Muotitoimittaja Markku Kopralla oli vapaa-ajalla intohimo leipomiseen. Sitten syntyi oivallus: entä jos siitä tekisi ammatin?
Leipuri-kondiittoriopiskelija Markku Kopra, 42:
"Ehdin olla muotitoimittaja ja stylisti reilut kymmenen vuotta. Joka aamu menin fiiliksissä töihin, täydellä sydämellä. Sitten lehti, jossa työskentelin, lopetettiin.
Se tuntui aluksi kauhealta ja oudolta, mutta jo muutaman viikon jälkeen näin tapahtuneen mahdollisuutena johonkin uuteen.
Jatkoin lehtihommia freelancerina. Kun aikaa jäi kunnosta huolehtimiseen, laihduin lähes 20 kiloa. Uimaradalla hahmotin vähitellen koko elämäni selkeämmin.
"Olen häärännyt äidin kanssa keittiössä aina. Tein ensimmäisen voileipäkakkuni 13-vuotiaana."
Jossain vaiheessa tuli oivallus, että aloitan leipuri-kondiittoriopinnot. Olen häärännyt äidin kanssa keittiössä aina. Tein ensimmäisen voileipäkakkuni 13-vuotiaana. Sen jälkeen sukulaiset alkoivat pyytää, että leipoisin seuraaviinkin juhliin.
Intohimo leipomiseen oli pysytellyt vuosikaudet pinnan alla. Entä jos tekisinkin siitä ammatin?
Vajaan vuoden kuluttua töiden loppumisesta aloitin opinnot. Istuin pulpetissa, kirjoitin muistiinpanoja, riivasin leipää ja letitin pitkoja. Identiteettini muuttui mutta hyvällä tavalla. Olin oppilas, en muotitoimittaja.
"Kaiken voi saavuttaa, kun kuuntelee, mitä haluaa."
Opiskelujen rohkaisemana uskalsin toteuttaa toisenkin unelman. Voileipäkakkukirjani ilmestyi tänä keväänä. Oma kirja! Minun! Ensin en uskaltanut avata koko kirjaa. Seuraavana päivänä vähän selailin. Ei siellä mokia ollut, mitä nyt perfektionistin mielestä joku yrtti sojotti väärään suuntaan.
Kirja kädessä mietin: kaiken voi saavuttaa, kun kuuntelee, mitä haluaa.
Valmistun tänä keväänä ja päässä poukkoilee paljon ideoita. Ruokatoimittajan työ, yrittäminen, oma kahvila...
En hirveästi suunnittele elämääni tässä vaiheessa. On hauskaa nähdä, mitä tapahtuu. Ei nelikymppiselläkään ole pakko olla urasuunnitelmaa eläkeikään saakka."
Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 10/2016.
