Keittiö on 80 neliömetrin kokoinen –  yhtä suuri kuin monen koti. Sininen tapetti on edellisten omistajien valitsema.
Keittiö on 80 neliömetrin kokoinen – yhtä suuri kuin monen koti. Sininen tapetti on edellisten omistajien valitsema.

Anne Tuominen oli lähes järkyttynyt nähdessään ensi kertaa vanhan imatralaisen koulutalon. Niin kaunis se oli ja niin oman tuntuinen.

Koti: 550 m² suuruinen vanha koulu Imatralla noin 2000 m² tontilla
Asukkaat: Yrittäjä Anne Tuominen, 50, ja rakennusmies Marko Tuominen, 47, sekä Annen lapset Jesse, 18, Joona, 15, Jasmin, 13 ja Jade, 8. Chihuahua-koira Chichi.

 

Koulut, rautatieasemat ja sairaalat tehdään kestämään. Niiden pitää palvella vuosikymmeniä, ja niin ne parhaimmillaan tekevätkin. Vaikka vanhat tilat jäisivät vaille käyttöä, ne ovat yhä paikallisia maamerkkejä ja aikansa arkkitehtuurin taidonnäytteitä.

Yksi tällainen on puinen Itä-Siitolan koulu Imatralla. Se on rakennettu vuonna 1897 mäen päälle. Ikkunoista on komeat näkymät ympäristöön ja Vuoksenjoelle.

”Kun viisi vuotta sitten kuulin, että koulutalo on myynnissä, aloin heti selvittää mahdollisuuksiamme ostaa sen”, kertoo Anne Tuominen.

Hänestä talo oli vastustamaton. Tavallisesta poikkeava kotitalo tarjoaisi tilaisuuden sisustaa todella luovasti.

 

Suuressa keittiössä on tilaa myös kahvittelunurkkaukselle, jossa on pari puista sohvaa.

Puinen keinu sopii hauskanpitoon ja tilanjakajaksi.

 

Koulunkäynti loppui talossa 1990-luvulla. Sen jälkeen talon ostanut aviopari oli nähnyt paljon vaivaa muuttaakseen sen kodikseen mutta ei lopulta koskaan muuttanut sinne. Remontti jäi kesken: vain katto ja joitakin huoneita oli ehditty uudistaa. Anne myöntää suunnitelleensa talon kalustamista jo kauan ennen kuin se oli hänen.

”Kerran näin hienon vanhan pianon antiikkiliikkeessä. Minun oli ihan pakko ostaa se. Talon edellisten omistajien luvalla se kuljetettiin suoraan kouluun”, Anne kertoo.

Lopulta koulu tuli myyntiin, ja Annesta tuli silloisen miehensä kanssa sen omistajat.

 

Komea puutalo palveli kouluna vuosisadan ennen kuin siitä tuli koti.

Kuisti on perheen lempipaikka. Siellä on ihana nauttia aamukahveista ja maisemista.

Makuuhuoneessa ei voi olla liikaa romantiikkaa.

 

Tärkeitä oppitunteja

Oli vielä paljon tekemistä. Yksi suurimmista töistä oli lisätä parempi eristys, jotta lämpö pysyisi sisällä talvella. Pariskunnalla oli rakentamisesta jo kokemusta, mutta vanhan kunnostus oli tarkkaa työtä.

”Pitää olla varovainen, ettei pilaa tunnelmaa”, Anne sanoo.

Kun seinälautoja irrotettiin kunnostettavaksi, ne laitettiin varoen takaisin paikoilleen. Kauniit hirsiseinät jätettiin näkyviin, ja talon yksitoista uunia on säilytetty hyvässä kunnossa.

 

Talossa on kaikkiaan yksitoista pyöreää pönttöuunia.

Vanhat koulunpenkit ja helmitaulut muistuttavat rakennuksen historian ensimmäisestä vuosisadasta.

Anne maalasi ammeen kyljet mustaksi antaakseen sille ilmettä. Kylpyhuone on pienen yksiön kokoinen: 20 neliötä.

 

Talo on valtavan tilava, mutta erillisiä huoneita ei ole monta. Pohjakerroksessa on makuuhuone, vierashuone ja kaksi aiempaa luokkahuonetta, jotka toimivat keittiönä ja olohuoneena. Poikkeuksellisen tilavassa keittiössä on 80 neliötä.

”Ystävämme sanoivat, että keittiömme on yhtä suuri kuin heidän koko kotinsa”, Anne hymyilee.

Alakerran kylpyhuoneessakaan ei ole järin ahdasta: se on yli 20 neliömetrin kokoinen. Toisessa kerroksessa on poikien ja tyttöjen huoneet sekä tilava eteishalli.

Avaruudessa on kääntöpuolensa.

”Meillä on paljon tilaa, jota pitää myös lämmittää ja siivota.”

 

Annella on iso kokoelma kauniita vanhoja huonekaluja. Jasmin viihtyy mukavassa nojatuolissa.

Jesse ja Joona jakavat huoneen toisessa kerroksessa. Yövieraina on ollut jopa kymmenen poikaa.

Jasmin ja Jade pitävät tyttömäisistä huoneistaan, jotka on väritetty valkoisella ja vaaleanpunaisella.

 

Anne arvostaa historiallisia rakennuksia ja vanhoja huonekaluja. Hänellä on silmää löydöille, joita voi tehdä antiikkikaupoista ja markkinoilta. Kauneuden taju liittyy myös Annen ammattiin, sillä hän omistaa Imatralla huonekalu- ja sisustusliikkeen.

Valtavista huoneista on tullut kodikkaita, kun Anne on koonnut huonekaluja ryhmiksi ja jakanut tiloja vanhoilla ovilla ja ikkunoilla.

Annen iso kokoelma kauniita tuoleja, pöytiä, kaappeja ja senkkejä sopii vanhaan ja arvokkaaseen taloon. Talo on täynnä tyynyjä, kynttelikköjä ja omin käsin tehtyjä esineitä. Neljän metrin korkeudella olevista katoista roikkuu vanhoja lamppuja.

”Huonekaluille on ollut uskomattoman helppoa löytää paikat koulutalosta. Kaikki on loksahtanut kohdalleen niin kuin ne olisivat aina olleet siinä.”

 

Anne osti vanhan pianon taloon jo ennen kuin hänestä tuli talon omistaja. Pianon yläpuolella seinällä on ryhmä mustavalkoisia valokuvia, joissa on enimmäkseen perheenjäseniä.

 

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11/2014.

Näin varjelet vanhaa taloa

1. Kunnioita vanhaa taloa ja säilytä niin paljon kuin mahdollista. Vanhan talon kuuluu näyttää vanhalta.

2. Varo pilaamasta tunnelmaa liian pitkälle menevällä uudistamisella. 

3. Käytä luonnollisia ja pehmeitä sävyjä. Liian kirkkaat ja modernit värit tuntuisivat olevan väärässä paikassa.

4. Luo vanhoilla huonekaluilla kodikkuutta. Tarvittaessa ne voi ihan hyvin maalata, mutta varo, että niistä ei tule upouuden näköisiä.

5. Koti on henkilökohtainen asia: älä välitä siitä, mitä muut ajattelevat tai pitävät parhaana. Valitse oma sisustustyylisi ja seuraa sitä.

Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”
Annina ja saksanpaimenkoira Didi nauttivat jouluvalmisteluista. ”Didistä saan aina seuraa, kun haen kranssimateriaaleja puutarhasta tai metsästä.”

Käsityöläisen kodissa joulutunnelma syntyy suvun vanhoista perinteistä ja valkoisista kukista.

Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.
Verannan kaapinpäällistä koristavat havuköynnös ja vanhojen pullojen asetelma.

Siniharmaa talo kohoaa jykevänä vanhojen puiden suojissa. Lumipeitteinen näkymä on kuin postikortista. Kirkkonummen Luoman kylässä sijaitseva talo on seissyt paikallaan yli sata vuotta.

Varhaisin tieto Ingvastin tilasta on jo vuodelta 1697. Alkuperäinen talo tuhoutui tulipalossa elokuussa 1863, ja nykyinen nousi pian sen tilalle.

Sisällä tuoksuvat joulukuusi ja hyasintit. Kaukana ovat päivät, jolloin pannuhuoneesta löytyi lattiasientä ja katosta tihkui vesi läpi.

Sellaisena parikymppinen Annina Pudas osti talon vanhemmiltaan.

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt."

"Asuin aluksi aika alkeellisissa oloissa. Korjautin vain katon ja teetin välttämättömät putki- ja sähkötyöt. Alkukuukaudet jopa kannoin vedet naapurista", kertoo Pudas.

Työ tekijäänsä neuvoi, ja 1970-luvun kovalevyjen ja kiiltävien maalikerrosten alta paljastuivat hiljalleen peiliovet ja lattialankut. Vanhan talon kunnostamisesta, rakentamisesta ja käsityöstä tuli Anninan ja Sakari-puolison elämäntapa. Annina tekee verhoilijan työtään verstaassaan ja pienessä sisustusliikkeessään kodin naapurissa vanhassa navetassa.

Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.
Keittiö ei ole vanha, mutta vanhan talon tunnelmaa luovat leveät lankkulattiat ja peiliovet. "Ensimmäinen hankintani taloon oli puuliesi, jolla aluksi lämmitin taloa", kertoo Annina.

Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.
Pöytäkuusi,lampaantaljat ja tyynyt luovat verannalle herkkää ja ajatonta joulutunnelmaa. Havuköynnös ja kranssit säilyvät hyvin verannan viileydessä.

Joulu saapuu vanhaan taloon

Kodin sisustuksessa yhdistyvät käsityö, laadukkaat materiaalit ja ajan patina. Kalusteet ovat Anninan isovanhempien ja muun suvun perintöä, lahjaksi saatuja, talosta löytyneitä ja vanhojen tavaroiden liikkeistä hankittuja. Vanhat esineet luovat kodikkaan ja hienostuneen tunnelman.

"Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa."

"Vanhoissa kalusteissa on sitä jotain, sillä ne on tehty käsityönä laadukkaista materiaaleista. Perinteisin menetelmin tehty verhoilu pysyy hyvänä jopa 40–50 vuotta. Uudet vaahtomuovisohvat eivät kestä läheskään samaa. Kankaaseen kannattaa siis panostaa ja vanhaa vaalia", Annina neuvoo.

Käsityöläisen kekseliäitä sisustusideoita näkyy kodissa siellä täällä. Pilkahdus leikkisyyttä rentouttaa vanhan talon tunnelmaa.

Yrittäjälle ja käsityöläiselle joulunalus on kiireistä aikaa. Jouluihmisenä Annina osaa kuitenkin nauttia jouluvalmistelujeista. Kynttilät ja glögi siivittävät puuhia ja piristävät pimeää vuodenaikaa.

Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.
Tarjotin kokoaa lyhdyt ja koristeet asetelmaksi. Vieterikynttilänjalat ovat vanhan sohvan jousia.

Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.
Valkoinen hyasintti on Pudasten kodissa usein joulun ensimmäinen merkki.

"Lahjavalvojaiset pidän aina aivan itsekseni. On ihanaa paketoida ja kuunnella joululauluja kaikessa rauhassa muiden nukkuessa."

Vihreä ja valkoinen ovat Anninan jouluvärit. Punaista hän ei kaipaa.

"Ostan valkoisia hyasintteja jo hyvissä ajoin ennen joulua. Laitan lyhtyjä ulos, askartelen havuista kransseja ja -köynnöksiä. Joskus olen jopa kaivanut pihalta kielojuurakon ja saanut sen kukkimaan jouluksi."

Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.
Hauraat lasipallot ja kierrätyspaperista tehdyt ketjut ovat Anninan lempikoristeita.

Joulukuuset noudetaan Anninan äidin metsästä. Suuri kuusi koristellaan saliin aivan joulun alla. Kuistia, eteistä ja keittiötä somistavat pienet pöytäkuuset. Perheen lempikoristeet ovat matkamuistoja, keveitä lasipalloja ja itse askarreltuja paperikoristeita.

Anninalle oikea joulu syntyy perinteistä ja perheestä. Jouluaattoaamuna Annina, Sakke ja perheen pojat Elias ja Noa suuntaavat mummin luo joulupuurolle. Sitä Annina ei ole jättänyt väliin kertaakaan elämänsä aikana. Joulukirkon jälkeen perhe ajaa kotiin nauttimaan välipalaksi pasteijat ja glögit ja valmistelemaan illallista.

Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.
Annina kattaa joulupöydän saliin usein isolle perhekunnalle. Myös menussa kaikille maistuvat perinteet ja nostalgia.

Tunnelma on korkeimmillaan aattona, kun perhe ja lähimmät sukulaiset kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen. Jokainen tuo tullessaan jotain: imellettyä perunalaatikkoa, hämäläistä pitoleipää tai joulukalkkunaa. Kaikkien mielestä parasta joulupöydässä ovat alkupalana nautittavat kalaherkut.

"Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

"Parhaimmillaan joulupöydässämme on ollut 21 syöjää. Saliin emme silloin mahtuneet, mutta järjestelimme navetalle kaikille paikat yhden pitkän pöydän ääreen. Sähköt menivät myrskysäässä, mutta vietimme tunnelmallisen joulun kynttilän valossa. Sellaisista hetkistä syntyvät hienoimmat muistot."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.
 

Fakta

Koti: Toistasataa vuotta vanha hirsitalo Kirkkonummella, 280 m².

Asukkaat: Verhoilijamestari Annina Pudas ja IT-konsultti Sakari Pudas sekä Elias, 22, ja Noa, 12.

Vaikeiden vuosien jälkeen Katja Pulkkinen uskoo tietävänsä, mistä syntyy aito joulun taika. "On joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia."

Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen puutalon pihamaalle. Lumiukot odottavat portilla porkkananenät tanassa ja pikkukivihampaillaan hymyillen.

Sisällä eteisessä odottaa konkreettisen lämmin tervetulotoivotus, korillinen villasukkia, joita taloon tulijat saavat vetää jalkoihinsa. Seinällä riippuu vanha luistinpari marjoilla ja havuilla koristettuna. Keinutuolin on vallannut omatekoinen tonttuarmeija. Keittiön pöydälle on rakennettu piparkakkukylä.

"Minusta on joka kerta yhtä ihanaa rakentaa joulukotia", kertoo käsityöläinen ja sisustussuunnittelija Katja Pulkkinen, joka asuu talossa kolmen lapsensa kera.

Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.
Suuren pöydän ääreen koko perhe – Eero, Siiri, Veera ja Katja – kokoontuvat piirtämään ja kokoamaan piparitaloja.

Perheen joulu alkaa koristelaatikon esille nostamisesta jo lokakuussa. Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin. Lapset odottavat paketteja aina yhtä innoissaan. Kuusi koristellaan jo hyvissä ajoin uusilla ja vanhoilla koristeilla.

Vaikka sisällä näyttää siltä, että talo olisi seissyt sijoillaan vuosikymmeniä, sinne on kannettu ensimmäinen muuttokuorma vasta vuonna 2010.

"Tontissa ihastuttivat juuri asuinalueen idylliset Melukylä-maisemat. Valloittavaa tunnelmaa ei vain voinut ohittaa. Siksi sisustuskin varmaan sai vaikutteita menneestä ajasta", kertoo Katja.

Joulukuussa Tiina-tontulla on tapana piilottaa joka aamuksi yllätys joulusukkiin.

Vantaan Korsossa sijaitsevan omakotitalon hilpeän ajaton tunnelma on syntynyt uutta, vanhaa ja omatekoista yhdistelemällä. Katja on ahkera ompelija ja askartelija.

Vanhat pyyheliinat ja villapaidat on ommeltu sohvatyynyiksi. Sängynpeitteitä koristavat solmioista tehdyt ruusut. Huoneesta toiseen pääsee räsymattojen muodostamia polkuja pitkin.

Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.
Jos Katjan pitäisi valita joulukoristeista kaunein, se olisi vanhoista pyyhkeistä itse tehty tonttu. Se on sopivan kulunut ja täynnä tunnelmaa.

Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.
Eteisen villasukkakori on konkreettisen lämmin tervetulotoivotus. Lapset valitsevat korista ne sukat, joissa on heidän lempivärejään. Eteisen komeroiden ovet löytyivät purkutyömaalta.

Rankat vuodet herättivät muutoksiin

Vaikka talo ei ole vanha, sen tarina on pitkä eikä aivan mutkaton. Katja jäi kesken talonrakennuksen yksin lasten kanssa. Avioero astui voimaan muutama vuosi sitten.

Samoihin aikoihin eron kanssa perheen pojalla Eerolla todettiin etenevä lihassairaus. Kun Eero oli 3-vuotias, päiväkodissa huomattiin, ettei poika pysynyt toisten lasten perässä peleissä ja leikeissä. Hän oli oppinut kävelemään tavalliseen aikaan, mutta viihtyi leikki-ikäisenä enimmäkseen lattialla leikkimässä pikkuautoilla. Katjalle itselleen puhkesi nivelpsoriasis.

Sairastumiset ja ero veivät maton alta ja vähintään voimat rakentamisesta. Talon myynti ei kuitenkaan ollut vaihtoehtojen listalla. Katja kiittää isäänsä avusta rakennustöiden luotsaamisessa.

Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.
Vanhoista kravateista syntyy Katjan käsissä ruusukkeita. Jokainen on uniikki.

Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.
Katja rakastaa pikkurahalla syntyviä koristeita. Pumpuli, lasten muovieläimet, viinilasit ja tuikkukynttilät riittävät tähän asetelmaan.

"Muutamat viime vuodet ovat olleet rankkoja. Olen saanut koota itseäni monta kertaa. Toisaalta elämän mylläkät ovat herättäneet tekemään tarpeellisia uudistuksia sekä naisena että äitinä", Katja miettii.

Yksi voimia antanut asia oli uudelleenkouluttautuminen sisustussuunnittelijaksi aikuisiällä.

"Minulle on ollut tärkeää luoda perheelleni paikka, jossa olemme turvassa ja rakkaiden ympäröimänä, vaikka ikäviäkin asioita tapahtuu. Kodit kertovat tarinaa asukkaistaan, eikä kahta samanlaista ole", kokoaa Katja.

Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.
Makuuhuoneen seinälle on koottu läheisten kuvia. Sängyn vieressä on kopallinen Katjan huovuttamia joulupalloja. Ruusukkeet ja mekko on ommeltu solmioista.

Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.
Eeron huoneen seinään Katja valitsi Kiurujen yö -tapetin. Eero on innokas Lego-mies. Tällä kertaa myös Siiri-sisko saa vähän auttaa.

Vaikeina hetkinä perhe ja ystävät ovat olleet Katjan suurin apu. Arjen pyöritystä jaksaa taas lisää, kun ystävä käy yllättäen imuroimassa kodin tai isovanhemmat kutsuvat lapsenlapsensa pienelle lomalle luokseen.

Eeron sairaus aiheuttaa pojalle ajan mittaan liikuntarajoitteita ja näkyy nykyään lihasten voimattomuutena. Hän liikkuu yhä kävellen, mutta portaat ovat hankalia ja pidemmillä matkoilla apuna on pyörätuoli. Vaikka sairaus rajoittaa liikuntakykyä, se ei estä liikkumista. Eero on innokas sähköpyörätuoli-salibandyn harrastaja.

Perheessä on voimaa

Katjan mielestä parasta joulussa on juhlan valmistelu yhdessä. Omena ei ole pudonnut kauas puusta, ja keittiössä puuhaa iltaisin innokas sisarusparvi. Veeran, 11, lempiharrastus on leipominen, joten askartelun lomassa saadaan tuoreita pipareita. Eero, 8, odottaa eniten kuusen koristelua, ja pikkusisko Siirin, 3, mielipuuhaa on piirtää tonttuja ja enkeleitä.

Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.
Pitsikoristeet pipareihin taiteli Katjan sisko Satu.

 

"Teemme lahjat useimmiten täällä omassa pajassa. Minä ompelen pehmeitä paketteja, ja lapset askartelevat kortteja ja koristeita. Veeran tekemiä karamelleja ei voi vastustaa. Yhdessä puuhaaminen on juuri sitä joulun taikaa", sanoo Katja.

Joulunpyhinä hulina vielä lisääntyy, sillä iso talo täyttyy isovanhemmista ja Katjan sisarusten perheistä. Katjan äiti tuo kahvipöytään kuuluisaa taatelikakkuaan, ja isä ottaa pakastimesta kesällä sitomansa saunavastan. Koko porukka on helppo innostaa laulamaan joululauluja. Jos sanat unohtuvat, keksitään itse uusia.

Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.
Katja auttaa perheen innokkainta leipuria Veeraa. Joskus tytön leipomuksiin sujahtaa jokin oma, salainen ainesosa.

Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.
Maljakkoa vailla? Ei haittaa. Katja keksi tehdä jouluasetelman vanhoihin luistimiin.

"Meidän joulukotiimme kaikki ovat tervetulleita. Jouluillan hämärässä, rakkaiden lähellä näiden seinien sisälle tuntuu kerääntyvän valtava voima", huokaa Katja.

"Silloin tajuan, että vaikeistakin hetkistä selvitään kyllä eteenpäin yhdessä."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 21/2015.

Fakta

Asukkaat: Käsityöläinen ja sisustaja Katja Pulkkinen, 37, Veera, 11, Eero, 8, ja Siiri Pokki, 3.
Koti: Seitsemän huonetta ja keittiö, 247 neliötä, Vantaan Korsossa 2010 valmistuneessa omakotitalossa.

Dermatomyosiitti

Katjan, 37, joulukoti kaunistuu päivä päivältä: ”Rankkojen vuosien jälkeen joulun taika syttyy yhdessäolosta”

Mikäs lihassairaus on kyseessä, olisi voinut saada vertaistukea ja vinkkejä, sairauden kanssa pärjäämiseen ? Tuore inkivääri ja luonnonsienet, hyvää ravintoa, kalan lisäksi, jos ei allerginen. Lisäaineet ja kasvien torjunta-aineissa kasvatetut ruoat pois. Luomua tilalle, Suomen luonnosta.
Lue kommentti