Villakoira keksii aina syyn tanssia. Vaikka ei keksisikään, se tanssii silti.
Villakoirani Veikko ei osaa montaa temppua, mutta se on synnynnäinen tanssija.
Vähintään viisi kertaa päivässä se nousee takajaloilleen ja alkaa vispata etutassuillaan tahtia. Yleensä tanssi alkaa automaattisesti, mutta se alkaa myös sanoessani käskyn: "TANSSI".
Kun Veikko haistaa kädessäni kinkunsiivun, se saattaa tanssia yhteenmenoon minuutin, jotta palkitsisin sen herkulla.
Se tanssii myös saadakseen kaapista lempilelunsa tennispallon.
Aina kun Veikko haluaa jotain tosi paljon, se tanssii – vaikka käskisin sitä istumaan. Ehkä se tietää, että kahdella jalalla tasapainottelu on hienointa ja vaikeinta mitä se osaa.
Se tanssii myös rakkaudesta, eli joka ilta palatessani töistä tai haistaessaan kadulla kiltin, pienikokoisen tyttökoiran. Ylläolevalta videolta näet, miten Veikko villiintyy bongatessaan junassa söpön bichon frisé -tytön!
