Jani Riihijärvi velkaantui nuorena. Ulosotto vei vuosien ajan kolmanneksen palkasta. ”Joskus mielessäni kävi, että helpommalla pääsisin, kun en tekisi töitä ollenkaan. Sisu ei antanut periksi.”
”Töiden jälkeen sytytän joskus grillin, jos en ole liian väsynyt. Laitan sinne makkarat, vaimolle broilerivartaat. Istuskelen rauhassa, kääntelen lihoja.
Aina ei ole ollut varaa grillata. Olen ostanut kaupasta pelkkää punalaputettua alennusruokaa. Sillä ei ole ollut väliä, mitä tekee mieli.
Otin nuorena velkaa, jota en pystynyt maksamaan, kun jouduin työttömäksi. Tein virhearviointeja, mitäpä sitä kieltämään. Olen tehnyt logistiikan ja puuteollisuuden alan töitä. Viimeiset kymmenen vuotta ulosotto vei kolmanneksen palkasta ja silti tuntui, että velat eivät lyhene. Korkoihin meni niin paljon rahaa.
Joskus mielessäni kävi, että helpommalla pääsisin, kun en tekisi töitä ollenkaan. Sisu ei antanut periksi.
Lasten puolesta harmittelin eniten. Nyt he ovat jo teinejä, mutta ennen mietin, että olisipa kiva kiertää joka kesä yhdessä joku huvipuisto. Emme päässeet kuin kerran Särkänniemeen. Rahat eivät riittäneet. Se veti mielen matalaksi.
”Katsoimme tilannetta silmiin: tämän verran olen velkaa sinne ja tänne. Tehtiin maksusuunnitelma.”
Kaikki muuttui tänä kesänä, kun pääsin aloittamaan velkajärjestelyn virallisesti. Viime syksynä menin vaimon kanssa tapaamaan velkaneuvojaa ensimmäistä kertaa. En tiedä, mistä juuri silloin sain puhdin alkaa selvittää asioita. Onneksi sain.
Katsoimme tilannetta silmiin: tämän verran olen velkaa sinne ja tänne. Tehtiin maksusuunnitelma.
Kerran kuussa maksan velkajärjestelyn mukaan sen mitä pitää, ja viivaan yli paperilta kyseisen kuukauden. Toukokuussa 2027 olen täysin velaton.
Silloin ostan skumppapullon. Avaan sen ja mietin. En sitä, että olen ollut ajattelematon, vaan sitä, että selvitin asiani kuin mies.
”En ole koko ajan huolissani. Enää kesä ei lisää velkaani.”
Tämä kesä tuntuu onnellisemmalta kuin mikään lapsuuden jälkeen. Rahaa ei ole paljon, mutta se riittää paremmin. En ole koko ajan huolissani. Enää kesä ei lisää velkaani.
Minulla on myös ensimmäistä kertaa vuosiin yksi lomasuunnitelma. Pääsin vuoropäälliköksi ruokakauppaan, mutta elokuussa on vapaa viikonloppu. Lähden vaimon kanssa festareille, saimme halvat liput.
Kun auto kääntyy Tampereelle, en ajattele töitä enkä velkoja. Ajattelen moottoritietä, vaimoa ja musiikkia.”
Millainen on hyvä kesä silloin, kun rahaa ei ole yhtään ylimääräistä? Janin lisäksi omasta kesästään kertovat Kodin Kuvalehdessä 14/2024 Heidi, Auli, Pia ja Aino. Tilaajana voit lukea jutut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
