Pienpanimolaiset paljastavat, miksi oluen nimellä on merkitystä.
Jöröjukka, laiskajaakko, Kyyttö, Metsän Henki… Arvaatko, mikä näitä yhdistää? Kaikki ovat suomalaisten pienpanimoiden oluiden nimiä. Pieniä panimoita on viime aikoina perustettu yhä enemmän – pian niitä on Suomessa jo kahdeksankymmentä. Nimillä on merkitystä.
"Mietimme ensin oluen visuaalisen ilmeen ja markkinoinnillisen jipon, sitten alamme tehdä koekeittoja reseptiä varten", kertoo Laura Weckström kolmen tamperelaisnaisen Brewcats-panimosta.
"Nimi ei saa olla pitkä, jotta se mahtuu etikettiin, ei liian hankala, jotta sen pystyy lausumaan baaritiskillä, ja sen täytyy olla samastuttava”, toteaa Antti Hasanen Ruosniemen Panimosta.
Ammattiin ja etunimeen on helppo samaistua.
Samastua voi vaikka ammattiin tai etunimeen.
"Itseironinen Pikkupomo oli alkusysäys ammatteja hyödyntävälle nimistöllemme. Nyt meillä on myös muun muassa Insinööri, Diplomi-insinööri, Koodari ja Piirimyyjä", Hasanen kertoo.
"Laiskajaakko on osa perinnettämme antaa oluille miehen nimiä. Siitä on hyötyä, kun ihmiset ostavat oluita lahjaksi", kertoo Jari Mämmi Teerenpeli Panimo & Tislaamosta.
Suomalaisia houkuttaa mytologia.
Suomalaisia houkuttaa myös mytologia. Keito on kalevalaisesta tarustosta ja tarkoittaa yllättäen kurjaa ja kehnoa.
"Keito on tarustossa vaatimaton ja urhea hahmo. Koska keito tarkoittaa myös heikkoa ja kehnoa, se sopii nimeksi lager-oluelle, jonka maine on ollut kehno. Nimellä on myös kaksoismerkitys: tätä juodessaan voi sanoa lähtevänsä keitolle", kertoo Hiisi-panimon Mikko Mäkelä.
