Sisko Chasen kesä on kukkien juhlaa

Perennapenkkien aaltoilevilla reunoilla kukkivat hillityt vuokot, jouluruusut, sinikämmenet ja kylmänkukat. Niitä ei ensin juuri huomaa, sillä joukosta nousevat esiin satojen kevätesikoiden kirkkaat huomiovärit. Kaikenkirjavat esikot olivat innokkaan kasviharrastajan, helsinkiläisen Sisko Chasen ensimmäinen keräilykohde.

– Ihastuin esikoiden shokeeraaviin ­väreihin eräällä Viron-matkalla. Valitettavasti alkuinnostuksessani en istuttanut esikoita värien mukaan vaan kaikkialle, mihin niitä mahtui.

Pieni kierrätys­aineksista koottu kesähuone on Jonin nikkaroima.  

Kun Sisko muutti perheineen Itä-Helsinkiin vuonna 2000, talon pihalla kasvoi vain nurmea ja muutama puu. Nyt tontti on niin tupaten täynnä kasveja, ettei Sisko aina huomaa, vaikka joku olisi menehtynyt talven aikana. Ylimääräiset taimet hän myy kasviharrastajien taimitoreilla tai istuttaa Porvooseen perheen metsätontille. Sinne Sisko rakentaa viikonloppuisin laajaa metsäpuutarhaa.

Lahjaksi kottikärryt

Kaupunkipuutarhassa on puuhaa arki-­illoiksi. Puutarha on hyvin esikkoystävällinen, sillä vanhat omenapuut ja Siskon istuttamat magnoliat, kalmiat, atsaleat, schalininkirsikat ja jalohortensiat varjostavat matalampia perennoja sopivasti. Maa on multavaa, vanhaa merenpohjaa, ja paikka on lämmin ja suojaisa. Kaikki rehottaa.

– En oikein tajunnut, kuinka paljon ­pidän puutarhoista, ennen kuin hankimme tämän talon. Puutarha täyttää vapaa-­aikani niin, etten koskaan toivo lahjaksi timantteja vaan kunnon puutarhatyö­kaluja. Kerran sain äitienpäivänä nokkakärryt kivien siirtelyä varten. Jouluna pukki toi erikoisvahvat kottikärryt.

Jouluruusujen kukinta jatkuu huhtikuusta pitkälle kesäkuuhun.

Puiden ja pensaiden siimes on täydellinen paikka Siskon vaalimille eksoottisille kolmilehdille sekä muille lehto- ja metsäpuutarhakasveille. Niistä hän on tällä hetkellä innostunein.

Seuraavaksi hän etsii perennoiden keskeltä paikkaa hienostuneen kauniille vuokkoängelmälle, Anemonella thalic-troides. Hennon vaaleanpunakukkainen harvinaisuus on tuliainen Tukholman keväisiltä puutarhamessuilta.

Ruotsista tilatut japanilaisten metsäkasvien siemenet odottavat vielä maahan pääsyä. Siskon puoliso Jon Chase on nikkaroinut puulaatikoita syksyn kyl­vöjä varten.

– Ihaninta puutarhanhoidossa on taimien istuttaminen. Mikä voisi olla parempaa kuin täyttää uusi alue kasveilla. ­Tosin nautin kitkemisestäkin. Työni on sosiaalista, mutta puutarhassa lepään.

Naapureiden ilo

Yhtä tärkeitä puutarha-askareiden kanssa ovat matkat, joita Chaset tekevät koti­maan, Viron tai Latvian puutarhakohteisiin. Latvian Salaspilsissä ja Siguldassa tekee Siskon mielestä tällä hetkellä parhaita kasvilöytöjä.

Koska vaimo saattaa kerätä taimi­toreilta mukaansa kahdeksan kassillista kasveja, Jonille jää kantajan rooli.

Sinikämmen on monen kasviharras­tajan himoitsema erikoisuus. Siskolla on sen harvinaisempi valkoinen muoto. 

Sisko kuljettaa mukanaan pientä kierrevihkoa, johon on merkinnyt muistiin sivu­kaupalla kiinnostavia kasveja leh­distä ja kirjoista. Joidenkin perässä on tähti merkkinä siitä, että hän on onnistunut hankkimaan sen kokoelmaansa.

– Minulle tuottaa suurta riemua, kun löydän pitkään etsimäni kasvin vaikka latvialaiselta kukkatorilta jonkun mummon myyntitiskiltä.

Sisko kutsuu mielellään puutarha­ystäviään kylään tai juttelee kasveistaan ihailevien ohikulkijoiden kanssa. Puutarhasta on tullut myös kulmakunnan asukkaille tärkeä.

– Eräänä jouluna postilaatikkoomme oli tiputettu joulukortti, jossa nimetön ohikulkija kiitti ihanasta pihasta, jota hän saa ihailla ohi mennessään. Voi, miten hyvältä se tuntui!