Oletko liian kiltti? Se voi johtua lapsuudestasi – 5x opi sanomaan ei

Voisitko ottaa koirani viikoksi hoitoon? Ehtisitkö tehdä tämän työn, kun minulla on vähän kiire? Mihin mentäisiin kesällä, sopiiko sinulle rantaloma? Kyllä, kyllä ja kyllä.

Kiltteys on hyvä ominaisuus, mutta liiallisena siitä voi tulla taakka. Jos huomaat usein suostuvasi pyyntöihin, joista oikeastaan haluaisit kieltäytyä, saatat olla tarpeettoman kiltti.

"Hyvän ja huonon kiltteyden raja on selvä. Jos on niin joustava, että siitä aiheutuu itselle kärsimystä, on todennäköisesti liian kiltti", sanoo psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Titta Sopanen.

Liiallinen kiltteys voi tarkoittaa omista tarpeista luopumista tai sitä, että ei uskalla sanoa, mitä itse haluaa ja mitä ei. Sopanen kehottaa pohtimaan myös palvelusten tekemisen motiivia: teon pitäisi lähteä aina omasta halusta.

Työpaikalla kiltti on usein se, joka ottaa ylimääräisen tehtävän, vaikka kalenteri on jo täynnä. Parisuhteessa kiltti voi väheksyä tarpeitaan tai kokea, ettei niille ole oikeutusta. Hän saattaa myös pienentää itseään: mitäs minusta, tehdään taas kuten sinä haluat.

Usein kiltti pelkää tulevansa hylätyksi.

"Jos ajatellaan, että parisuhde on pallo, niin helposti toinen vie pallosta kolme neljäsosaa ja kiltille jää vain pieni siivu", Sopanen selittää.

Alussa liika kiltteys ei välttämättä tunnu huonolta. Mutta jos jatkuvasti joustaa omista rajoistaan, seurauksena on usein lopulta katkeruutta.

Liian kiltti pettyy muihin, kun nämä eivät huomaa, kuinka raskas taakka kiltillä on kannettavana. Kiltti pettyy helposti myös itseensä: miksi minä en osaa pitää puoliani?

Sano ei ja siedä syyllisyyttä

"Terve itsekkyys" on muodikas ilmaus, mutta tärkeä asia. Käytännössä se tarkoittaa, että huolehtii omista tarpeistaan ja tekee päätökset niitä kunnioittaen. Se, että ajattelee ensin omia tunteitaan ja tarpeitaan, ei ole väärin.

Jos haluaa eroon liiasta kiltteydestä, pitää opetella sanomaan ei. Se ei ole helppoa,ja usein kiltti pelkää tulevansa hylätyksi. Mitä jos minusta ei enää pidetä, kun en suostukaan pyyntöihin? Mitä jos muut pettyvät minuun?

Titta Sopanen sanoo, että muutos vaikuttaa ihmissuhteisiin. Läheiset voivat olla ihmeissään, jos totuttu käytös muuttuu.

"Silloin kannattaa kertoa, että on tajunnut olleensa liian kiltti ja yrittävänsä muuttua."

Oikeanlainen kiltteys ei ole heikkoutta vaan vahvuutta.

Aluksi ein sanomisesta seuraa syyllisyyttä. Tunnetta kannattaa opetella sietämään. Sopasen mukaan itse valituissa ihmissuhteissa kumpikin voi käyttää omaa tahtoaan. Jos toinen ei sitä hyväksy, kannattaa pohtia, onko suhde jatkamisen arvoinen.

"Jos ihmissuhde perustuu sille, että kiltti tekee kaiken ja taipuu aina, voi olla ihan hyvä, että sellainen suhde päättyy."

Oikein kiltit kunniaan

Liika kiltteys ei ole sattumanvaraista, vaan yleensä seurausta siitä, että lapsuudessa saatu hyväksyntä on ollut jollakin tapaa ehdollista.

"Usein liian kiltiksi oppineen on pitänyt lapsuudessa suorittaa jotain tai käyttäytyä tietyllä tavalla, jotta tulisi hyväksytyksi. Tästä on tullut tunne, että jos en jousta, olen huono ihminen", Sopanen selittää.

On tärkeä muistaa, että kiltteys on lähtökohtaisesti hyvä ominaisuus. Oikeanlainen kiltteys ei ole heikkoutta vaan vahvuutta.

"Jos kaikki olisivat empaattisia toisilleen ja kunnioittaisivat toistensa rajoja, tämä olisi mahtava maailma. Hyvä kiltteys pitäisi nostaa taas kunniaan."

Toisten auttaminen ja oikeanlainen kiltteys on hyväksi paitsi muille, myös auttajalle itselleen.

"Toisten auttaminen on hieno juttu, kunhan on tarkka motiivista ja siitä, ettei veny liikaa. Sitä paitsi auttamisesta tulee ihmiselle itselleenkin hyvä mieli."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 11/2017.