Erityisherkkä ei ehkä ole palaverien keskipiste, mutta ei tarvitsekaan. Hän kukoistaa toisilla tavoilla.
Herkkä ihminen ei tee töissä osaamisestaan ja aikaansaamisistaan numeroa. Hän on harvoin palaverin tai kahvipöydän keskipiste. Aika usein hän saattaa jopa lähteä mieluiten lounaalle yksin – ihan vain, jotta saa olla hetken rauhassa.
Viidennes ihmisistä on erityisherkkiä, eli heidän hermojärjestelmänsä on tavallista herkempi. Häly ja ihmispaljous saattavat uuvuttaa, riitely säikäyttää ja työpaikan ihmissuhdeongelmat itkettää enemmän kuin muita.
Herkkyys on työelämässä kuitenkin voimavara, jos se halutaan nähdä sellaisena. Erityisherkkä ihminen on töissäkin:
1. Rauhantahtoinen.
Erityisherkkä kokee riidat ja konfliktit voimakkaasti, ja yrittää välttää niitä. Hän ei halua aiheuttaa draamaa, vaan lähestyy ihmisiä hienotunteisesti.
2. Luova.
Erityisherkällä on hyvä mielikuvitus ja kyky katsoa asioita uusista näkökulmista. Hän on usein mestari uudistamaan työpaikan vanhoja toimintatapoja ja löytämään ratkaisuja ongelmiin.
3. Avulias.
Erityisherkän on helppo asettua muiden asemaan ja tunnistaa toisten tunteita. Siksi hän on hyvä tarjoamaan apua, tukea ja lohdutusta sitä tarvitseville
4. Tunnollinen.
Erityisherkkä kantaa vastuun omista ja yhteisistä asioista sekä osaa joustaa tarpeen vaatiessa. Hän pyrkii luomaan ympärilleen rauhaa ja levollisuutta, ei kiirettä ja kireyttä.
5. Ystävällinen.
Kilpaileminen, raha ja valta-asema eivät motivoi erityisherkkää työssään. Hän saa tyydytyksen työstä itsestään, mikäli on omalla alallaan. Herkkä ihminen ei yleensä koe tarvetta todistella olevansa muita parempi.
6. Oivaltava.
Herkkä näkee asioiden, tunteiden ja ihmisten välillä yhteyksiä, joita monet eivät huomaa. Kun erityisherkälle annetaan tilaa tulla kuulluksi ja toimia omana itsenään, hän kukoistaa.
Asiantuntijana psykologi, kouluttaja Heli Heiskanen.
