Hiljaisuuden laskeutuminen ei merkitse sitä, että olisit tylsä ja epäonnistunut.
Hiljaisuuden laskeutuminen ei merkitse sitä, että olisit tylsä ja epäonnistunut.

Vaikka mieleesi ei tulisi mitään sanottavaa, se ei tarkoita, että olisit tylsä. Se tarkoittaa ehkä, että jännität. 

Hei vaan, hei.

Terve.

Hiljaisuus.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mitäs kuuluu?

Eipä ihmeempiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sama täällä.

Hiljaisuus.

Tuntuuko sinusta usein, ettei sinulla ole mitään sanottavaa? Tai että jos keskustelu ei kulje, se johtuu sinusta? Moni muu tuntee samoin. Kyseessä on epäviral­linen oireyhtymä nimeltä kiusallisen hiljaisuuden pelko. Psykoterapeutti Helena Roivaisen mukaan se ilmenee kahdella tavalla.

Osa ihmisistä ajattelee olevansa niin tylsä tai tyhmä, että levittää ympärilleen hyytävää hiljaisuutta kuin mörkö. Hiljaisuus hävettää heitä, koska he tuntevat paljastuvansa: olen sisältä ontto enkä osaa rupatella.

Kun ihminen pukee ylleen tylsän tyypin takin, hän vahvistaa helposti mielikuvaa itse.

Jotkut taas kammoavat hiljaisuutta niin paljon, että puhuvat taukoamatta, jotta eivät paljastuisi. He viihdyttävät muita kaskuilla ja tempuilla, koska heistä tuntuu, että elleivät he hallitse sosiaalista tilannetta, tapahtuu jotain kauheaa.

"He eivät välttämättä tajua olevansa arkoja, mutta kärsivät jännityksestä yhtä paljon kuin vähäsanaiset", Roivainen sanoo.

Suojamuuri tekee ihmisestä tylsän

Jotta ymmärtäisi ahdistustaan, täytyy mennä ajassa taaksepäin. Siihen aikaan, kun olit lapsi ja halusit ­tulla nähdyksi, niin kuin kaikki lapset.

Ehkä sait aina kuulla, että tämä meidän Liisa on hiljainen hiiri, joka ei saa sanaa suustaan. Aloit itsekin uskoa, että olet syntynyt tuppisuuksi. Tai sitten olit innokas esiintymään, mutta vanhemmat joko nauroivat sinulle tai eivät huomanneet sinua. Aloit ajatella, ettei sinulla ole mitään sanomisen arvoista.

Kun ihminen pukee ylleen tylsän tyypin takin, hän vahvistaa helposti mielikuvaa itse: hän saapuu juhliin tuppisuuna, istuu nurkassa tuppisuuna ja lähtee aikaisin tuppisuuna. Hänestä tuntuu, että toiset karttelevat häntä.

"Mielikuva ei ole todellinen", psykoterapeutti Helena Roivainen painottaa.

"Moni pelkää olevansa ikävystyttävä, mutta muut eivät ajattele niin. Ujoilla on aikaa kuunnella ja tarkkailla toisia. Ujous ei tarkoita, että olisit tylsä. Olet vain herkkä.”

Tylsyys ei ole synnynnäinen ominaisuus. Suojamuuri vain saattaa tehdä ihmisestä kankean keskustelukumppanin.

"Tylsinä pidetään usein ihmisiä, joiden on vaikea ilmaista itseään aidosti."

He jaarittelevat jotain yleistä, mutta eivät esimerkiksi uskalla kertoa tunteistaan, koska heidät on joskus tyrmätty. Tai he eivät löydä sanoja, koska ovat tottuneet olemaan hiljaa.

Pallo saa pudota ihan vapaasti

Englannin kielessä on ilmaus don’t drop the ball eli älä pudota palloa. Kiusallisessa keskustelussa tuntuu, että pelistä on jotenkin selvittävä. Katsot toisen ­suuta ja kuulet, kuinka äänettömyys lähestyy sanojen takana. Kohta pallo on sinulla, mutta mitä sanoisit? Jos pudotat pallon, seuraa hiljaisuus.

 Jos puhuminen ei ole luontevaa, miksi pitäisi puhua? 

Ei se niin vaarallista ole.

"Kulttuurissamme vallitsee ajatus, että koko ajan pitäisi puhua. Ihmiset miettivät jopa sitä, uskaltavatko alkaa seurustella, kun kohta ei kumminkaan ole mitään sanottavaa. Ikään kuin puhuttavaa pitäisi varta vasten keksiä", Roivanen sanoo.

"Eihän puheella ole merkitystä, vaan sisällöllä. Jos puhuminen ei ole luontevaa, miksi pitäisi puhua? Välillä jutellaan, välillä ollaan hiljaa. Hiljaisuus voi olla miellyttävää."

Jos ei jännitä hiljaisuutta, ei tarvitse jännittää puhumistakaan. Rennossa keskustelussa unohtaa itsensä. Silloin voi keskittyä kuuntelemaan toista ja kertoa aidosti ajatuksensa.

Hiljaisuuden laskeutuminen ei merkitse, että olisit tylsä ja epäonnistunut. Se merkitsee ehkä, että toinen teistä alkoi jännittää, toisen ajatus katkesi tai asiaan ei vain ollut lisättävää.

Mikäs hiljaa ollessa.

Hiljainen, kokeile tätä

Jos ujous tuntuu piinavalta, psykologi Anne Syvälahti neuvoo kokeilemaan pienten askelien polkua. Aseta itsellesi ensin pieni tavoite, vaikka jokin näistä:

  • Ota kadulla katsekontakti vieraaseen ihmiseen.
  • Hymyile bussikuskille.
  • Tervehdi naapuria.
  • Kysy tavaratalossa neuvoa, vaikka et ostaisi mitään.
  • Sano lounaalla edes yksi kommentti.

Ja lopuksi huomaa, kun onnistut!
 

Sisältö jatkuu mainoksen alla