Juuri nyt opettajat arvioivat lastemme päättyvää kouluvuotta. Tiesitkö sinä, mikä saa nuokkuvan teinin kiinnostumaan oppitunnilla? Opettajat tietävät.

Kouluvuoden päättyessä opettajat miettivät myös omaa onnistumistaan. Tuliko tehtyä alkeellisia virheitä? Valpastuiko koko luokka kertaheitolla? Tässä kymmenen käskyä opettajalta opettajalle:

 1. Vältä sanoja säkki ja kassi. Puhu painavasta repusta, vaikka se ei olisi reppu vaan kassi. Unohda palli-sana, pyydä oppilaita istumaan vain jakkaroilla.

2. Älä opeta lukuja 1-10 ruotsiksi luettelemalla niitä takaperin. Jos oppilas sitä ehdottaa, älä ilahdu aktiivisuudesta vaan muista syy: hän odottaa kohtaa 8, 7, 6.

3. Älä sano liikuntatunnin jälkeen mitään tukan kuivaamisesta vaan käytä sanaa hiukset. Älä erehdy väittämään, että tukka tarkoittaa vain hiuksia. Oppilaat ottavat taskustaan älypuhelimensa ja näyttävät, että wikisanakirjakin tietää, mikä on tukan toinen merkitys.

 4. Älä pyydä kääntämään kirjaa sivulle 69. Älä luetuta tekstejä tai teetä laskuja, joissa tuo numero on.

 5. Käytä vain ja ainoastaan sanaa kananmuna, älä lyhennä sitä. Silti, että kananmunavoi kuulostaa naurettavalta.

 6. Kananmunavoita laitetaan kotitaloustunnilla karjalanpiirakan päälle. Missään tilanteessa munavoita ei panna piirakan päälle.

 7. Pesäpalloa pelatessa pesis-lyhenteen käyttö sen sijaan toimii. Ilo irtoaa joka tapauksessa, kun kovimmat pojat juoksevat kakkospesältä kolmospesälle.

 8. Jos pääset valitsemaan sijaisen, retkioppaan tai kenet tahansa, jonka nimen kerrot oppilaille, älä valitse ketään Jormaa.

 9. Tekstiilityö on monimutkainen oppiaineen nimi. Alat pitää siitä, jos puhut yläkoululaisille käsitöistä.

 10. Kun luokkaan tulee rehtori tai vaikka presidentti, älä pyydä oppilaita seisomaan. ”Nouskaa ylös” on parempi, mutta riskinsä on siinäkin.

20 prosenttia suomalaisista isovanhemmista ei ole yhteydessä lapsenlapsiinsa. Moni heistä haluaisi, mutta ei saa.

Väestöliittoon saapuvien kirjeiden, sähköpostien ja puheluiden perusteella nämä ovat 10 yleisintä syytä, joiden vuoksi isovanhempi ajattelee, ettei hän kelpaa lapsenlapsilleen:

  1. Puutun kuulemma liikaa perheen asioihin, vaikka yritän olla hienotunteinen.
  2. Lapsi ja hänen puolisonsa kommentoivat, etten osaa hoitaa heidän lapsiaan oikein. Teen aina jonkun virheen, vaikka yritän noudattaa heidän ohjeitaan.
  3. Miniä kelpuuttaa vain omat vanhempansa isovanhemmiksi. Minä en osaa mitään ja olen vanhanaikainen.
  4. Lapselle tuli avioero, ja hänen entinen kumppaninsa päätti katkaista yhteydenpidon minuunkin.
  5. Minusta ei ole mitään iloa. En ole isovanhempana tarvittu enkä toivottu.
  6. Olin liikaa poissa ja tein töitä, kun lapset olivat pieniä. Nyt lapsi ajattelee, etten osaa olla lapsenlapsenkaan kanssa.
  7. Minulla on tiukka taloudellinen tilanne, toisen puolen isovanhemmat ovat ylivertaisia hankintojen ja lahjojen suhteen.
  8. En ymmärrä nykytekniikasta mitään, älypuhelimista ja muusta, ja lapsenlapset suhtautuvat minuun halveksuen.
  9. Minun on vaikea liikkua lasten kanssa, en  pysty tarjoamaan virikkeitä lapsenlapsille, viemään vaikka puistoon tai teatteriin.
  10. Koti on liian pieni, joten lapsenlapset eivät voi tulla yökylään, kun eivät saa omaa huonetta.

Asiantuntijana perhesuhteiden asiantuntija, pari- ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliiton Vanhemmuus-tiimistä. Väestöliiton verkkosivut isovanhemmille löytyvät täältä

Anna Taipale kirjoitti kirjan itsensä arvostamisesta. "Aiemmin ajattelin, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti."

Anna Taipale, Sydänjuttu-kirjasi kehottaa suhtautumaan itseensä lempeästi. Miksi se on niin tärkeää?

”Jos haluaa tehdä innostavia asioita, voida levollisemmin ja toteuttaa unelmiaan, on hirveän tärkeää suhtautua myönteisesti itseensä. Moni ajattelee huomaamattaan, että ei voi, pysty tai kehtaa. Sen ei tarvitse olla niin.

Ein sanominen on meille vaikeaa, ja moni tuskailee sen kanssa, ettei osaa vetää omia rajojaan. Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei? Teen silloin tilaa jollekin ihanalle.

Suhde itseen vaikuttaa ihan kaikkeen. Olen aiemmin kärvistellyt parisuhteissa, joissa on ollut hirveitä mustasukkaisuuskärhämiä. Olen ajatellut, että minun tehtäväni on miellyttää, lepyttää ja hoitaa miestäni. Ymmärsin, että se ei ole sitä, mitä haluan. Sen jälkeen, kun sanoin isosti ei, minua ei ole kohdeltu huonosti missään asiassa.”

”Mitä jos fokus olisikin siinä, mille sanon joo, kun sanon ei?”

Miksi itselle on joskus niin vaikea olla kiva?

”Kielteinen ajattelu on opittu tapa. Aivojen vanhin osa, liskoaivot, on kehittynyt kalkuloimaan uhkia ja vaaroja. Se toimii edelleen niin.

Aivojen hermoradat ovat tottuneet tuottamaan tietynlaisia ajatuksia. Kun tiedostaa, millaista oma sisäinen puhe on, voi oppia puhumaan itselleen kannustavasti.”

Miten itse onnistuit muuttamaan ajattelutapaasi?

”Olen työskennellyt itseni kanssa vuosia ja opetellut kannustamaan itseäni. Olen itse oman hyvinvointini paras asiantuntija. Toiset voivat tukea ja peilata, mutta minä saan itse valita, kuinka itseeni suhtaudun.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 21/2017.