Vuoden raskain työviikko on usein se viimeinen ennen lomaa. Tässä yhdeksän tapaa lähestyä lomaa helpommin.

 

Loma alkaa mukavammin, kun valmistaudut siihen jo töissä. Työnohjaaja ja joogaohjaaja Sari Marita Ikäheimo Suomen työnohjaajat ry:stä kertoo, miten.

1. Paina jarrua

Kun kiire tuntuu olevan kovimmillaan, pysähdy hetkeksi. Päässä pyörivien keskeneräisten tehtävien sekamelska ahdistaa takuulla. Kun yrität ajatella ja tehdä monta asiaa samaan aikaan, tulet vain lietsoneeksi paniikkia entisestään.

2. Keskity hengitykseen

Kun sinusta tuntuu kaoottiselta etkä tiedä mihin tarttua, hanki käyttäytymiseesi selkeyttä. Anna hengityksen kulkea luonnollisesti ja seuraa sisään- ja uloshengittämisen vuorottelua. Rauhoitut vähitellen. Hengittämistä seuraamalla voi myös laskea kohonnutta verenpainetta. Poistu vaikka työpisteeltä vessaan, jotta saat olla rauhassa.

3. Tee lista ennen lomaa tehtävistä asioista

Kirjoita lomaa edeltävälle viikolle lista töistäsi. Mieti, mitkä asiat ovat ehdottoman tärkeitä ja mitkä voivat odottaa. Vaikka jokin tehtävä tuntuisi tärkeältä, mieti onko se sitä todella. Harvoin on kyse ihmishengistä.

4. Tee lista töistä, jotka on tehtävä loman jälkeen

Todennäköisesti murehdit töitä loman aikana vähemmän, kun työpöydällä odottaa lista, josta voit aloittaa.

5. Järjestä työpöytäsi tai kaappisi

Työpisteen siistiminen on tärkeä rituaali, joka auttaa aivojasi siirtymään kohti lomaa. Kun työpöytä tai pukukaappi on siisti, on töihin myös mukavampi palata.

6. Älä suostu ryhmäpaniikkiin

Ympärilläsi saattaa olla paljon työkavereita, jotka purkavat ääneen työahdistustaan. Paniikki tarttuu helposti sinuunkin, vaikka oma tilanteesi ei hirveä olisikaan. Hakeudu tietoisesti paikkaan, jossa voit viettää hetken aikaa itseksesi. Syö vaikka lounas yksin. Saat tilaa omalle ajattelulle, kun poistut hetkeksi muualle.

7. Keskity positiiviseen puheeseen

Pohdi itseksesi, mitä loma sinulle merkitsee ja mitä arvostat lomassa eniten. Mieti, voisitko aloittaa loman suunnittelematta sitä etukäteen. Kunnon hengähdystauko loman alussa on monelle paikallaan. Haasta myös työkaverit juttelemaan mukavista lomasuunnitelmistaan. Positiivisuus voi levitä.

8. Juokaa lomakahvit

Työpaikoilla monet lähtevät lomalle samoihin aikoihin. Juokaa lomallelähtijäiskahvit koko porukalla. Siirtymäriitit katkaisevat ajanjakson ja ovat merkki siitä, että nyt alkaa jo jotain muuta.

9. Älä ole tavoitettavissa

Etenkin asiantuntijatöitä tekeviltä unohtuu joskus, ettei lomalla pidä olla puhelimen päässä. Aseta sähköpostiisi ja puhelimeesi automaattinen vastausviesti, jossa kerrot, milloin palaat töihin. Mieti samalla, kannattaisiko loman aluksi pistää puhelin kokonaan syrjään, edes yhdeksi päiväksi?

Vinkit antoi Työnohjaaja STOry ja joogaohjaaja SJL Sari Marita Ikäheimo.

20 prosenttia suomalaisista isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa. Moni heistä haluaisi, mutta ei saa.

Väestöliittoon saapuvien kirjeiden, sähköpostien ja puheluiden perusteella nämä ovat 10 yleisintä syytä, joiden vuoksi isovanhempi ajattelee, ettei hän kelpaa lapsenlapsilleen:

  1. Puutun kuulemma liikaa perheen asioihin, vaikka yritän olla hienotunteinen.
  2. Lapsi ja hänen puolisonsa kommentoivat, etten osaa hoitaa heidän lapsiaan oikein. Teen aina jonkun virheen, vaikka yritän noudattaa heidän ohjeitaan.
  3. Miniä kelpuuttaa vain omat vanhempansa isovanhemmiksi. Minä en osaa mitään ja olen vanhanaikainen.
  4. Lapselle tuli avioero, ja hänen entinen kumppaninsa päätti katkaista yhteydenpidon minuunkin.
  5. Minusta ei ole mitään iloa. En ole isovanhempana tarvittu enkä toivottu.
  6. Olin liikaa poissa ja tein töitä, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapsi ajattelee, etten osaa olla lapsenlapsenkaan kanssa.
  7. Minulla on tiukka taloudellinen tilanne, toisen puolen isovanhemmat ovat ylivertaisia hankintojen ja lahjojen suhteen.
  8. En ymmärrä nykytekniikasta mitään, älypuhelimista ja muusta, ja lapsenlapset suhtautuvat minuun halveksuen.
  9. Minun on vaikea liikkua lasten kanssa, en  pysty tarjoamaan virikkeitä lapsenlapsille, viemään vaikka puistoon tai teatteriin.
  10. Koti on liian pieni, joten lapsenlapset eivät voi tulla yökylään, kun eivät saa omaa huonetta.

Asiantuntijana perhesuhteiden asiantuntija, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliiton Vanhemmuus-tiimistä. Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille löytyvät täältä

Anna Taipale kirjoitti kirjan itsensä arvostamisesta. "Aiemmin ajattelin, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti."

Anna Taipale, Sydänjuttu-kirjasi kehottaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Miksi se on niin tärkeää?

”Jos haluaa tehdä innostavia asioita, voida levollisemmin ja toteuttaa unelmiaan, on hirveän tärkeää suhtautua myönteisesti itseensä. Moni ajattelee huomaamattaan, että ei voi, pysty tai kehtaa. Sen ei tarvitse olla niin.

Ein sanominen on meille vaikeaa, ja moni tuskailee sen kanssa, ettei osaa vetää omia rajojaan. Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei? Teen silloin tilaa jollekin ihanalle.

Suhde itseen vaikuttaa ihan kaikkeen. Olen aiemmin kärvistellyt parisuhteissa, joissa on ollut hirveitä mustasukkaisuuskärhämiä. Olen ajatellut, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa miestäni. Ymmärsin, että se ei ole sitä, mitä haluan. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti missään asiassa.”

”Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei?”

Miksi itselle on joskus niin vaikea olla kiva?

”Kielteinen ajattelu on opittu tapa. Aivojen vanhin osa, liskoaivot, on kehittynyt kalkuloimaan uhkia ja vaaroja. Se toimii edelleen niin.

Aivojen hermoradat ovat tottuneet tuottamaan tietynlaisia ajatuksia. Kun tiedostaa, millaista oma sisäinen puhe on, voi oppia puhumaan itselleen kannustavasti.”

Miten itse onnistuit muuttamaan ajattelutapaasi?

”Olen työskennellyt itseni kanssa vuosia ja opetellut kannustamaan itseäni. Olen itse oman hyvinvointini paras asiantuntija. Toiset voivat tukea ja peilata, mutta minä saan itse valita, kuinka itseeni suhtaudun.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2017.