Hillittyä järki-ihmistä voi pitää tosikkona ja tiukkapipona, mutta hän saa asiat toimimaan.

Kaikilla ihmisillä on yhtä paljon tunteita, mutta toiset meistä haluavat käsitellä elämää ensisijaisesti järjen kautta. Joka neljäs Kodin Kuvalehden tunnekyselyyn vastanneista kertoo olevansa ennen kaikkea järki-ihminen.

Se näkyy muun muassa näin:

”Pysähdyn, mietin, arvioin, harkitsen, suunnittelen. Ristiriidoissa pakitan ja mietin, mistä tässä on oikeasti nyt kysymys. Jotain on tullut opittua elämässä.”

”Lämpenen ihmisille hitaasti. Joskus minua on syytetty siitä, etten anna itsestäni tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti. Mutta ihmisten välisen yhteyden ja luottamuksen rakentuminen vain ottaa mielestäni aikansa.”

Yksi vastaajista antaa tunteille vain kaksi myönnytystä:

”Pienet lapset ja koirat vetoavat minuun. Muuten ei tunteilla turhia.”

Tyly vai ujo?

Järkevyydestä on hyötyä. Realisti ja hyvä organisoija saa asiat toimimaan. Hän löytää oikean ratkaisun eikä turhaan hermoile. Sitä läheisetkin arvostavat.

Toisaalta järki-ihmiset ovat huomanneet, että heitä pidetään tiukkapipoina ja tosikkoina, vähän tylsinäkin. ”Miksi aina pitää miettiä ensin? Tekisit jotain!” heille sanotaan.

Muiden on vaikea huomata, etteivät harkinta ja itsensä hillitseminen tarkoita tunteettomuutta.

”Luultavasti ihmiset pitävät minua tylynä ja hiljaisena, mutta oikeasti olen ujo enkä osaa ilmaista itseäni kunnolla.”

Järkeä korostava käytös ei edes välttämättä ole sisäsyntyistä. Sillä on syynsä.

”Tunteiden näyttämättömyys johtuu äidistäni, joka oli vastakkainen tyyppi ja aiheutti ties mitä traumoja ’antamalla palaa’.”

Molempi parempi

Myös monet tunneihmisiksi tunnustautuneet kertovat luottavansa joskus enemmän järkeen. Useimmiten silloin on kyse taloudesta.

”Suurempien ostosten suhteen olen järki-ihminen. Vertailen hintoja ja ominaisuuksia, luen testejä ja vertaisarvosteluja.”

”Järki-ihminen olen vain raha-asioissa sekä siinä, että elämän perusasioiden täytyy olla kunnossa. Koti, työ ja perhe ovat tärkeitä eikä niistä tingitä. Muutoin menen tunnepuolella ja intuitiolla hyvinkin pitkälti.”

Ihmissuhteissakin järjen käytöstä on iloa:

”Järki-ihmisen puoli minussa näkyy kykynä asettautua toisen asemaan. Riideltäessäkin näen usein toisen ihmisen kannan ja ymmärrän syyt siihen.”

Ja kuinka ollakaan, ikä ja aika saattavat pehmentää myös järki-ihmisen.

”Näin vanhemmiten yritän tehdä päätöksiä enemmän tunteella, intuitiolla. Ei jaksa enää järkeillä, kun elämä kulkee niin nopeasti.”

Pidätkö sinä järki-ihmisiä tylsinä vai kiehtovina? Jatka keskustelua!