos pistot on ommeltu tarpeeksi tiheään, ne eivät erotu selvästi toisistaan.

2. Saumat

Jos saumat kiertävät jo kaupassa, vaate kannattaa jättää hyllyyn.

3. Materiaali

Luonnonmateriaalit, kuten silkki, villa ja pellava, ovat pääsääntöisesti tekokuituja varmempia valintoja. Ne hengittävät ja ovat viileitä kuumalla ja lämpimiä kylmällä.

Joskus tekokuidun ominaisuudet ovat luonnonmateriaalia paremmat: Teknisissä urheiluvaatteissa tekokuidut kestävät. Ohuen vekkihameen vekit eivät edes pysyisi muodossaan luonnonkuituisessa kankaassa.

”Jos halutaan tiivistä kestävää ohutta kangasta, tekokuitu on paras valinta”, Saramäki sanoo.

”Ei ole mitään estettä tehdä vaatetta halvalla ja huonosti ja laittaa sille silti kova hinta.”

Mieti kuitenkin, mitä tekokuituja ostat. Akryyli sähköistyy, hiostaa ja nyppyyntyy helposti. Elastaania taas on mahdotonta kierrättää. Se on niin joustavaa, että se tukkii laitteet, joilla uusiokäyttöön meneviä kankaita käsitellään.

Suurin osa napeista ommellaan koneellisesti. Sellaiset irtoavat ennen pitkää. Kuva: Kimmo Taskinen.
Suurin osa napeista ommellaan koneellisesti. Sellaiset irtoavat ennen pitkää. Kuva: Kimmo Taskinen.

4. Napit

Käsin ommellut napit alkavat olla niin harvinaisia, että sellaisen löytäessään saa olla varma vaatteen laadusta. Jos taas napista törröttää lanka jo kaupassa, se on todennäköisesti ommeltu napinkiinnityskoneella, joka ei osaa tehdä solmua.

”Se lähtee irti sataprosenttisen varmasti. Kyse on vain siitä, milloin”, Saramäki sanoo.

5. Vetoketju

Ole tarkkana, kun huomaat vaatteessa piilovetoketjun. Se on siro ja kiinni vain yhdellä ompeleella per puoli, eikä siksi yhtä tukeva kuin tavallinen vetoketju.

Piilovetoketjun ompeleminen on nopeampaa kuin tavallisen, ja siksi sellaisia käytetään joskus myös paikoissa, joissa ne eivät kestä.

”Esimerkiksi pinkeä juhlamekko, jossa on piilovetskari kyljessä, ei kestä kauan”, Saramäki sanoo.

6. Hinta

Hinta antaa osviittaa laadusta, mutta sokeasti siihen ei kannata luottaa. Järkevämpää on selvittää, mistä maksaa.

”Esimerkiksi kalliiden merkkien halvemmat linjat ovat usein kehnoja. Ne ovat samaa kamaa kuin halpatuotetut, mutta logo lisää hintaa”, Saramäki sanoo.

”Ei ole mitään estettä tehdä vaatetta halvalla ja huonosti ja laittaa sille silti kova hinta. Yleensä kallis ei silti ole ihan sama kuin halpa.”

Yksinkertaisia t-paitoja ja alusvaatteita voidaan tehdä hyvin halvallakin, monimutkaisia jakkuja ja villakangastakkeja taas ei.

”Mitä mutkikkaampi vaate, sitä kalliimpi sen pitää olla, että se olisi hyvä.”

Asiantuntijana muun muassa Hyvän mielen vaatekaappi -teoksen kirjoittanut tietokirjailija Rinna Saramäki.

Mitä jos et olisi koskaan aloittanut ihon rasvaamista? Tottuiko se tarvitsemaan kosteusvoidetta?
Mitä jos et olisi koskaan aloittanut ihon rasvaamista? Tottuiko se tarvitsemaan kosteusvoidetta?

Monet ovat kuulleet väitteen, jonka mukaan iho alkaa ”tottua” kauneustuotteisiin. Selvitimme ihotautien erikoislääkäriltä, onko väitteessä perää.

Jotkut uskovat, että iho tottuu esimerkiksi kosteusvoiteeseen niin, ettei sen käyttö enää tietyn ajan jälkeen hyödytä.

Onko näin, ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund lääkärikeskus Mehiläisestä?

”Ei ole. Puhumme lääketieteessä takyfylaksiasta, joka tarkoittaa, että tuotteen teho heikkenee toistuvassa käytössä. Se, että iho tottuisi kosteusvoiteeseen, voiteen teho jotenkin häviäisi eikä sitä enää voisi käyttää, on vailla tieteellistä pohjaa. Se ei oikeasti pidä paikkaansa."

Entä pitäisikö tuotteita vaihdella?

"Jos jokin kosteusvoide toimii sinusta hyvin ja tykkäät siitä, ei sitä tarvitse vain vaihtamisen ilosta vaihtaa. Eri asia on, jos vaikka kesällä ja talvella haluaa käyttää eri tuotetta tai jos ihon ominaisuudet joskus tarvitsevat tiettyä ja joskus jotain toista. Toki tuotteita voi vaihdella.”

Voiko iho tottua johonkin tuotteeseen niin, ettei siitä voi enää luopua, vaan sitä pitääkin aloitettuaan käyttää aina?

”Joskus voi käydä niin. Esimerkiksi sellainen tutkimus on tehty, että oliiviöljy kuivattaa ihoa. Kaikki öljyt eivät automaattisesti ole hyviä iholle. Myös jotkin huulivoiteet tuntuvat sellaisilta, ettei niiden käyttöä voi lopettaa. Vaikka niissä on öljyä, ne todellisuudessa kuivattavat ihoa.”

Voiko jollain keinolla kuitenkin päästä esimerkiksi huulirasvan jatkuvasta käytöstä?

”Lääkäri voi määrätä sellaisen tuotteen, jolla jatkuvasta huulten rasvaamisesta pääsee eroon ja joka korjaa ihoa niin, ettei se enää oireile. Apteekeista löytyy käsikauppapuoleltakin miellyttäviä ja hyviä huulirasvoja, jotka on tarkoitettu kuiville huulille.”
 

Pahin ryppyjen aiheuttaja on auringon UV-säteily.
Pahin ryppyjen aiheuttaja on auringon UV-säteily.

Heleän ja hyvinvoivan ihon tavoittelijat ovat tottuneet kuulemaan nämä kaksi neuvoa: juo paljon vettä ja käytä kosteusvoidetta. Jos iho tuntuu hyvältä, rasvaus saattaa tuntua turhalta. Tarvitseeko ihoa todella rasvata? Mitä tapahtuu, jos ei käytä edes perusvoidetta?

Kosteusvoiteen tehtävä on nimensä mukaisesti kosteuttaa ihoa, ettei se kuivu liikaa.

Arkiympäristössämme on paljon ihoa kuivattavia tekijöitä: käydään uimassa, treenataan salilla, seisotaan suihkussa, pestään käsiä. Myös jotkin meikit saattavat kuivattaa ihoa.

Ihon kuivuminen on yksilöllistä, eivätkä kaikki tarvitse välttämättä kosteusvoidetta, sanoo ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund lääkärikeskus Mehiläisestä. Useimmat kuitenkin hyötyvät kosteusvoiteesta, erityisesti talvella.

Harva pärjää täysin ilman kosteusvoidetta.

”Iho vähän paksunee kesällä suojautuakseen auringon ultraviolettisäteilyltä, ja silloin se haihduttaa vähemmän. Kun pakkaset kuivattavat ihoa, huoneilma on kuiva eikä aurinkoa ole, harva pärjää täysin ilman kosteusvoidetta.”  

Ryppyjen syntyminen ei liity kosteusvoiteisiin 

Voiko sitten olla haitallista, jos jättää rasvailut sikseen eikä käytä edes perusvoidetta? 

Mitään suoranaisen vaarallista siitä ei normaali-ihoiselle aiheudu, vakuuttaa Kyrklund. Toki jos kärsii esimerkiksi atopiasta, rasvaamista ei kannata unohtaa. 

”Joka neljäs suomalainen on atoopikko. Jos iho pääsee todella kuivumaan, se tulehtuu ja seurauksena voi olla atooppinen ihottuma.”

Tärkein ryppyjen aiheuttaja on UV-säteily.

Joidenkin kosteusvoiteiden sanotaan lisäävän ihon kimmoisuutta ja ehkäisevän ryppyjen ja juonteiden syntymistä. Monet saattavatkin miettiä, tuleeko heille aikaisemmin ryppyjä, jos syystä tai toisesta kosteusvoiteet ovat jääneet käyttämättä. 

Kyrklund vakuuttaa, että rypyt johtuvat pääasiassa muista asioista kuin kosteusvoiteen puutteesta.

”Tärkein ryppyjen aiheuttaja on valon UV-säteily. Jos on huolissaan rypyistä, niin aurinkosuoja on tärkein keino niitä vastaan. Toki jos iho on hirveän kuiva, kuten atoopikoilla, se tulee uurteiseksi. Silloin iho voi näyttää hieman ryppyiseltä.”  

Miesten iho on 25 prosenttia paksumpi kuin naisten.

Eiväthän miehetkään käytä kosteusvoidetta?

Kovin monen miehen kylppärituotteista ei kosteusvoidetta löydy, ja silti heidän ihonsa näyttää sileältä ja tasapainoiselta. Mitä miehet tekevät eri lailla kuin naiset, kun he eivät näytä kosteusvoidetta tarvitsevan?

Miesten ihon koostumus on erilainen, sanoo Kyrklund.

”Miesten iho on noin 25 prosenttia paksumpi kuin naisilla. Miehillä on myös enemmän talirauhasia ja siis enemmän talineritystä. Miesten iho sietää kuivumista hieman paremmin kuin naisten iho.”