Yksi tilaa netistä vibraattorin, toinen ei halua seksiä koskaan, kolmas uskoo oppimiseen. KK:n seksiviikolla puheenvuorossa on tänään nuorten verkkotukioppilas Salla-Serena Louhi.
Salla-Serena Louhi, 19:
"Nuoret pelkäävät hirveästi, että ovat epänormaaleja. He etsivät Googlesta selitystä sille, miksi toinen tissi on toista isompi tai stondis lakkaa. Google vastaa, että sinulla on rintasyöpä tai tippuri.
Meille kerrottiin viidennellä luokalla, miten vauvat syntyvät. Muuta seksuaaliopetusta ei juuri ollut ennen kuin ysillä, ja se on liian myöhään. Moni harrastaa seksiä jo ennen sitä. Olen lukenut netin keskustelupalstoilta, että joku on aloittanut jo alakoulussa. Minusta se on tosi nuorena.
Menin Mannerheimin Lastensuojeluliittoon verkkotukioppilaaksi 14-vuotiaana. Tukioppilaaksi ryhtyminen oli hyvä tapa käsitellä itselle vaikeita kysymyksiä. Huomasin, että moni muukin oli miettinyt samoja asioita.
Me Verkkarit vastaamme esimerkiksi Nuortennetin keskustelupalstalle tuleviin kysymyksiin. Meidän ei tarvitse esittää asiantuntijaa, vaan kertoa, mitä mieltä itse olemme. Saamme Mannerheimin Lastensuojeluliitosta koulutusta ja ohjausta.
Nuorten tieto seksistä perustuu siihen, mitä he ovat netistä lukeneet tai toisilta kuulleet. He eivät kuitenkaan aina osaa erottaa, mikä on totuus.
Media antaa epärealistisen kuvan ulkonäöstä ja seksistä. Suomalaisissa leffoissa on aina rankkaa panemista. Missä ovat tunteet? Romanttisissa elokuvissa taas seksi on täydellistä.
Jos pari säheltää sängyssä, se on komediaa. Niinpä jos seksi ei suju, nuoret syyttävät itseään.
Harva haluaa puhua seksistä vanhemmilleen: se olisi noloa ja kiusallista. Sitä paitsi voi olla ahdistavaa, jos isä tai äiti yrittää jutella seksistä paljon ennen kuin se on nuorelle ajankohtaista. Tai jos vanhemmat utelevat tyttäreltä, koska tämä tuo poikaystävän näytille, ja seurustelukumppani onkin tyttö.
Nuoret ymmärtävät enemmän kuin vanhemmat luulevat.
Yläkoulussa juttelimme ystävien kesken lähinnä siitä, kuka on kehenkin ihastunut. Seksistä puhuminen tuli luontevaksi vasta myöhemmin, kun opin, ettei se ole niin vakava aihe. Kun kasvaa, epävarmuus vähenee.
Terveystiedossa seksuaalisuudesta pitäisi keskustella kevyesti ja luontevasti. Ongelma on, että nuorten välillä on isoja eroja siinä, kuinka paljon tietää ja kuinka kokenut on.
Moni haluaisi henkilökohtaista neuvontaa mutta ei kahdenkeskistä tuokiota opettajan kanssa. Siksi nimetön nettifoorumi on hyvä.
Nuoret osaavat todella hienosti kertoa tarinansa ja kuvailla tunteitaan. He ymmärtävät enemmän kuin vanhemmat luulevat. Aikuiset vähättelevät lastensa huolia. Olen monta kertaa saanut hyvän mielen, kun olen pystynyt kommentoimaan nuorten viestejä. Joskus joku palaa sanomaan, että kiitos kun rohkaisit.
Usein nuoret kirjoittavat isoista asioista, kuten masennuksesta tai vanhempien alkoholismista. Jokaiseen ongelmaan löytyisi auttava taho, mutta nuorista tuntuu nololta pyytää apua.
Lasten on pakko aikuistua nopeasti. Se tulee kai yhteis- kunnasta ja kavereilta. Lapset lakkaavat leikkimästä barbeilla ja hankkivat älypuhelimia."
Mitä on nuorten yleisin kysymys netissä, Salla-Serena Louhi?
"Tytöt kysyvät esimerkiksi sitä, miten kertoa jollekulle, että on ihastunut. Poikien yleisin kysymys on se, että penikseni on näin monta senttiä, onko se normaali. Siitä minulla ei ole tietoa. En ole lääkäri."
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 4/2014.
