TÄTÄ MIELTÄ. On yllättävän vaikea ottaa kehut vastaan vähättelemättä ja selittelemättä, miettii Anna Sillanpää.

Olen kuunnellut viime aikoina äänikirjaa, jossa elämästään kertoo amerikkalainen Shonda Rhimes.

Hän on palkittu tv-käsikirjoittaja, joka on luonut muun muassa Greyn anatomia -sarjan. 

Kirjassaan Shonda kertoo gaalatilaisuudesta, jossa palkittiin viihdealalla menestyneitä naisia. Kun naiset ja heidän saavutuksensa esiteltiin yksi kerrallaan, Shonda teki havainnon: yksikään naisista ei osannut ottaa kehuja vastaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jokainen vähätteli itseään, tavalla tai toisella. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Yksi pyöritteli epäuskoisena päätään, kun hänet esiteltiin.

"Älkää vain minua katsoko, enhän minä mitään ole tehnyt."

Se oli hänen tapansa osoittaa muille, että en minä näitä kehuja ansaitse, tiedän sen hyvin, katsokaapa kuinka näyttävästi tässä muljauttelen silmiäni ja pudistelen päätäni.

Toinen hautasi kasvot käsiinsä. Sillä tavalla hän teki selväksi, että älkää vain minua katsoko, enhän minä mitään ole tehnyt.

Kolmas kiirehti sanomaan, että oikeastaan hänen menestyksensä johtuu muista. Tai ehkä vähän onnesta. Kaikesta paitsi siitä, että hän on niin hyvä, taitava ja ahkera.

Kun itse saan joskus kehuja, sanon ensin reippaasti kiitos. Sen jälkeen kiirehdin selittämään, miten kamalan vaikeaa kaikki oli. Miten pahaa oloa saavutukseni vaati, miten epätoivoinen olin, miten surkeasti homma minulla oli hallussa, miten täydellisesti olin pihalla, kunnes tapahtui ihme ja sainkin asian hoidettua.

Miksi luulen, että onnistuminen olisi helpompaa muillekaan?

Miksi en voi vain sanoa kiitos? Miksi oletan, että onnistuminen olisi yhtään helpompaa muillekaan?

Shonda päätti luoda uuden säännön naisille, meille selittelijöille.

Se kuuluu näin: Kun saat kehuja, kiitä, hymyile ja ole hiljaa.

Tai Shondan sanoin:

1. Thank you.

2. Smile.

3. Shut up.

Sisältö jatkuu mainoksen alla