Äiti on ilkeä ja komenteleva. Kun sanomme hänelle siitä, hän suuttuu ja syyttää meitä, että emme osaa ottaa kritiikkiä vastaan.
Mistä syystä jotkut keski-ikäiset naiset ovat ilkeitä ja pessimistisiä? Äiti ilkeilee minulle ja veljelleni, isämme hän on jättänyt rauhaan.
Olemme veljeni kanssa kolmekymppisiä, koulut käyneitä, töissä käyviä, raittiita, terveitä ja perheellisiä ihmisiä. Lapsuutemme oli onnellinen, mutta viime vuosina äidin käytös on ollut sietämätöntä. Saamme jatkuvasti kuulla, kuinka väärin elämme.
Kun veljeni erosi avovaimostaan, äiti ripitti veljeä ja manasi, että veli viettäisi lopun elämänsä yksin. Äiti käänsi asian niin, että veljeni täytyisi ajatella enemmän äitinsä tunteita.
Minä saan kuulla jatkuvaa vähättelyä ja ilkeää kommentointia elintavoistani: miksi pitää urheilla niin paljon, miksi ostan kaupasta väärää maitoa, miksi ostan vaatteita, kun kuitenkin myyn ne kirpputorilla. Ylioppilasjuhliakaan minulle ei kuulemma olisi kannattanut järjestää, koska paperini olivat vain keskiverrot.
Äiti komentaa meitä jatkuvasti: tuo sitä, tee tätä, mene sinne, ole hiljaa. Kun sanomme asiasta, äiti yleensä suuttuu. Hän nimittää meitä narsisteiksi ja syyttää, että emme osaa ottaa kritiikkiä vastaan. En halua, että lapseni ja veljeni lapset näkevät tällaista käytöstä perhepiirissä. Mitä tehdä?
Väsynyt tytär
