Jotain korkeaa, jotain matalaa ja jotain keskikokoista. Kukkaistutuksen tekeminen on parhaimmillaan taidetta!
Jotain korkeaa, jotain matalaa ja jotain keskikokoista. Kukkaistutuksen tekeminen on parhaimmillaan taidetta!

Kesäkukilla voi sisustaa ja värittää puutarhan erilaiseksi vaikka joka vuosi. Löydä juuri omalle pihallesi tai parvekkeellesi sopivat kasvit!

Kun valitset kesäkukkia, mieti, millaiseen paikkaan istutuksen sijoitat. Millaista tyyliä ja mitä värejä ympärillä on? Onko paikka valoisa vai varjoisa?

Hyvä perussääntö on valita samaan istutukseen kolmea erilaista kasvia: yhtä korkeaa, yhtä keskikorkeaa ja yhtä matalaa, alaspäin laskeutuvaa. Näin asetelmasta syntyy mielenkiintoinen muotojen ja värien yhdistelmä.

Kesäkukkamultaan on lisätty liukenevia lannoiterakeita.

Kesäkukat tarvitsevat ravinteikkaan kasvualustan, jotta ne jaksavat kukkia koko kesän. Käytä siksi kesäkukkamultaa, johon on lisätty hitaasti liukenevia lannoiterakeita. Kun kasvit ovat juurtuneet kunnolla, lisää kasteluveteen kesäkukkalannoitetta.

Istuttamisen jälkeen kesäkukat kaipaavat hoitoa: kastelua, lannoittamista ja kuihtuvien kukkien nyppimistä. Kuihtuneet kukinnot kannattaa poistaa, jotta kasvi ei siirry siementuotantoon vaan jatkaa kukintaa.

Kaikkia kesäkukkia ei tarvitse nyppiä. Esimerkiksi sSiniviuhka, lobelia, miljoonakello, lumihiutale ja kesäkynttilä eivät kaipaa kuihtuvien kukintojen poistamista.

Millainen on hyvä ruukku?

  • Tarpeeksi suuri. Tilavassa astiassa riittää multatilaa ja kastelukin helpottuu, kun multa ei kuivahda hetkessä.
  • Istutuksen tyyliin sopiva.
  • Pohjastaan rei’itetty, jotta liika kasteluvesi valuu pois. Aluslautastakin voi käyttää. Altakasteluruukuissa on hyvä olla ylivuotoaukko.
  • Salaojitettu. Laita ruukun pohjalle salaojituskerrokseksi kevytsoraa, rikkinäisiä ruukunpalasia tai soraa. Jotta multa ei huuhtoudu ruukusta pois, laita salaojakerroksen ja mullan väliin talouspaperia tai pala sanomalehteä.
  • Et tarvitse ruukkua, jos paikkaat perennapenkin tyhjää tilaa istuttamalla siihen kesäkukkia tai istutat kesäkukat maahan näyttäväksi ryhmäksi.

Kuinka saat amppelin kukoistamaan?

  • Amppeliin mahtuu usein multaa vain vähän, joten huolehdi riittävästä lannoituksesta ja kastelusta.
  • Luontevinta on käyttää amppeli-istutuksessa alaspäin laskeutuvia kasveja.
  • Valmis amppeli-istutus on helpoin valinta. Sen voi vaihtelun vuoksi istuttaa korkeaan ruukkuun, josta kasvi laskeutuu kauniisti reunoille.
  • Maanpeiteruusu ’Sweethome Pink’ sopii erinomaisesti myös amppeliin.
  • Siro keijunmekko kiipeää tavallisesti köynnöstukea pitkin, mutta laskeutuu myös kauniina kukkaverhona amppelista. Se kestää kohtalaisesti viileitä kevät- ja syyssäitä.
  • Mustasilmäsusanna on hallanarka, joten istuta se ulos vasta, kun hallan uhka on väistynyt.

Mitä värejä yhdistää?

  • Hopealehtiset kasvit kuten hopeavitja, hopealanka ja hopealehti sopivat hyvin sinisten ja valkoisten kukkien seuraksi.
  • Limetinsävyinen koristebataatti ja kellanvihreä kultaoregano tuovat raikkaan lisän värikkäiden kukkien seuraan.
  • Tummanpuhuvat lehtikasvit kuten tummalehtiset lajikkeet koristebataatista ja keijunkukasta luovat dramaattisen väriparin esimerkiksi valkoisen kanssa. Ne sopivat erinomaisesti myös voimakasväristen kuten keltaisten, oranssien, punaisten ja violettien kukkien rinnalle.
  • Yrtit toimivat istutuksissa rauhoittavina lehtikasveina. Kultaoregano, tummalehtinen afrikkalainen basilika ja viinisuolaheinä ovat näyttäviä, mutta yhtä hyvin kesäkukkaruukkuun voi sujauttaa persiljan.

Auringossa viihtyvät:

  • pelargoni
  • tähtisilmä
  • marketta
  • monet yrtit, kuten laventeli, kultaoregano ja rosmariini
  • koristeheinät

Puolivarjoon sopivat:

  • lumihiutale
  • ahkeraliisa
  • siniviuhka
  • begoniat, erityisesti isolehtiset "Dragonwings" tai "Big Leaf"
  • istutuksiin sopivat lehtikasvit kuten maahumala ja muratti.
Ahkera herukkapensas tarvitsee kalkkia vähintään joka toinen vuosi.
Ahkera herukkapensas tarvitsee kalkkia vähintään joka toinen vuosi.

Mitkä puutarhakasvit kaipaavat kalkkia ja voiko sitä levittää syksyllä? Marttojen puutarha-asiantuntija vastaa.

Toiset levittävät kalkkia puutarhaan varhain keväällä, toiset jo syksyllä. Kummat ovat oikeassa, puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista?

”Se on makuasia. Kevät on hyvä, mutta silloin puutarhassa on paljon muutakin työtä. Jos kalkitsee syksyllä, on keväällä vastassa yksi työ vähemmän.

Esimerkiksi kun siivoaa syksyllä kasvimaan ja levittää siihen kompostimultaa, samalla voi levittää myös kalkin.”

Happaman maan kasveille kalkki ei sovi.

Mitkä kasvit tarvitsevat kalkkia?

”Nurmikko, useimmat marjapensaat, hedelmäpuut ja perennat hyötyvät kalkista.

Sen sijaan happaman maan kasveille kalkki ei sovi, koska se nostaa maan pH:ta. Hortensia, havukasvit, alppiruusut ja pensasmustikka eivät pidä kalkista.”

Miten usein pitää kalkita?

”Tästäkin on erilaisia koulukuntia. Toiset ovat sitä mieltä, että kalkitseminen kannattaa joka vuosi. Itse kalkitsen kahden vuoden välein.

Vuosittainen kalkitus voi joskus olla tarpeen, jos marjoja ja omenia tulee oikein paljon tai jos puutarha sijaitsee metsätontilla. Muuten yleisohjeena on kalkitus joka toinen vuosi. Silloin kasveihin ei varmasti tule ravinnepuutoksia eikä tule kalkittua liikaakaan.”

Jos kalkitus unohtuu useammaksi vuodeksi, marjat voivat jäädä pienemmiksi.

Miten huomaan kasveista, että nyt ne kaipaavat kalkkia?

”Ei sitä oikein pysty silmämääräisesti sanomaan, että tämä kasvi on kalkin puutteessa. Jos kalkitus unohtuu useammaksi vuodeksi ja maa pääsee oikein kovasti happamoitumaan, se voi ajan mittaan näkyä kasveissa ravinnepuutoksina. Esimerkiksi marjat jäävät pienemmiksi, koska ravinteet eivät pääse kunnolla kulkeutumaan kasviin.

Kalkituksen tarkoituksena on nostaa maan pH-lukua tasolle, jossa kaikki 16 kasveille tärkeintä alkuainetta pystyvät liukenemaan veteen. Silloin kasvi pystyy käyttämään niitä hyväkseen.”

Mitä tapahtuu, jos kalkitsen liikaa?

”Silloin maan pH voi puolestaan nousta niin korkealle, että jotkut ravinteet ja alkuaineet eivät liukene veteen ja kasveilla on taas vaikeuksia käyttää niitä hyväkseen. Tavoitteena on saada pH asettumaan noin 6 – 6,5:een, maksimissaan 7:ään.”

Kalkkia pystyy hyvin annostelemaan, vaikka ei tietäisi oman pihan pH:ta.

Mistä tiedän, miten hapanta pihani maa on?

”Yleensä riittää, kun ostat kalkkipussin ja katsot sen kyljestä, miten paljon kalkkia mikäkin kasvi tarvitsee. Kotipihojen happamuus ei meillä merkittävästi vaihtele, joten kalkkia pystyy hyvin annostelemaan, vaikka ei tietäisi oman pihan pH:ta.

Jos kuitenkin haluat sen mitata, voit ostaa apteekista pH-liuskoja tai puutarhakaupasta pH-mittauspaketin. Sitten vain otat multanäytteen pihalta, sekoittelet sen paketin ohjeen mukaan veteen ja tarkistat pH:n liuskoilla.”

Mitä kuunliljoille tekisi, kun ne alkavat näyttää tältä?
Mitä kuunliljoille tekisi, kun ne alkavat näyttää tältä?

Kuunlilja mätänee syksyllä ikävän näköiseksi mättääksi. Saisiko sen leikata kompostiin ennen talvea?

Kuunliljoja löytyy melkein jokaisesta puutarhasta, ja joka syksy tulee vastaan sama pulma: leikkaanko ne alas talveksi vai jätänkö maatumaan penkkiin?

”Se onkin vähän makuasia. Toisten mielestä kuolleet kuunliljat näyttävät rumilta. He leikkaavat ne ja heittävät kompostiin sen jälkeen, kun ne ovat tuleentuneet eli muuttuneet keltaisiksi tai ruskeiksi. Toiset antavat kuunliljojen jäädä lumen alle”, kertoo puutarha-asiantuntija Heidi Ovaska Pirkanmaan Martoista.

Hän itse tunnustaa kuuluvansa jälkimmäiseen koulukuntaan.

”Jätän kuunliljat maatumaan penkkiin, ja jos ne keväällä näyttävät kovin roskaisilta, haravoin ne pois. Muuten jätän kuolleet lehdet ja varret siihen, sillä ne ovat hyvää luonnonlannoitetta.”

”Kasvit yleensä pitävät siitä, että ne saavat kunnon lumipeitteen. Toisaalta maatuva kasvikerros voi homehduttaa kasvustoa, jos talvesta tulee märkä”

Jos kuunliljat jättää leikkaamatta, ne keräävät päälleen paksumman lumikerroksen kuin leikatut: kun on enemmän kasvimassaa, lunta kertyy enemmän ja happi kiertää paremmin lumen alla.

”Kasvit yleensä pitävät siitä, että ne saavat kunnon lumipeitteen. Silloin juuristo on hyvin eristettynä maan sisällä. Toisaalta maatuva kasvikerros voi homehduttaa kasvustoa, jos talvesta tulee märkä”, Heidi Ovaska kertoo.

”Toisin sanoen tähän ei ole oikeaa vastausta. Parasta on tehdä oman mieltymyksensä mukaan.”