Suuri osa palautteesta muuttuu negatiiviseksi vasta vastaanottajan mielessä. Kun saat kriittistä palautetta, älä heti hiilly tai syyllistä itseäsi.

Epämieluisaan palautteeseen on helpompi suhtautua asiallisesti, kun pysähtyy rauhassa pohtimaan kuutta seikkaa.

1. Mikä on minun tapani reagoida kritiikkiin?

Kiellänkö kaiken suin päin, suutunko, alanko heti puolustella? Poiminko palautteesta vain ne kohdat, jotka tukevat käsitystä itsestäni? Vai otanko kaiken vastaan sellaisenaan ja masennun?

Kun löydät tyypillisen reagointitapasi, sinun on helpompi pysähtyä miettimään, mitä palaute todella tarkoittaa ja miten sen pitäisi itseen ja omaan toimintaan vaikuttaa. Ilman liiallisia tunnekuohuja palautetta voi tutkia kiihkottomammin.

2. Miksi palautteen antaja sanoi, kuten sanoi?

Palautteen antaja antaa aina palautetta omista lähtökohdistaan. Hän voi olla hyvin tai huonosti perillä palautteen kohteesta. Joskus palautteen antaja näkee asiat selvemmin kuin palautteen vastaanottaja, ja osaa antaa hänelle näin tervettä toisenlaista näkökulmaa. Toisinaan hän näkee asiat liikaa vain omasta näkökulmastaan.

Kaikkea palautetta ei tarvitse niellä sellaisenaan, joskus lähdekritiikki on paikallaan

3. Kuinka tärkeää juuri tämän henkilön antama palaute on minulle?

Henkilö, johon itse suhtautuu arvostaen ja jonka kanssa on luottamukselliset ja turvalliset välit, voi antaa reippaastikin myös kriittistä tai korjaavaa palautetta ilman, että vastaanottaja loukkaantuu.

Kritiikki ihmiseltä, johon ei luota, loukkaa usein enemmän. Tämän tiedostaminen voi helpottaa: ehkä toisen sanoja ei olekaan pakko ottaa liian vakavasti.

4. Ymmärsinkö kritiikin oikein?

Jos palaute on epämääräistä tai vihjailevaa, kannattaa kysyä tarkennuksia. Kysymykset konkretisoivat paremmin palautteen vastaanottajalle, mistä on palautteen antajan mielestä kysymys.

Työelämässä hyvä kritiikki kohdistuu työn tavoitteisiin, joista molemmat osapuolet ovat tietoisia. Hyvä kriittinen palaute on keskustelevaa, ja ottaa molempien näkökulmat huomioon. Se on rakentavaa, kehittävää ja ratkaisukeskeistä.

5. Kohdistuiko kritiikki työhöni vai minuun ihmisenä?

Jos saat palautetta, joka määrittelee ensisijaisesti sinua (olet sellainen tai tällainen, et koskaan sitä ja tätä), kannattaa kysyä, miten asia näkyy käytännössä eli toiminnassa: Mikä saa sinut ajattelemaan niin? Miten toimin, että minusta saa kertomasi kuvan?

Omaa toimintaa on myös huomattavasti helpompi muuttaa kuin itseä ihmisenä. Tämän vuoksi toimintaan kohdistuvaa palautetta on helpompi ottaa vastaan kuin itseen ihmisenä kohdistuvaa palautetta.

6. Tarkoittiko palautteen antaja sanansa kritiikiksi?

Negatiivinen palaute on harvoin lähtiessään negatiivista. Se muuttuu negatiiviseksi tai positiiviseksi vastaanottajan mielessä.

Palaute on annettu tutkittavaksi. Myös sellaista palautetta voi alkaa arvostaa, josta ei ole edes samaa mieltä. Vaihtoehtoinen näkökulma on aina arvokas.

Asiantuntijana valmentaja, työnohjaaja, coach Päivi Kupias, Tevere Oy

Lue myös:

Halaa mieluummin kuin hauku

Ujo ihminen voi vaikuttaa tylyltä