
Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ihmettelee vanhempia, jotka sallivat seurustelevien yläasteikäisten yökyläilyn. ”Jos yrittää harpata lapsuudesta liian varhain aikuisten maailmaan, kehityksellisesti tärkeät välivaiheet jäävät kokematta.”
Mitä vanhemmat eivät tiedä kasvavista lapsistaan, Jari Sinkkonen?
”Vanhemmat eivät tiedä, että jo kymmenvuotiaita lapsia kiinnostaa seksi. Vanhemmat eivät välttämättä edes halua tietää sitä, koska ajatus tuntuu pelottavalta tai ahdistavalta.
Eräässä suomalaisessa pikkukaupungissa kymmenenvuotiaat neljäsluokkalaiset olivat kouluaikana pornosivuistoilla. Kun siitä kerrottiin vanhempainillassa, vanhemmat sanoivat, että ei millään meidän poika! Kun telkkarissa pussataan, meidän lapsi sanoo kotona yök.
”Lapsena pysyttely on vaikeampaa kuin se oli 30 vuotta sitten. Tuntuu, että lapsia revitään aivan liian varhain teinimeininkiin.”
Niin varmaan sanookin – mutta kaverien kesken pullistellessa on toisin. Eräs poika kysyi: ’Tiedäthän sinä Jari, mikä on yläkoulun epävirallisena pääsyvaatimuksena? Se, että tietää netin ilmaisten pornosivujen osoitteet.’
Eräässä luokassa taas oli ennen opettajan luokkaan tuloa katsottu pornosivua. 12-vuotias poika oli katsonut muualle. ”Minä haluan vielä olla lapsi”, hän sanoi myöhemmin minulle.
Lapsena pysyttely on vaikeampaa kuin se oli 30 vuotta sitten. Tuntuu, että lapsia revitään aivan liian varhain teinimeininkiin, vaikka kehityksen kannalta olisi parempi vielä juoksennella pusikoissa leikkimässä piilosta.
”Nuoren tukena oleminen ei tarkoita sitä, että tukisi aina hänen päätöksiään.”
Vanhempien tehtävä on auttaa lasta pysymään lapsena myös asettamalla rajoja ja kieltoja, vaikka se ei lapsen itsensä mieleen olisikaan.
Lapsen puolella oleminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä.
Nuoren tukena oleminen ei tarkoita sitä, että tukisi aina hänen päätöksiään.”
Miten murrosikäisten seurusteluun pitäisi suhtautua?
”Nuorten mielestä aikuisuus näyttää usein ankealta. Asuntolainaa pitää maksaa, töissä määräilee kurja pomo, ruokakauppaan on kiire.
Yksi ainoista tavoittelemisen arvoiselta tuntuvista aikuisuuden asioista voi olla seksi. Omat vanhemmat tosin eivät nuoren mielestä tietenkään ole harrastaneet seksiä enää vuosikausiin.
Nuori saattaa siis yrittää mennä oikotietä niin, että ottaa aikuisuudesta sen ainoan kiinnostavan asian, seksin. Se on yritys hypätä suoraan palkintopallille.
”Jos olisin nähnyt hyviä kokemuksia, niin voisin liputtaa varhaisen seksin puolesta, että siitä vain, jes! Mutta olen nähnyt toisenlaisia kokemuksia.”
Hämmästelen, kun vanhemmat kertovat yläkouluikäisten lastensa tyttö- tai poikaystävistä, jotka melkein asuvat heillä, ovat yötä päivää. Nuoren näkökulmasta hyvin kätevää, oikotie onneen: elää vähän kuin avoliitossa lapsuudenkodissa ilman sitä asuntolainaa ja ruokalaskuja.
Omille lapsilleni sanoin aikoinaan, että älkää vain unta nähkö, että Sinkkosen pirtissä istuisi aamupalalla yläkouluikäisiä seurustelukumppaneita.
Myönnän olevani seksin aloittamisiän suhteen konservatiivi. Jos olisin nähnyt hyviä kokemuksia, niin voisin liputtaa varhaisen seksin puolesta, että siitä vain, jes! Mutta olen nähnyt toisenlaisia kokemuksia, paljon.
”Jos yrittää harpata lapsuudesta liian varhain aikuisten maailmaan, kehityksellisesti tärkeät välivaiheet jäävät kokematta.”
Jos yrittää harpata lapsuudesta liian varhain aikuisten maailmaan, kehityksellisesti tärkeät välivaiheet jäävät kokematta. Murrosiässä kaverisuhteiden pitäisi olla erityisen tärkeitä, vasta sen vaiheen jälkeen parisuhteiden.
Siksi olen seksin aloittamisesta tätä mieltä: mieluummin myöhemmin kuin aikaisemmin.
Kunpa nuorten seurustelu olisi pitkään kädestä pitämistä, leffassa käymistä ja toinen toisiinsa tutustumista. Vanhemmat eivät voi eivätkä saa kytätä nuoria, eivätkä he voi estää seksin aloittamista. Yökyläilyn salliminen aivan keskenkasvuisille nuorille on kylläkin viesti väärään suuntaan.”