Tv-sarjan tai elokuvan tuottaminen on Riina Hyytiälle monen asian yhteenpunomista. Hän on mukana tuotannossa ensimmäisestä ideasta viimeisiin uusintoihin, ja yksi tuotanto voi kestää kolmesta seitsemään vuoteen. Parasta ja vaikeinta työssä ovat ihmiset.
Mitä muut työstäsi usein kysyvät? Mitä vastaat?
”Moni kysyy, mitä tuottaja oikeasti tekee. Hollywood-mielikuvassa tuottaja on se paksu setä, joka istuu sikarin kanssa takahuoneessa, tekee päätöksiä ja menee Oscar-gaalaan. Sovin vähän huonosti sellaisen mogulin rooliin.
Tuottajan työnkuva jää monelle hämäräksi, koska toimin niin paljon kulisseissa. Olen usein mukana tv-sarjan tai elokuvan matkassa ensimmäisestä ideasta sen viimeisiin uusintoihin asti. Työhöni kuuluu esimerkiksi rahoituksen hankkimista ja keskusteluja sisällöstä tuotannon eri vaiheissa.
”Teen isoimmat päätökset ennen kuin kamera käy.”
Tuotantomme ovat aina mittaluokaltaan miljoonatuotantoja. Se, miten raha käytetään ja millainen teoksesta tulee, on tuottajan ydintyötä. Lasken itseni tarinankertojaksi ja sisällön ammattilaiseksi.
Teen isoimmat päätökset ennen kuin kamera käy. Päätän esimerkiksi siitä, mitä hanketta ruvetaan edistämään eli minkä käsikirjoituksen otan meille tuotantoon. Työni on työllistää muita.
Tämä ammatti vaatii sekä koulutusta että äärimmäisen pitkää työkokemusta. Soitin nuorena sähkökitaraa bändeissä ja ajattelin, että puhtaat yliopistohommat eivät ole minua varten. Etsin paikkaani taiteen kentältä ja kiinnostuin teatterista. Opiskelin ensin teatteriohjausta, olin Yleisradiossa töissä ja menin sitten elokuvakouluun. Valmistuin Taideteollisen korkeakoulun tuottajalinjalta vuonna 1997 ja väittelin tohtoriksi 2004 samasta paikasta.”
Mitkä ovat työsi helmihetkiä – sellaisia, jolloin ajattelet, että on tämä hienoa työtä?
”Työni parhaita hetkiä ovat ne, kun löydämme yhdessä johonkin ongelmaan ratkaisun. Yhden tv-sarjan tai elokuvan tekeminen on palapelin kokoamista, joka kestää minimissään kolme vuotta ja välillä seitsemänkin vuotta. Herkkuhetket ovat niitä, kun jokin pitkään etsitty pala löytyy – esimerkiksi oikea ihminen johonkin rooliin. Siitä tulee todella paljon iloa ja voimaa.
Ulkopuolisille voi näyttää siltä, että parhaat hetket liittyvät punaiseen mattoon ja palkintojen saamiseen, mutta usein siinä kohtaa palapeli on jo koottu. Valmistumisen hetki ei ole paras vaan usein vähän tyhjä. Silloin näen, mitkä kohdat jäivät vaivaamaan, ja mietin, miten sarja tai elokuva otetaan vastaan.”
”Valmistumisen hetki ei ole paras vaan usein vähän tyhjä.”
Millaisina hetkinä ajattelet, että olisi työnsä voinut paremminkin valita?
”Turhauttavimpia ovat pitkäaikaiset ristiriidat ihmisten välillä. Isoissa työryhmissä on työtapa-, mielipide- ja luonne-eroja niin, että jotkut ihmiset tuottavat enemmän ristiriitaa kuin ratkaisuja.
Turhauttavaa on myös se, kun olemme pitkään kehitelleet jotain ideaa, mutta sille ei vain löydy rahoitusta. Se on luopumista ja surua, koska ideoihin on jo tuhlattu paljon aikaa, energiaa ja toiveita. Jos en saa vakuutettua muita siitä, että tämä projekti kannattaisi rahoittaa, se on pettymys.”
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/riina2_0.jpg?itok=5eB2mA7P)
Mihin harhaluuloihin työstäsi törmäät?
”Harhaluulot liittyvät usein rahaan. Vaikka minulla on työssä käytettävissäni miljoonia, raha on kuitenkin aina rajallista ja sen käyttöä täytyy pohtia tarkkaan. Raha on yksi työkaluistani. Elokuvia ja sarjoja ei synny ilman sitä. Rahalla voi toteuttaa taiteellisia valintoja, ostaa aikaa, palkata ihmisiä ja vuokrata autoja ajamaan ihmisiä paikkoihin.”
Mitä muuttaisit työssäsi, jos voisit?
”Olisi kiva saada enemmän rahaa ja työllistää enemmän ihmisiä. Työni on välillä sellaista niukkuudesta jakamista. Rahaa on aina liian vähän suhteessa toiveisiin, ja budjetin ja toiveiden yhteensovittaminen on hidasta mutta palkitsevaa työtä. Olisi ihanaa joskus hyväksyä palapelin pala sellaisenaan eikä niin, että tuo olisi täydellinen, mutta se ei mahdu budjettiin. Se on myös priorisointia – päätämme, mikä on tässä tuotannossa tärkeää.
”Työni on välillä sellaista niukkuudesta jakamista.”
Ihmistä en halua muuttaa. Tähän työhön kuuluu se, että välillä on erittäin raskaita hetkiä ihmisten kanssa. Työstä ei tulisi mitään ilman ihmisiä. Heistä saan ihanimmat naurut, onnistumisen kokemukset ja ilot.”
Miten korona on vaikuttanut Riinan ja tämän kollegoiden näkemyksiin alastaan? Kuinka me too -kampanja on muuttanut työskentelykulttuuria? Miten näyttelijärooleihin haetaan moninaisuutta ja miten intiimikohtauksista sovitaan näyttelijöiden kanssa? Koko jutun tuottajan työviikosta voit lukea Kodin Kuvalehdestä 8/2022 tai tilaajana digilehdestä.
