Karjutko kuin isäsi? Mökötätkö kuin äitisi? Älä siirrä huonoa tapaa riidellä lapsillesi. Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow laati harjoituksen, joka auttaa katkaisemaan kierteen.
1. Mieti, miten lapsuusperheessäsi riideltiin.
Huusiko toinen vanhemmista kitarisat pitkällä aina kun suuttui? Ryhtyikö toinen mykkäkouluun, jonka syytä ja kestoa muu perhe saattoi vain arvailla?
2. Muistele lapsuutesi riitatilanteita.
Palauta mieleesi, miltä aikuisten riitely sinusta tuntui, kun olit lapsi. Muistatko yhtään ongelmaa, joka olisi oikeasti ratkennut sillä, että vanhemmat huusivat kuin hyeenat tai leikkivät marttyyria?
3. Käännä katse nykyiseen minääsi.
Ole rehellinen. Riiteletkö samalla tavalla kuin jompikumpi vanhemmistasi? Jos vastaat kyllä, älä vain usko, että se on geneettistä! Olet aikuinen, sinulla on vapaus toimia toisin. On vastuun pakoilua vedota aikuisena siihen, että minusta nyt tuli tämmöinen, kun isäni ja äitini olivat sellaisia.
4. Ajattele ihmistä, joka riitelee rakentavasti.
Ala pyrkiä sitä kohti. Varmasti kompastelet matkalla, kuulet taas äänesi kohoavan tai päästät suustasi ilkeitä piikkejä. Pyydä anteeksi ja jatka sitkeästi harjoituksia. Muista, että voit aina tehdä toisin.
5. Jos harjoittelu tuntuu tyhmältä, palaa taas lapseen, joka olit.
Katso sitten omaa lastasi ja mieti: Jos sinä olisit tuo lapsi tässä huoneessa, miten toivoisit äitisi tai isäsi nyt puhuvan? Miten haluaisit hänen hoitavan tämän tilanteen?
Ollut avosuhteessa yhdessä asuen n. 15 vuotta. Tunnettu on n. 20 v. Tähän mennessä ei vielä ole ollut yhtään riitaa. Ehkä olemme tylsiä ja värittömiä ihmisiä? Tai sitten meillä ei ole tarpeeksi intohimoa ja keskinäistä paloa? Tai sitten annamme toisillemme tilaa, kunnioitusta ja arvostusta keskustellen ja yhdessä päättäen - eikä ehkä ole (ainakaan vielä ollut?) tiukkoja tarpeita tehdä asioita juuri tietyllä tavalla, vaan on mahdollista sopeuttaa. En muista, että lapsuudessani meillä kotona olisi oikeastaan koskaan riidelty. Äiti oli joskus pahalla päällä, kenties menkat? Avovaimoni lapsuudenkodissakaan ei käsittääkseni juurikaan riidelty. Meidän molempien vanhemmat ovat eronneet, mutta olemme jo silloin olleet nuoria aikuisia. Omasta mielestämme meillä on tähän mennessä mennyt hyvin, ja olemme viihtyneet yhdessä. On meillä silti omat haasteemme tarpeiden ja halujen yhteensovittamisen kanssa.